Idioottimies ja sen ruokailu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "terve"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

"terve"

Vieras
Tein ruokaa, laitoin siitä lapsille ja itselle ruoat valmiiksi ja pöytään ja samalla kutsuin kaikki syömään. Mies tuli paikalle, otti itselleen tuplasti isomman ruoka-astian kuin muilla ja lappasi sen täpötäyteen. Ahmi sen sen sit kans niin nopeaan että muut lähinnä kerkes vähän aloittaa syömistä kun tää jo oli lappamassa lisää ruokaa astiaan.

Menin sit itse katsoon et oliko se jättänyt mitään, oisin itse halunnut ottaa vielä lisää, eikä vielä tiennyt haluuko lapset ottaa lisää, mut jäljellä oli sit yksi kauhallinen ruokaa. Tästä sit miehelle sanoin, et vois oikeesti kattoa että muutkin saa sitä ruokaa ennenkun menee lappamaan jättiannoksia lisää, eikä tarviis ahmia sitä ruokaa tolleen kun ei ees oo kiire mihinkään(yleinen syy miksi muka on pakko ahmia). Tästä mies veti herneen nokkaan ja lähti ovet paukkuen. Mitä mieltä?

Muutenkin joka ruoan kans tuntuu miehellä olevan se asenne, et paskat siitä et muut ei välttämättä ees saa yhtään, kunhan se itse vaan saa lapata ittensä ähkyyn. Tästä seuraa sit se, et itsekään en juuri enää pysty nauttimaan mistään ruasta kun tietää et kaikki pitää piilottaa tai jotenkin annostella ja vahtia, et mies ei ahmi kaikkea heti. Tyyliin jos ostaa suklaalevyn ja haluaisin sitä syödä 1-2 palaa päivässä, niin ei taatusti onnistu jos mieskin tietää että mulla on suklaata, se käy ahmimassa sen viimestään yöllä kun nukun. Jos on jotain hyvää ruokaa joku rajallinen määrä(vaikka jotain pihvejä) niin lapset saattaa jäädä nälkäsiks kun mies antaa niille jotkut puolikkaat ja itse vetää kolme, ennenkuin toiset on ees kerennyt syödä niistä paloistaan kolmasosaakaan.

Popkornit ja sipsit ja karkit kans, sellasia kun laittaa pöytään leffailtaa viettäessä niin mies on yleensä tunkenut kourallisia suuhunsa ennenkuin leffa edes alkaa ja ekan vartin aikana on kaikki ahmittu, toiset jää sit ilman ellei ole ottanut kuppia pois miehen edestä tai jotain narissut asiasta. Vituttaa tällanen kyttääminen, tuntuu et koko ajan pitää kytätä ettei mies ahmi kaikkea ruokaa ja sitten se raivoaa kun ruoka maksaa ja paras oli se, kun se itse ostelee joka ikisellä kauppareissulla itselleen jotain(vähintään jäätelö tai suklaapatukka, kerran jäi kans kiinni siitä et oli ostanut 400 g karkkipussin ja vetänyt sen naamaansa matkalla kaupasta kotiin..) ja sitten on pokkaa valittaa että kun ostan lapsille jäätelöitä tai muuta vastaavaa silloin tällöin vaikka oiskin vähän pienemmän budjetin ostosreissu..
 
:ashamed:

mä olen kuin miehesi. Perso ja rohmu. En tiedä midtä se johtuu, ruoka ja herkut ovat vaan niin hyvää. Lapsuudessa herkut olivat todella harvinaisia ja niistä piti taistella siskon kanssa ettei vaan jäis ilman..
 
Tee isompi määrä ruokaa ja ostakaa miehelle omat herkut leffa iltaan niin saa jokainen syödä rauhassa.
Jotkut on rohmuja ruoan ja herkkujen suhteen, olen samallainen ja oppinut ostamaan sitten kaksi sipsipussia ja pari namipussia niin en sitten syö toisen herkkuja samalta istumalta. Hyvää ruokaakin tulee joskus vedettyä liikaa, mutta teen sitä ruokaa aina parin päivän tarpeisiin niin ei jää kukaan ilman jos sattuu vähän ottamaan lisää. :-)

Pitäsi kyllä ehdottomasti miehesi ottaa toiset huomioon ja siinä olisi miehelläsi oppimista. Ymmärrän kyllä ärtymyksesi.
 
