Toggle sidebar

Ihana viikonloppu, mutta anoppi pilasi sen sunnuntaina...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Tympii
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
[QUOTE="terapeutti";29071371]Pariskunta tarvitsee kahden kesken oloa. Itse suosittelen aina pareille date night eli kahdestaan mieluiten pari kertaa kuukaudessa. [/QUOTE]En kutsuisi kyllä parisuhteeksi sellaista, jossa ollaan kahdestaan muutama tunti kerrallaan pari kertaa kuussa. Perhe-elämää tällä tavalla voi toki viettää, mutta romanttinen suhde edellyttää minusta muuta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Blue:
Sulla on kovin rajottunut käsitys perhe-elämästä ja suhteista yleensä.
Click to expand...
Ei, olen vain eri mieltä kanssasi siitä, mitä tyydyttävä parisuhde vaatii. En ole kyllä mielipiteideni kanssa yksin. Lukuisat onnellisuustutkimukset ovat linkittäneet pariskunnan keskinäisen ajan määrän suurempaan parisuhdetyytyväisyyteen. Etenkin miesten tyytyväisyys heikkenee, kun kahdestaan vietetystä seurusteluajasta siirrytään ruokakuntana ja perheyksikkönä toimimiseen. En ole vielä kuullut yhdenkään miehen sanovan, että suhde muuttui romanttisesti tyydyttävämmäksi sen jälkeen, kun kahden kesken vietetyt illat vähenivät lähes päivittäisestä kuukausittaiseksi tapahtumaksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja M32:
Ei, olen vain eri mieltä kanssasi siitä, mitä tyydyttävä parisuhde vaatii. En ole kyllä mielipiteideni kanssa yksin. Lukuisat onnellisuustutkimukset ovat linkittäneet pariskunnan keskinäisen ajan määrän suurempaan parisuhdetyytyväisyyteen. Etenkin miesten tyytyväisyys heikkenee, kun kahdestaan vietetystä seurusteluajasta siirrytään ruokakuntana ja perheyksikkönä toimimiseen. En ole vielä kuullut yhdenkään miehen sanovan, että suhde muuttui romanttisesti tyydyttävämmäksi sen jälkeen, kun kahden kesken vietetyt illat vähenivät lähes päivittäisestä kuukausittaiseksi tapahtumaksi.
Click to expand...

Alunperinhän sanoit, ettei se ole parisuhde lainkaan. Etkä että kumpi on tyydyttävämpää. Pysypä asiassa.
 
M32:n kanssa kyllä samaa mieltä. Ainakin itselle täysin elämän periaatteita vastaan sellaiset tietoiset kahden keskiset illat kerran kuussa tms. joiden varassa suhteen pitäisi pysyä kasassa. Minusta, jos arki tökkii eikä arkena osata esim. illastaa, katsella leffoja, harrastaa seksiä tms. niin tuhoontuomittua olisi ainakin minun suhteeni. En todellakaan ala odottamaan seksisessiota jotta lapset saadaan pois kotoa, kato kun voi olla ettei sitten enää huvitakaan seksi kun sekin "piti järjestää".

Toki ilman lapsia olevista hetkistä on hyötyä, mutta ei niiden varaan voi laskea suhteen toimivuttaa. Tai kai jotkin voivat, elävät kuin kaverit kuukauden ja käyvät keinotekoisilla treffeillä joku kuun toinen lauantai :)
 
[QUOTE="vieras";29072562]Alunperinhän sanoit, ettei se ole parisuhde lainkaan. Etkä että kumpi on tyydyttävämpää. Pysypä asiassa.[/QUOTE]

Ja siinähän tuli jo kommenttini sanottua.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Vierasmies:
M32:n kanssa kyllä samaa mieltä. Ainakin itselle täysin elämän periaatteita vastaan sellaiset tietoiset kahden keskiset illat kerran kuussa tms. joiden varassa suhteen pitäisi pysyä kasassa. Minusta, jos arki tökkii eikä arkena osata esim. illastaa, katsella leffoja, harrastaa seksiä tms. niin tuhoontuomittua olisi ainakin minun suhteeni. En todellakaan ala odottamaan seksisessiota jotta lapset saadaan pois kotoa, kato kun voi olla ettei sitten enää huvitakaan seksi kun sekin "piti järjestää".

Toki ilman lapsia olevista hetkistä on hyötyä, mutta ei niiden varaan voi laskea suhteen toimivuttaa. Tai kai jotkin voivat, elävät kuin kaverit kuukauden ja käyvät keinotekoisilla treffeillä joku kuun toinen lauantai :)
Click to expand...

Kuka sanoi että näin lähtökohtaisesti on?? Tai että parisuhde pysyy kasassa vain niiden harvojen kaksin vietettyjen hetkien varassa??

Oletko todella sitä mieltä että ei voi sanoa miehen ja naisen välistä suhdetta parisuhteeksi jos siinä voi viettää kaksinkeskeistä aikaa vain muutaman tunnin pari kertaa kuussa??
 
