O
Onnellinen vaimo
Vieras
Minulla on hyvä mies. Hän ei tuo kukkia tai lahjoja, eikä paljoa puhele parisuhteen tilasta tai pohdiskele kanssani maailmanmenoa. Päivittäin kuitenkin juttelemme: lapsista, lasten tekemisistä, työstä, pihan laittamisesta, auton huollosta, saunan lämmittämisestä ja muusta sellaisesta arkisesta.
Mies rakentaa grillit ja terassit, remontoi talon ja kunnostaa autot. Minä pidän huolta ruokapuolesta ja siitä, että jokaisella on puhdasta vaatetta. Lapset siivoavat, me maksamme siitä heille niin he saavat ylimääräistä rahaa.
Ilahdun aina uudestaan kun huomaan, kuinka mies ajattelee perhettään ja tekee työtä jotta meillä on hyvä olla. Kun autoni näyttää sotkuiselta, hän pesee ja imuroi sen. Ihan vaan jotta minun on mukavampi ajaa sillä. Hän kärsivällisesti opettaa lapsille taitojaan, esim öljyn lisääminen autoon, autostereoiden asentaminen, julisteen kehysten tekeminen. Hän osaa mukavasti opettaa ja antaa lasten tehdä itse. Minä puolestani yritän tehdä sellaisia ruokia miehelle, joista tiedän hänen pitävän. Ja leivon viikonloppuisin, koska miehen mielestä itsetehty pulla on hyvää. Mies muistaa kyllä kehua ruokaa ja näen hänestä kuinka hän ilahtuu tuoreesta pullasta. Ensimmäiset pullat menevät kuumana suoraan pelliltä. Myös lapsille.
Elämässämme on välillä draamaa, kuten kaikilla muillakin. Välillä minä kehitän sanomista tyhjästä, voin tulkita tilanteen väärin ja reagoida. Mies tekee välillä samaa. Ja toisinaan on jopa aihetta riitaan.
Oikein sydäntä lämmitti kun mies totesi viime viikolla odottavansa lomaa ja sitä, kuinka saamme olla kaksi viikkoa kanssani mökillä. Meillä ei ole enempää lomaa yhtä aikaa.
Joskus ihmettelen, kuinka hyvä onni oli tavata tämä mies. Enpä nuorena tiennyt mitä edessä on, mutta hyvin valitsin! Olemme kohta olleet naimisissa 25 vuotta ja lapsetkin osin lähteneet pois kotoa. Kumma juttu, että aina vaan tuntuu siltä, että elän elämäni parasta aikaa.
Mies rakentaa grillit ja terassit, remontoi talon ja kunnostaa autot. Minä pidän huolta ruokapuolesta ja siitä, että jokaisella on puhdasta vaatetta. Lapset siivoavat, me maksamme siitä heille niin he saavat ylimääräistä rahaa.
Ilahdun aina uudestaan kun huomaan, kuinka mies ajattelee perhettään ja tekee työtä jotta meillä on hyvä olla. Kun autoni näyttää sotkuiselta, hän pesee ja imuroi sen. Ihan vaan jotta minun on mukavampi ajaa sillä. Hän kärsivällisesti opettaa lapsille taitojaan, esim öljyn lisääminen autoon, autostereoiden asentaminen, julisteen kehysten tekeminen. Hän osaa mukavasti opettaa ja antaa lasten tehdä itse. Minä puolestani yritän tehdä sellaisia ruokia miehelle, joista tiedän hänen pitävän. Ja leivon viikonloppuisin, koska miehen mielestä itsetehty pulla on hyvää. Mies muistaa kyllä kehua ruokaa ja näen hänestä kuinka hän ilahtuu tuoreesta pullasta. Ensimmäiset pullat menevät kuumana suoraan pelliltä. Myös lapsille.
Elämässämme on välillä draamaa, kuten kaikilla muillakin. Välillä minä kehitän sanomista tyhjästä, voin tulkita tilanteen väärin ja reagoida. Mies tekee välillä samaa. Ja toisinaan on jopa aihetta riitaan.
Oikein sydäntä lämmitti kun mies totesi viime viikolla odottavansa lomaa ja sitä, kuinka saamme olla kaksi viikkoa kanssani mökillä. Meillä ei ole enempää lomaa yhtä aikaa.
Joskus ihmettelen, kuinka hyvä onni oli tavata tämä mies. Enpä nuorena tiennyt mitä edessä on, mutta hyvin valitsin! Olemme kohta olleet naimisissa 25 vuotta ja lapsetkin osin lähteneet pois kotoa. Kumma juttu, että aina vaan tuntuu siltä, että elän elämäni parasta aikaa.
. Hienoa, että osaat arvostaa miestäsi, parisuhdettasi ja elämääsi ylipäätään. Varmasti joku olisi tuossakin tilanteessa tyytymätön, kun sitä tai tätä on liikaa/liian vähän ja ties mitä. Välillä tuntuu, että jos ihmisillä ei ole ongelmia, niin niitä keksitään vaikka väkisin.