Ihana äitini...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ja aina niin negatiivinen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
J

ja aina niin negatiivinen

Vieras
Äiti on ollut aina hyvin hyvin negativinen.
Jos joku katoaa tai häviää se on tahallaan varastettu.
Jos joku tönäsee kaupassa huutaa äitini siitäkin pää punaisena,
kuinka vähintään tahalleen joku tönäisi,
vahinkohan se ei voi olla.

Eli äiti on ollut aina näin hyvän elämänasenteen omaava ihminen.

No nyt tuossa puhelimessa juteltiin ja kerroin kuinka sisareni kävi minulla yökylässä,
ja äidin ensimmäinen kommentti
-toiko ne edes ruokaa?Kai ne maksoi jotakin majoituksesta?
-ööö ei, miksi olisi,eikö ne nyt mene tässä samalla kun omakin perhe ja kunharvemmin nähdään..
vastasin minä
-No sitten sinun on turha valittaakaan! tokaisee äitini

aha, siis enhän minä valittanut, tuli vaan juttua että sisareni kävi perheineen meillä yökylässä ja kuinka kiva oli nähdä.

No nyt ollaan menossa kylpylään,
anoppi asuu siellä likellä ja ajateltiin että yksi päivä vietetään niin että anoppikin voi olla lapsenlasten kanssa kun välimatkaa on niin ei tuo lasten näkeminen aina onnistu.

Vaan mitä tuumaa äitini :O
-Ja TE tietysti maksatte anopinkin kylpylään? kysyy äitini
-ööö,miten niin, eiköhän hän itse maksa itsensä, vastaan minä
-Kato vaan niin te sen maksatte kuitenkin, minua ei kukaan koskaan ikinä milloinkaan lässyn lässyn...

Ja tässä vain pieni murto-osa äidin "positiivisuudesta.
Tuleekin aina niin "aurinkoinen" mieli kun äiti kullan kanssa joskus juttelen.
 
Kuulostaapa tutulta! :) Oma äitini omaa myöskin yhtä positiivisen ja aurinkoisen elämänasenteen. Ja vähän muutakin.. Pahoitti nimittäin ensimmäisestä lapsestani mielensä niin ettei ole lastenlastaan tavannut ja minua syyttää itsensä hylkäämisestä. Kun kerroin toisen lapsen olevan tuloillaan, hän vaihtoi puhelinnumeronsa uutta ilmoittamatta - ei edes onnitellut ensin.
 
Tuttua :(
Mä en yleensä valita äidilleni mistään asiasta just sen takia että hän on aina valittamassa kaikesta . Tyyliin posti tulee liian aikaisin tai sit liian myöhään .
Kerran erehdyin mainitsemaan että olin jonottanut soittoaikaa neuvolaan 30min niin hän tokaisi että aina sä jaksat valittaa. Mä repesin nauruun samoin siskoni ja äiti ei vielä tänä päivänäkään ole ymmärtänyt miksi . Hän kun on kuulemma niin peruspositiivinen ihminen :)
 
Kiitos kommenteista :)
En sitten ole ainut kenellä näin ihana äitisuhde omien sisaruksieni lisäksi.

Nuokin negatiiviseen äänensävyyn lauotut kommentit kun tulee äidiltä aina niin kesken toisen lausetta.
Se että vaan ohimennen mainitsen jotain iloista niin tämä alkaa aina puhumaan RAHA RAHA RAHA.
Tosin äidin puolen sukuunkaan emme pidä yhteyttä kun siellä heillä on tapana rahastaa joka asiasta,
mitään ei voi tehdä hyväsydämisyyttään ja auttaakseen toista.
Ja jos nyt joku sen erehtyisi tekemään alkaa he heti käyttämään sitä hyväksi.

Harmittaa vain kun toinen mittaa kaiken rahalla ja rahan arvolla,
miksi ei voi ajatella positiivisesti edes omista lapsistaan.
 