Tee isompi määrä ruokaa ja ostakaa miehelle omat herkut leffa iltaan niin saa jokainen syödä rauhassa.
Jotkut on rohmuja ruoan ja herkkujen suhteen, olen samallainen ja oppinut ostamaan sitten kaksi sipsipussia ja pari namipussia niin en sitten syö toisen herkkuja samalta istumalta. Hyvää ruokaakin tulee joskus vedettyä liikaa, mutta teen sitä ruokaa aina parin päivän tarpeisiin niin ei jää kukaan ilman jos sattuu vähän ottamaan lisää. :-)

Pitäsi kyllä ehdottomasti miehesi ottaa toiset huomioon ja siinä olisi miehelläsi oppimista. Ymmärrän kyllä ärtymyksesi.

Näin juuri, enemmän ruokaa, kun tiedossa on että miehellä iso nälkä. Ja leffa herkut ja vastaavat hankittava niin että on eriteltynä miehelle omat ja muille sit omat.
 
On ylipainoa joo. Ei onnistu ne omat herkut, kun se vetää herneen nokkaan jo ehdotuksesta, ehdotettu tosiaan on ja oon joskus ostanukkin omat pussit esim. sipsejä, eli yks pussi miehelle yksin ja yks pussi meille kaikille muille, jolloin mies suuttuu ja lähtee pois eikä tuu ees kattoon leffaa. Jos mies ei oo paikalla, niin yks pussi sipsiä riittää meille muille ja jää ylikin, ei jakseta ees tuhota sellasta keskenään mut mies kyl ahtaa vaik 1,5 pussia yksin yhdeltä istumalta.

Ei ihan hirveesti huvittas tehdä mitään valtavia ruokamääriäkään, kun teen jo nyt aika reiluja annoksia kyllä ruokaa ja maksan kuitenkin itse puolet ruoka-ostoksista. Täällä muuten kerran valitin kun mies oli yksin vetänyt n. viisi litraa linssikeittoa..

Aika usein jaan jo noi leffaherkut omiin pieniin kulhoihin kaikille, mut ihan joka jutun kans ei vaan jaksais, ainainen ylimääräinen homma, mutta kai se on tehtävä.
 
[QUOTE="aloittaja";28640574]On ylipainoa joo. Ei onnistu ne omat herkut, kun se vetää herneen nokkaan jo ehdotuksesta, ehdotettu tosiaan on ja oon joskus ostanukkin omat pussit esim. sipsejä, eli yks pussi miehelle yksin ja yks pussi meille kaikille muille, jolloin mies suuttuu ja lähtee pois eikä tuu ees kattoon leffaa. Jos mies ei oo paikalla, niin yks pussi sipsiä riittää meille muille ja jää ylikin, ei jakseta ees tuhota sellasta keskenään mut mies kyl ahtaa vaik 1,5 pussia yksin yhdeltä istumalta.

Ei ihan hirveesti huvittas tehdä mitään valtavia ruokamääriäkään, kun teen jo nyt aika reiluja annoksia kyllä ruokaa ja maksan kuitenkin itse puolet ruoka-ostoksista. Täällä muuten kerran valitin kun mies oli yksin vetänyt n. viisi litraa linssikeittoa..

Aika usein jaan jo noi leffaherkut omiin pieniin kulhoihin kaikille, mut ihan joka jutun kans ei vaan jaksais, ainainen ylimääräinen homma, mutta kai se on tehtävä.[/QUOTE]

Just meinasin seuraavaks ehdottaa et jakaa sit leffa herkut jokaiselle omiin kulhoihin, niin jos sit mieskin kelpuuttais. Ei se nyt niin paljon lisä työtä tee. Ja mä kyllä olen sitä mieltä et ruokaa on tehtävä sen verran et ei kenekään tarvii jäädä nälkään (edes sen suursyömäri miehen). Vaikka sit lisukkeita sen verran ruuan kanssa et jokainen saa varmasti mahan täyteen. Toki jos oikein vähällä työllä haluaa päästä eikä panostaa mihinkään ylimääräseen niin sit voi olla hankala sovitella eläminen syömisen osalta niin et kaikilla olis hyvä olla.
 
Just meinasin seuraavaks ehdottaa et jakaa sit leffa herkut jokaiselle omiin kulhoihin, niin jos sit mieskin kelpuuttais. Ei se nyt niin paljon lisä työtä tee. Ja mä kyllä olen sitä mieltä et ruokaa on tehtävä sen verran et ei kenekään tarvii jäädä nälkään (edes sen suursyömäri miehen). Vaikka sit lisukkeita sen verran ruuan kanssa et jokainen saa varmasti mahan täyteen. Toki jos oikein vähällä työllä haluaa päästä eikä panostaa mihinkään ylimääräseen niin sit voi olla hankala sovitella eläminen syömisen osalta niin et kaikilla olis hyvä olla.

Harvemmin siinä ylensyönnissä on kyse nälkäisyydestä, vaan hotkimisesta ja ahmimisesta, jossa vedetään napa liian täyteen ennen kuin ehditään edes miettiä, että onkohan enää nälkä vai ei.

Ja parempi se on ylensyöjän totuttaa vatsaansa oikean kokoisiin ruoka-annoksiin.
 
Jos teen runsaasti lisukkeita, mies ahmii niistä ne mistä tykkää eikä voi katsoa että kaikki saisi edes vähän kaikkea. Että tääkin kokeiltu ja lisä-ärsytystä aiheuttaa tääkin. Tähän mennessä toimivinta on ollut se, että annostelen lapsille isot annokset lautasille ennenkuin mies tulee pöytään, syövät sit annoksistaan sen verran mitä jaksavat ja mies kummiskin käy syömässä loput jos jotain jää, sit ruokailun jälkeen tiskipöydältä lautasilta.

Teen myös sitä, että teen jotain parempia/kalliimpia ruokia lapsille ja itselleni vain silloin kun mies ei syö meidän kanssa ja yritän tehdä just jotain keittoja yms. halpaa suurimman osan aikaa. Itsestäni tää on vaan tosi kurjaa, kun miehen käytös on tollasta aina, jos joskus harvoin ollaan ees päästy ravintolaan syömään niin mies ahtaa sielläkin sen annoksensa parissa minuutissa ja sitten näpyttää kännykkää loppuajan ja hoputtaa muita.

Kerran mies söi kyläpaikassa puoliraakoja broilerinpihvejä "salaa", siis meni grillaamaan niitä ja niitä oli reilu määrä mennessä, kun tuli takaisin niin pihvejä oli 1/3 vähemmän, ellei sit 1/2, tän kyl huomas muutkin kun minä. Tämä ei toki estänyt miestä lappamasta ruokaa sit lautaselleen ruokailussakin ihan reilusti..
 
Ja tosiaan on kyse ihan hillittömästä ahmimisesta, siis kaikki ruoka syödään mahdollisimman isoina paloina ja mahdollisimman nopeaan, oli kyseessä mikä tahansa. Miehellä on myös jatkuvasti maha sekaisin, mikä on kanssa ihan hiton ärsyttävää, kun tuo on niin selvää että johtuu juurikin tuosta ettei voi purra ruokaansa. Tosi seksikästä kun toisella on jatkuvat ilmavaivat ja ripuli, et silleen.
 
Ja mä kyllä olen sitä mieltä et ruokaa on tehtävä sen verran et ei kenekään tarvii jäädä nälkään (edes sen suursyömäri miehen). Vaikka sit lisukkeita sen verran ruuan kanssa et jokainen saa varmasti mahan täyteen. Toki jos oikein vähällä työllä haluaa päästä eikä panostaa mihinkään ylimääräseen niin sit voi olla hankala sovitella eläminen syömisen osalta niin et kaikilla olis hyvä olla.

Mulla vähän sama ongelma kuin ap:lla, ja minäkin olen sitä mieltä että ruokaa pitää olla riittävästi. Mutta ensinnäkin riittävyyttä on vähän hankala arvioida, kun ei tiedä aikooko toinen vain vähän maistaa vai vetää ruokaa viiden aikuisen edestä, ja saattaa jättää just ne lisukkeet (salaattia, leipää jne.) ottamatta ja vetää niidenkin edestä vaikka jotain lihajuttua.

Ja jos mies laittaa itse ruokaa, se laittaa aina vain vähän, menee itse ottamaan ensin ja muille jää jos jää... Kerran mies laittoi ruokaa appivanhempien luona, ja huomautin, että ruokamäärästä tulee vain pikkuruiset annokset kaikille, koska laitan itse saman verran silloin kun vain minä ja mies syödään, neuvoin tekemään ainakin kaksinkertaisen määrän. Ei uskonut, vaan laittoi sen pienen ruuan ja veti omalle lautaselle siitä puolet niin kuin normaalistikin, appi veti jäljelle jääneistä puolet ja minä ja anoppi jaettiin loppu :D

En tajua miten joku ei osaa yhtään suhteuttaa omia syömisiään j aottaa muita huomioon!
 
luin tuon viestisi tuosta tiskipöydällä olevista lautasista syömisestä ja kyläpaikassa salaa syömisestä.

Sen jälkeen tuli epäilys, että miehesi ei todellakaan syö siksi että olisi veetumainen tai ahne

Googleta sana BED
Voi olla aika suuri todennäköisyys, että miehelläsi on ahmimishäiriö ja siihen hän tarvitsee apua
 
mistä ihmeestä noita urpoja oikeen sikiää ja minkä ihmeen takia jotku eukot ottaa niitä vaivoikseen

:headwall:

Katso peiliin! Tai katsokoon se muijasi peiliin!
headwall.gif
 
Mun mielestä toi kuulostaa jonkin sortin ahmimishäiriöltä, varsinkin kun vielä suuttuu kun asiasta sanoo/yrittää keskustella tai keksiä järjestelyjä.

En usko että auttaisi vaikka tekisit tupla-annoksen ruokaa, mies ahmisi vaan enemmän, kerta on vielä enemmän mitä ahmia.
 
Mä en ymmärrä nyt kyllä lainkaan sitä, että jos sillä ukolla on nälkä, niin miksi sitä ruokaa ei voi tehdä niin paljon, että hän, lapset ja kaikki muutkin pöydän ääreen istuvat saisivat vatsansa kunnolla täyteen?

Herkkujen suhteen olen vähän samantyylinen, kuin miehesi. Niin kauan kun herkkuja on, niitä syön. Poikkeuksena toki lasten herkut ja jos mies nyt jonkun herkun itselleen "nimeäisi", en siihen koskisi. Mutta ei ole koskaan nimennyt.

Kyllähän tuo ap:n ukko vähän epänormaalilta kuulostaa, mutta jos nyt edes siihen perus arkisyömiseen saisi helpotusta tekemällä safkaa vaikka tuplamäärän, niin aika pienellä vaivalla siitä ongelmasta mielestäni pääsisi.
 
ei se isompi ruokamääräkään auta. tai lisukkeiden teko.
Vaikka olis pöydässä salaatit, lämpimät kasvikset, leipää, nii mies silti ottaa vaan sitä "ruokaa". Ja saattaa iltapalakskin käydä ottaa "ruokaa", jolloin itse ihmettelen seuraavana päivänä, ett missäs se minun lounas olikaan...??
 
[QUOTE="terttu";28640679]ei se isompi ruokamääräkään auta. tai lisukkeiden teko.
Vaikka olis pöydässä salaatit, lämpimät kasvikset, leipää, nii mies silti ottaa vaan sitä "ruokaa". Ja saattaa iltapalakskin käydä ottaa "ruokaa", jolloin itse ihmettelen seuraavana päivänä, ett missäs se minun lounas olikaan...??[/QUOTE]

No miksi sitä "ruokaa" ei voisi tehdä sitten tuplamäärää, jos mies kerran haluaa juuri sitä syödä, eikä niitä lisukkeita, leipiä jne?

Mä söin pari tuntia sitten päivällisen. Mies kysyi, että otanko lisää (oli ihan mielettömän hyvää ruokaa, jonka kehuin maasta taivaaseen) ja sanoin, etten ota, koska en halua mitään ähkyoloa. Hetki sitten heräsin päikkäreiltä ja kun mies tuolla keittiössä hääräsi, niin pyysin häntä laittamaan mulle vielä pienen annoksen sitä ruokaa. Ja hän laittoi.

Kyllä mä iltapalaksi varmaan vielä jogurttia otan, mutta olen siis syönyt tänään lounaan, päivällisen ja vielä kolmannenkin lämpimän aterian. Enkä näe tässä ongelmaa. Ruokaa tehtiin riittävästi, joten sitä riitti kaikille ja jäi niin paljon yli, että vaikka sitä pienen annoksen hetki sitten söinkin, sitä jäi vielä huomiselle lounaallekin. Ja jos ei olisi jäänyt, oltais lounaaksi sitten tehty jotakin muuta.
 

Yhteistyössä