Alkuperäinen kirjoittaja Vierasmies:
M32:n kanssa kyllä samaa mieltä. Ainakin itselle täysin elämän periaatteita vastaan sellaiset tietoiset kahden keskiset illat kerran kuussa tms. joiden varassa suhteen pitäisi pysyä kasassa. Minusta, jos arki tökkii eikä arkena osata esim. illastaa, katsella leffoja, harrastaa seksiä tms. niin tuhoontuomittua olisi ainakin minun suhteeni. En todellakaan ala odottamaan seksisessiota jotta lapset saadaan pois kotoa, kato kun voi olla ettei sitten enää huvitakaan seksi kun sekin "piti järjestää".

Toki ilman lapsia olevista hetkistä on hyötyä, mutta ei niiden varaan voi laskea suhteen toimivuttaa. Tai kai jotkin voivat, elävät kuin kaverit kuukauden ja käyvät keinotekoisilla treffeillä joku kuun toinen lauantai :)
Click to expand...

No eiköhän täällä kaikki ole sitä mieltä, että parisuhdetta rakennetaan myös arkena eikä vain juhlana. 95 % perheistä lapset menee ennen aikuisia nukkumaan, siinähän sitä aikaa jää olla kahden kesken. Ei aina tarvitse järjestämällä järjestää date night (mikä M32:n mielestä taitaa olla ainoastaan sitä parisuhdetta).
 
Alkuperäinen kirjoittaja M32:
Ei, olen vain eri mieltä kanssasi siitä, mitä tyydyttävä parisuhde vaatii. En ole kyllä mielipiteideni kanssa yksin. Lukuisat onnellisuustutkimukset ovat linkittäneet pariskunnan keskinäisen ajan määrän suurempaan parisuhdetyytyväisyyteen. Etenkin miesten tyytyväisyys heikkenee, kun kahdestaan vietetystä seurusteluajasta siirrytään ruokakuntana ja perheyksikkönä toimimiseen. En ole vielä kuullut yhdenkään miehen sanovan, että suhde muuttui romanttisesti tyydyttävämmäksi sen jälkeen, kun kahden kesken vietetyt illat vähenivät lähes päivittäisestä kuukausittaiseksi tapahtumaksi.
Click to expand...

Taidat olla oikeassa tuon suhteen.

Mutta tervetuloa meille katsomaan miestä joka väittää että lapsia saatuani meidän romanttinen elämä (lue seksielämä) parani potenssiin kymmenen. On kehdannut sanoa myäs että vaikka kaksinkeskeinen aika väheni niin tilalle tuli niin paljon muuta mikä liimaa yhteen että se kantaa kevyesti niiden vuosien (jolloin sitä kaksikeskeistä aikaa on vähemmän) yli. Ja nyt on myös sanonut sitä että kun lapset ovat nyt isompia ja pärjäävät jo keskenäänkin kun vanhemmat ottavat parisuhdeaikaa enemmän niin se vaimo löytyy uudelleen.
 
[QUOTE="vieras";29072562]Alunperinhän sanoit, ettei se ole parisuhde lainkaan. Etkä että kumpi on tyydyttävämpää. Pysypä asiassa.[/QUOTE]Totta. Minun olisi pitänyt sanoa, että tuollainen "parisuhde", jossa vietetään kahdenkeskistä aikaa kerran kuussa, on yhtä tyhjän kanssa. Mutta jos haluat saivarrella yksittäisten ilmaisujen merkityksistä, saat tehdä sen yksin.
 
Ihan hyvä ettei M32:lla ole lapsia. Vauva ei olisi kuukauttakaan, kun tyyppi ilmoittaisi vaimolleen, että hän ei muuten ole enää parisuhteessa, kun ei olla käyty treffeillä pariin viikkoon. Että jaksuja vaan eks-vaimoseni, ja pari tilastoa perään miten yyhoiden onnellisuus korreloi negatiivisesti puutteessa olon kanssa.
 
Jokaisella nyt on omat näkemykset parisuhteesta. Jonkin verran kahdenkeskeistä aikaa on varmasti hyväksi kaikille vanhemmille, vaikka sen järjestäminen ei aina niin helppoa olekaan.

Niin kuin Blue kuvaili, lapset ja perhe-elämä tuovat suhteeseen myös omaa vahvuuttaan ja yhteenkuuluvuutta (edellyttäen varmaan että kumpikin puolisoista on halunnut lapsia eikä kumppania unohdeta lasten myötä). Kahdenkeskeistä aikaa nyt yleensä löytyy arjestakin lasten käytyä nukkumaan, jotkut sitten kaipaavat enemmän ja jotkut vähemmän ihan tuota "oikeaa lapsivapaata".

Mikäli nyt kuitenkin kokee ettei parisuhde ole enää parisuhde jos lapset saa yöhoitoon vain kerran-pari kuussa niin varmasti on parempi jättäytyäkin lapsettomaksi.
 