Korjaus, siis sisaruksien välillä meillä toimii suhde :)
Mutta äitiin emme kukaan tuon takia ole tekemisissä sillä ensin ajatellaan RAHA ja sitten koetetaan sotkea meidän välejä.
Valehtelee ihan suoraan kuinka vaikka Liisa siskoni olisi haukkunut minut äidille ja kuinka Pirjo siskoni myös haukkui minut jne ja tiedän varmasti ettei näin ole.
Äiti nauttii kun saa toisten ihmissuhteet sekasin kun hänellä itsellään 6 sisaruksesta välit ainoasteen kahteen jotka nekin niin ja näin :(
 
Tuttua! Tai mun äiti on mukava ihminen niin kauan kuin asiat menee hänen mielestään hyvin. Esim oltiin ruotsissa ja tapeltiin miehen kanssa siellä niin äiti ottaa nokkiinsa siitä eikä olla nyt puhuttu 2 kk :D Kaikkien sukulaisten kanssa pitää olla välit poikki, jos joku tekee jotain vähänkin väärin.. Ottaa päähän! En jaksa että mullakin on mennyt mun siskojen kanssa välit huonoksi äidin takia, kun aina se on napisemassa ja valittamssa ja arvostelemassa.. Hyvä vaan pitää etäisyyttä.
 
Huokaus.. ja taas täällä puran tuntojani.
Anopilla hajosi telkkari ja nyt kävi niin että kaverini tyhjenti sukulaisensa kuolinpesää ja saimme sitä kautta anopillekin ihan siis sattumalta uuden (vahan) mutta toimivan kuvaputkitv:n,
tulin sitten vahingossa-innoissani möläyttäneeksi tämän ja mitä äitin siihen,
-Kyllä sitä muoria nyt passataan mutta ei kukaan koskaan minua... laulu alkoi taas :(
Kysyin sitten äidiltä että olisiko hän sitten tarvinut uuden telkkarin,
-En mutta aina te sille hankitte ja hommaatte.. laulu jatkuu
- öh, eihän me nyt oltaisi mitään hommattu mutta kun kaveri vartavasten soitteli kännynsä läpi tarviiko joku vanhaa telkkariajotta ei turhaan heitä roskalavalle ja muuta meille ei siis tarjottu
- joo joo, aina te vaan sitä passaatte, hommatkaa minullekin sitten uudet sohvat ja uusi sänky ja ja ja....
-No ehkä me nyt pystyttiin hommaamaan anopille se telkkari kun mahtuu autoonkin,
ei me nyt aleta peräkärrejä tai pekettiautoja vuokraamaan että saadaan sinulle huonekalut tuotua ja aseteltua paikalleen. Jos pyytäisit jotakin sellaista joka mahtuu autoon ja satun sen ilmaseksi jostain saamaan niin samalla tavalla voidaan sinuakin auttaa, sikäli sinulle sitten kelpaisi vanha ja käytetty.
-Niin, tuossa taas nähtiin, et sitten voinut edes kysyä jos saisin ne sohvat ja sängyn, pyydä edes kuva niin voin valikoida mitä haluan, laulu jatkuu
- öh enhän minä voi alkaa pyytämään mitään kuvaa ja kun meille ei tosiaan muuta tarjottu ja en todellakaan kehtaa alkaa kysymään ja kerjäämään toisen kuolipesän tavaroita
-no tuossa tuo taas nähtiin, kyllä sitä anoppia nyt passataan mutta ei minua, laulu jatkuu...
-No enhän minä ollut edes pyytänyt tätä telkkaria vaan kaveri soitti kännynsä tosiaan läpi,
pitäsikö minun nyt antaa toimivan tv:een mennä roskiin kun viedä se sille jolle tuo on tarpeellinen?

huokailee ja äitin typerä kiukuttelu jatkuu jatkuu ja jatkuu:( :(
 
Kivalta kuulostaa sun äitisi :) Tässä taas vaan vahvistuu tunne et mulla on mailman paras äiti <3 <3

Hih, kiva :D
Juu, itse en osaa kuin nauraa enään äidin kiukuttelulle jälleen kerran vaikka kyllä ensin taas äiti sai tahtonsa läpi ja laittoi minut kiukuttelemaan, miksi minun äitini on juuri tuollainen oma napa paras napa ihminen, miksi minulla on äiti jolle ei voi vaan puhua normaalisti vaan pitää muistaa ettei mitään toisen ilmaiseksi auttamista saa sanallakaan mainita.
Vaikka meillä tosiaan on tuota välimatkaa niin tässäkin välissä me käytiin äidilläni jo kylässä ja nyt ollaan menossa uudelleen, kuten anopillekin.
Mutta naurettavuuksiin äitini menee aina,
ketään et saisi auttaa hyvää hyvyyttäsi tai ainakin rahaa siitä pitää pyytää ja sitten hän alkaa vaatimaan jotakin ihan älyttömiä kuten isoja huonekaluja.
 
Huh, tuollaiset ihmiset on todella raskaita ja rasittavia paitsi itselleen, myös läheisille. Tuntuvat vetävän positiivisimmatkin ympäriltään väsyksiin ja pahalle tuulelle. Vaikka koittaisi päästää toisesta korvasta sisään ja toisesta samoin tein ulos, niin kuitenkin se jatkuessaan syö naista/miestä.

Olen koittanut vältellä näitä "energiasyöppö"-ihmisiä, mutta kun se ei aina onnistu. Harmittaa vietävästi, että joku tällainen kaikesta marmattaja pilaa muidenkin fiilikset.

Olispa kiva tietää, mikä olisi toimiva mutta korrekti tapa toimia perusnegatiivisten valittajien kanssa siten, että säästyy oma ja marmattajankin hermo? :D
 
Huh, tuollaiset ihmiset on todella raskaita ja rasittavia paitsi itselleen, myös läheisille. Tuntuvat vetävän positiivisimmatkin ympäriltään väsyksiin ja pahalle tuulelle. Vaikka koittaisi päästää toisesta korvasta sisään ja toisesta samoin tein ulos, niin kuitenkin se jatkuessaan syö naista/miestä.

Olen koittanut vältellä näitä "energiasyöppö"-ihmisiä, mutta kun se ei aina onnistu. Harmittaa vietävästi, että joku tällainen kaikesta marmattaja pilaa muidenkin fiilikset.

Olispa kiva tietää, mikä olisi toimiva mutta korrekti tapa toimia perusnegatiivisten valittajien kanssa siten, että säästyy oma ja marmattajankin hermo? :D

Samaa toivoisin minäkin. Vaikka lukihärö on ja kirjoittaminen ei vahvoja puoliani niin jotenkin koen että se helpottaa kun saa nyt täällä omassa ketjussa :D valittaa,
ja saa tähän muutkin valittaa :D :D
Olen myös koettanut äitiäni saada ajattelemaan positiivisemmin, mutta turhaan :(
Lopulta olen päättänyt että koetan vähentää yhteydenpitoakin mutta sekään ei aina auta,
ei ole esimmäinen kerta kun äiti soittaa ja valehtelee olevansa siaraalassa jne. :(
 
on varmasti raskasta. koita nyt vaan sitten oppia miten ja mitä sen kanssa puhuu, ei kannata näköjään tommoisia anoppiin liittyviä asioita sen kanssa edes jutella ja sille mitään kertoa. Puhukaa säästä ja lapsista ym neutraalista. Ei anopista, siskoista tms.
 
on varmasti raskasta. koita nyt vaan sitten oppia miten ja mitä sen kanssa puhuu, ei kannata näköjään tommoisia anoppiin liittyviä asioita sen kanssa edes jutella ja sille mitään kertoa. Puhukaa säästä ja lapsista ym neutraalista. Ei anopista, siskoista tms.

niin, sepä se kun itse rakastan kun saan muita auttaa ja muille olla avuksi.ja monasti äitini itse johdattelee nuo rupattelut joko anoppiin ja tai sisaruksiini.

Kaupoilla esimerkiksi äitini kanssa ei voi käydä :( joka minua harmittaakin.
Jos joku tulee kysymään esimerkiksi että mistä hyllyltä löysit vaikkapa tuon pesuaineen huutaa äiti siinä vieressä
-älä kerro älä kerro, anna etsiä itse

Sitten kun kerron niin äitini saattaa hakkua minut sillä paikalla,
-miksi sinä kerroit tyhmä, olisit antanut itse vaan etsiä.
 
[QUOTE="a.p";26663061]niin, sepä se kun itse rakastan kun saan muita auttaa ja muille olla avuksi.ja monasti äitini itse johdattelee nuo rupattelut joko anoppiin ja tai sisaruksiini.

Kaupoilla esimerkiksi äitini kanssa ei voi käydä :( joka minua harmittaakin.
Jos joku tulee kysymään esimerkiksi että mistä hyllyltä löysit vaikkapa tuon pesuaineen huutaa äiti siinä vieressä
-älä kerro älä kerro, anna etsiä itse

Sitten kun kerron niin äitini saattaa hakkua minut sillä paikalla,
-miksi sinä kerroit tyhmä, olisit antanut itse vaan etsiä.[/QUOTE]

:o aika outoa käytöstä!
 
Voi odottakaan kun ovat vanhoja, nariset tuhat kertaa enemmän ja jokaikisestä asiasta. Ja kun ei kykene asumaan enää yksin, pitää ottaa hänet asumaan omaan kotiin, mihinkään hoiva/vanhainkotiin ei lähdetä. Ja herrjumlis sitä valitusta ja kääkätystä joka asiasta. Teillä menee vielä hyvin kun asutte eri talouksissa!!
 
Voi odottakaan kun ovat vanhoja, nariset tuhat kertaa enemmän ja jokaikisestä asiasta. Ja kun ei kykene asumaan enää yksin, pitää ottaa hänet asumaan omaan kotiin, mihinkään hoiva/vanhainkotiin ei lähdetä. Ja herrjumlis sitä valitusta ja kääkätystä joka asiasta. Teillä menee vielä hyvin kun asutte eri talouksissa!!

Luojan lykky on välimatkaa, nytkin meinaa jo välistä hermo leikata äitiini kiinne :D :D
Ja onneksi äiti on sanonut suoraan että haluaa palvelutaloon, sääliksi jo käy muita asukkeja/henkilökuntaa
 
Oi voi, voimia vain sinulle ap :( Ja minä kun luulin, että omassa äidissäni on kestämistä... :D Joskus hän on oikein positiivinen ja joskus taas niin negatiivinen... Tuo energiasyöppö on oikea sana. Tuntuu kuin olisi imetty kuiviin kun kotiin lähtään. Lastenlasten kanssa kuitenkin on aina ihanasti.

Joskus huomaan itsessäni samaa piirrettä. Että valitan turhasta. Kovasti siitä pyrin pois! En halua, että lapsilleni tulee minusta samanlainen raskas ja tyhjiin imetty olo kuin minulle välillä äidistäni.
 
Minäkin olen kasvanut kuunnellen äitini valitusta kaikesta. Maajussit on p**kiaisia, tukien väärinkäyttäjiä. Päättäjät ajattelevat vain omaa etuaan. Naapuri varmaan on huijari kun on niin hieno auto (ja äitini hieno saattaa olla 10 v vanha kosla). Ihmiset pröystäilevät kun on tehdään niin hienot keittiöt ja kaikki (juuri tehtiin itse keittiöremonttia, äiti ei meidän "luksuskeittiötämme" kyllä ole edes nähnyt kun ei koskaan käy. Omassa vuokra-asunnossaa hänellä on alkuperäinen 70-luvun keittiö, ja parempaa ei ilmeisesti saa kenelläkään olla.)

Tämä nyt on vain pieni osa, siitä, mikä laittoi nyppimään äidissäni. Aina oli niin paha olo kun sieltä lähti, että minulle riitti ja katkaisin välit. Päätin etten tarvitse ihmissuhdetta, joka vain ottaa mutta mitään en siitä saa.
 
Oletko miiten ap koskaan sanonut asiasta äidillesi suoraan? Puhunut suuta puhtaaksi? Kun tuo tv-hommakin näytti menevän niin, että äitisi hyökkäili ja sinä puolustauduit. Mikset vain sanonut, että "Nyt vinkuminen seis!" Ja pannut äidin ruotuun. Oletko kokeillut mitä tapahtuu jos et vaan nöyristele äitisi edessä.

Ja tuo kaupassa tapahtunut oli vähintäänkin aika erikoista. Mitähän mahtaa äitisi mielessä pyöriä?
 
  • Tykkää
Reactions: Madrigal
Pahalta se tuntuu, kun se energiasyöppö saa vedettyä omankin mielen maahan ja sitten se oma latistunut ja väsynyt olo ei voi olla vaikuttamatta taas siihen omaan käytökseen. Siis jos koko työpäivän kuuntelee tällaista ihmistä, niin kotiin mennessä on ihan kuitti eikä jaksa samalla tavoin olla iloinen ja läsnä perheelle, kun tosiaan väsyttää ja harmittaa :(
 
Pahalta se tuntuu, kun se energiasyöppö saa vedettyä omankin mielen maahan ja sitten se oma latistunut ja väsynyt olo ei voi olla vaikuttamatta taas siihen omaan käytökseen. Siis jos koko työpäivän kuuntelee tällaista ihmistä, niin kotiin mennessä on ihan kuitti eikä jaksa samalla tavoin olla iloinen ja läsnä perheelle, kun tosiaan väsyttää ja harmittaa :(

...ja kun sitä ihmistä ei voi vältellä, kun sen kanssa täytyy olla paljon tekemisissä töissä...
 

Yhteistyössä