Kuulostaa mun vanhemmilta - tosin sillä erotuksella ettei mun vanhemmat ota kahta lastani yökylään... Joku aika sitten olivat lasten kanssa 4 tuntia kun kävin miehen kanssa syömässä + kaupoilla, kolmen tunnin jälkeen soi puhelin että oletteko unohtaneet lapset meille....
No, itsepä olen lapseni halunnut ja itse ne ne hoidan, apuja en enää kysele. Lapsilla ei ole muita isovanhempia kuin mun vanhemmat...
 
Ihan oikeasti ihmiset. Miksi teette monta lasta olettaen, että teille vain jotenkin mystisesti järjestyy sen jälkeen kahdenkeskistä aikaa? Aina tärkeitä päätöksiä tehdessä on otettava huomioon se pahin skenaario, eikä vain posottaa eteenpäin tuuliviirinä. Ettekö tosiaan tajunneet ennakoida? Vai onko nykyajan vanhemmilla hukassa se, etteivät ne omat vanhemmat todellakaan ole velvollisia paapomaan ja auttamaan joka asiassa enää sen jälkeen, kun lapsuudenkodin ovi on sulkeutunut muuttajan perässä?

Anopit ja mummot ovat omat lapsensa jo hoitaneet, ei ole heidän velvollisuutensa toimia ilmaisena lapsenpiikana edes yhdelle, saati sitten kolmelle lapselle. Heidän oikeutensa on oppia tuntemaan lapsenlapsensa vierailuilla, ei toimia täyden palvelun ilmaisena hotellina jatkuvaa hoitoa ja vahtimista vaativille pikkulapsille 24/7.
 
Itse ei edes haluta lapsia kenenkään hoidettavaksi. Miksi pitäisi, eikös hoitopäivät päiväkodissa riitä?
Samaa mieltä, onko se tekeminen niin kivaa että totuus unohtuu?Miksi hankitte sitten lapsia?
Jotkut isovanhemmat sen sijaan hoitavat jopa viikkokausia kun sitä omaa aikaa, baareja, konsertteja ja matkustelua ilman lapsia tottakai, pitäisi olla jatkuvasti..
Ja ilmaiseksi tottakai hoito,lapsilisät vaatteisiin ja omaan napaan
 
Alkuperäinen kirjoittaja kermaperseiden sukupolvi:
Aina tärkeitä päätöksiä tehdessä on otettava huomioon se pahin skenaario, eikä vain posottaa eteenpäin tuuliviirinä. Ettekö tosiaan tajunneet ennakoida?
Click to expand...
Enpä voisi olla enempää samaa mieltä. Enkä tarkoita nyt vain lasten hankintaa vaan ihan yleistä asennoitumista elämään ja omaan tulevaisuuteensa. Kaikkiin tärkeisiin päätöksiin liittyy riskejä, jotka eivät katoa vain, koska kieltäytyy ajattelemasta niitä. Fiksu ja harkitseva ihminen punnitsee asiaa monelta kannalta, tekee suunnitelmia ja varautuu näihin riskeihin parhaansa mukaan. Vähemmän fiksut ovat sitten niitä, jotka hokevat "ei elämää voi suunnitella etukäteen" ja ajautuvat huonosta ratkaisusta toiseen.
 
Onko tosiaan näin että äidit kommentoivat näitä juttuja..aivan hirveitä arvostelevia kommenteja osa..Voisi luulla teinien ylläpitämäksi keskustelupaikaksi.. Sen on kyllä valitettavasti lukenut monesta muustakin ketjusta, että täällä jos missä on inhimillisyys ja ymmärrys kaukana..Joillekin netti on tosiaan paikka avautua ja on sääli jos heti lytätään ja haukutaan..=(
 
Vien korkeintaan joka toinen vuosi lapseni yökylään omien vanhempieni luokse. Äitini jaksaa narista niin paljon, etten jaksa hänen valitustaan kuunnella. Hän ottaa kyllä mielellään veljeni lapsia hoitoon ja reissuun mukaan. Olen alistunut siihen että minä olen se huonompi lapsi, jonka lapsista ei niin piitata. Hoitojärjestelyt olen hoitanut niin, että ystäväperheen kanssa katsomme vuorotellen toistemme lapsia, niin molemmissa perheissä saadaan joskus sitä lapsivapaata :) Suosittelen samaa järjestelyä muille, lapsetkin viihtyvät hyvin, kun heillä hoitopaikassa kavereita.
 
Ymmärrän, että anoppi on väsynyt viikonlopun jälkeen, etenkin jos lapsia ei ole kasvatettu kunnolla. Kun on tottunut huolehtimaan vain itsestään, on yhtäkkiä vastuun ottaminen ja kolmen lapsen katsiminen todella rankkaa. Eli mummo oli lienee väsynyt ja turhautunut, jos ei ole saanut lapsia ojennukseen.

Mutta ymmärrän kyllä, että tuo valitus ärsyttää. Olisi mummo voinut pitää mölyt mahassa ja vain päättää, että ei enää toiste ihan äkkiä leikkiin lähde.
 

Osallistu arvontaan ja voita trendikäs lampaantalja!

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa