Ikää 19v ja yh-äidiksi 1v tytölle?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Nuori-mam
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

Nuori-mam

Vieras
Toivottavasti joku osaa auttaa minua ja löytyisi vaikka ihmisiä, jotka on joutunut käymään läpi samoja asioita..

Eli ikää minulla on nyt 19, täytin juuri. Minulla on tytär, joka on 1v. Mieheni on saman ikäinen kuin minä. Lapsi ei ollut suunniteltu. Kaikki on mennyt kuitenkin hyvin, vaikka rahaongelmia välillä tuleekin ja rakkaudessa on iso ryppy ollut jo pidemmän aikaa, kolme vuotta. Viis vuotta seurustelua takana yhteensä.

En enään tiedä mitä tehdä. Tunteita minulla ei ole miestä kohtaan, mutta miehellä on minua kohtaan. Erosta ollaan puhuttu vuosi ja tosissaan puoli vuotta. Mies aina suuttuu, kun otan asian puheeksi ja alkaa käyttäytyä ihan lapsellisesti ja kysyy "miksi näin yhtäkkiä sanot, että haluat erota", "ei erota", "en muuta minnekkään" ja kaikkea.. Sitten se leikkii vuorokauden täydellistä miestä ja isää ja siinä se, kuukaudet taas vierii yhdessä, vaikka mikään ei ole muuttunut. En halua erota riidoissa, en vaadi itselle yksinhuoltajuutta, koska mieheni on mainio isä. En enään tiedä mitä tehdä. Pitääkö sitten vaan tyytyä tähän mitä mulla on? Auttakaa. :( Olen yrittäny sanoa miehelle, ettei se ero maailmanloppu ole ja kaikkea mahollista, mutta mikään ei auta! Olen jopa välillä, no melkeen koko ajan, niin epätoivonen, että etsin uutta miestä joka paikasta, koska haluan tästä nykysestä eroon.. Se ei tietenkään olis oikeen ketään kohtaan, mutta oon niin epätoivonen! Pelottaa vähän sekin, että miten tulee raha-asioiden kanssa pärjäämään, mutta nyt jää käteen joku 850? vuokran jälkeen, että ei kait se paljo sen vähemmän olis ilmeisesti..

Auttakaa! Mitä teen? Mitä sanon miehelle? Pääseekö tästä tilanteesta irti ja miten?

 
Kenenkään ei ole pakko olla suhteessa, eikä mies voi pakottaa sua olemaan. Sä voit kyllä ihan yksinkertaisesti lähteä, sanoi mies mitä sanoi. Jos et halua hänen kanssaan seurustella, eikä mies sitä usko kun nätisti puhut, niin sano se ihan suoraan, että haluat erota ja piste. Jos mies ei muuta, niin muuta sinä. Raha-asiat kyllä järjestyy ja tukia tuut saamaan.
 
Meille ei oo kelleen annettu ku tää yks elämä, sen mukaan kannattaa elää. Alkuun voi olla hankalaa jos muutat lapsen kanssa kahdestaan, kaikennäköistä pientä säätämistä raha-asioiden kanssa (enemmän tai vähemmän riippuen siitä miten ne asiat tällä hetkellä on) tapaamisten kanssa jne.
 
älä eroa! sun mies varmasti rakastaa sinua. Etsi apua noihin tunteisiisi,esim perheneuvojalta. Ei ne miehet vaihtamalla parane, nuo on vaan sun tunteiden ailahtelua! Ajattele lastasi,joka rakastaa teitä molempia, ja haluaa pitä molemmat vanhemmat lähellään.
 
Mä mietin, että jos nyt ennenku kuu vaihtuu, niin muuttaisin uuteen asuntoon, mutta vähän hankala, ku vaikka nyt irtisanoisin, niin ens kuun kuitenki tää asunto meillä olis.. Niin ja mä sanoin miehelle, että käyn irtisanomassa tämän asunnon, mutta se vaan sano, että "et voi irtisanoa, ku pitää olla kummanki suostumus", onko totta? :/

Pelottaa kuitenki, ku en halua hirveetä riitaa ja musta välillä tuntuu, että mies saattaa olla vähän arvaamaton ku suuttuu kunnolla.. En vaan tiiä, pelottaa.
 
Sähän voit irtisanoa asunnon omasta puolestasi,mies voisi jäädä siihen asumaan. Raha-asioista sen verran, että saat lapsilisään yh-korotuksen ja elatusmaksut. Ja jos oot pienituloinen, myös asumistukea. Kun osaa käyttää vähän järkeä rahan suhteen, pärjää kyllä.
 
no voi myös käydä niin että eroat miehestäsi ja olet sitten monta vuotta yksin. eka mieheni jätti minut kun odotin lastamme. 3vuotta olin yksin, tuosta 3vuodesta 2vuotta 24/7 lapsen kanssa KOKO AJAN ei ollut tukijoukkoja, eikä sitä miestä. lapsi oli alusta asti ja on vieläkin haastava. minä itkin lähes joka ilta kun lapsen sain nukkumaan. ystävät hävisi kun en ikinä päässyt mihinkään ilman lasta ja lapsi ei todellakaan viihtynyt itsekseen yhtään joten keskustelustakaan ei tullut ikinä mitään.onnettominta aikaa elämässäni. nykyään olen onnellisesti naimisissa, enkä varmasti päästä irti.

hakeudu perheneuvolaan tai srk perheasiankeskukseen parisuhteeseen kuuluu erilaisia kausia. pappikin kysyy naimisiin mennessä että TAHDOTKO rakastaa, eikä rakastatko.

mikä se suuri vika sitten on suhteessa? kypsymättömyys?
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
850 ? käteenhän on tosi paljon, varsinkin sinun ikäisellesi ja sillä elää ihan hyvin vauvan kanssa.

miten tää ikä ja raha liittyy nyt toisiin. meinaatko että 19v ja lapsi käyttää/kuluttaa vähemmän ,kuin 30v ja lapsi?? hei haloo!!! 850 on pieni raha,kun on muitakin laskuja ,kuin vuokra. lapsikin varmaan syö saman verran ,kuin sen 30v lapsi vai syökö?? ja vaatteitahab ei tarvii ,kuin on vaan 19v?? saatkka se lapsi??
 
Alkuperäinen kirjoittaja äippä:
no voi myös käydä niin että eroat miehestäsi ja olet sitten monta vuotta yksin. eka mieheni jätti minut kun odotin lastamme. 3vuotta olin yksin, tuosta 3vuodesta 2vuotta 24/7 lapsen kanssa KOKO AJAN ei ollut tukijoukkoja, eikä sitä miestä. lapsi oli alusta asti ja on vieläkin haastava. minä itkin lähes joka ilta kun lapsen sain nukkumaan. ystävät hävisi kun en ikinä päässyt mihinkään ilman lasta ja lapsi ei todellakaan viihtynyt itsekseen yhtään joten keskustelustakaan ei tullut ikinä mitään.onnettominta aikaa elämässäni. nykyään olen onnellisesti naimisissa, enkä varmasti päästä irti.

hakeudu perheneuvolaan tai srk perheasiankeskukseen parisuhteeseen kuuluu erilaisia kausia. pappikin kysyy naimisiin mennessä että TAHDOTKO rakastaa, eikä rakastatko.

mikä se suuri vika sitten on suhteessa? kypsymättömyys?

Mitä sä papin kysymyksistä selität ihmiselle joka ei oo ees naimisissa? Ja joka kertoo että lapsi oli vahinko?


Ap, voit irtisanoa vuokrasopimuksen omalta osaltas ja muuttaa pois. Miehes on sikäli oikeessa että et voi molempien puolesta irtisanoa, siis niin että mieheskin joutuis lähteen. Mutta sitähän et haluakaan joten se ei ole ongelma. Raha-asiat järjestyy kyllä, varaa aikaa sossuun ja käy juttelemassa kuviosta.

Sun tekstistä paistaa että oot eropäätöksen jo tehny, joten älä pitkitä sitä enää. Ja lopeta muiden miesten ajattelu siksi aikaa että saat vanhan kuvion siivottua, se ei oo mikään ratkasu että vaihdat lennosta jonkun kelkkaan vaan päästäkses pois vanhasta suhteesta.

Sun mies ei voi pakottaa sua oleen yhdessä, jos et halua. Hommaat itelles kämpän ja lähdet, simple as that.
 
Todella harmi, että noin pitkän seurustelun jälkeen ja lapsenkin syntymän jälkeen olet päätymässä eron kannalle. Voin sanoa, ettei se vaihtamalla parane (luultavasti) mutta sinulla on varmaan tarve päästä edes kokeilemaan.

Käytännön asiat järjestyvät. Muutat asunnosta pois, omillesi. Ei tarvitse miehen lupia, mies voi jäädä asuntoon jos ei pois halua. Jos olet hoitovapaalla, saat kht, hoitolisän ja mahd kuntalisän, asumistuen, lapsilisän yh korotuksen ja sitten sovitte lapsen isän kanssa elatuksesta. Työssäkäyvänä saat palkan lisäksi lapsilisän yh lisän ja elarit. Käytte todennäköisesti lastenvalvojalla vahvistamassa elatus- ja tapaamissopimukset.

Täältä paistaa nyt katkeruuteni läpi: Olisipa minunkin lapseni isä ollut tuollainen. Olisin ollut niin onnellinen. Minulla ei ollut mahdollisuutta jäädä exän kanssa yhteen, päihdeongelmia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
850 ? käteenhän on tosi paljon, varsinkin sinun ikäisellesi ja sillä elää ihan hyvin vauvan kanssa.

miten tää ikä ja raha liittyy nyt toisiin. meinaatko että 19v ja lapsi käyttää/kuluttaa vähemmän ,kuin 30v ja lapsi?? hei haloo!!! 850 on pieni raha,kun on muitakin laskuja ,kuin vuokra. lapsikin varmaan syö saman verran ,kuin sen 30v lapsi vai syökö?? ja vaatteitahab ei tarvii ,kuin on vaan 19v?? saatkka se lapsi??

No varmaan siten että harvalla 19 vuotiaalla jää kuussa 850 euroa käteen?
 
Onpa tullu ristiriitasia vastauksia..

Mua harmittaa kovasti, etten ole jo eronnu. En voi tietää millasta on olla yh, mutta mitä nyt arkipäivät olen kotona lapsen kanssa, niin meillä menee paljon paremmin, kuin sillon ku mieski on kotona. Sitten alkaa se kauhea valitus ja kaikki seinät kaatuu päälle. Mun mies on hyvä isä, mutta en rakasta häntä. En oikeen ymmärrä, että mitä järkeä on roikkua toisessa, jos ei ole minkäänlaisia tunteita sitä kohtaan..
 
Alkuperäinen kirjoittaja Nuori-mam:
Onpa tullu ristiriitasia vastauksia..

Mua harmittaa kovasti, etten ole jo eronnu. En voi tietää millasta on olla yh, mutta mitä nyt arkipäivät olen kotona lapsen kanssa, niin meillä menee paljon paremmin, kuin sillon ku mieski on kotona. Sitten alkaa se kauhea valitus ja kaikki seinät kaatuu päälle. Mun mies on hyvä isä, mutta en rakasta häntä. En oikeen ymmärrä, että mitä järkeä on roikkua toisessa, jos ei ole minkäänlaisia tunteita sitä kohtaan..

Ei se ero oo välttämättä lopullinen. Ei se toinen lakkaa olemasta. Voittehan erota hetkeksi ja jos myöhemmin alkaa tuntua että se oli virhe (molemmista), niin katsotte uudelleen.

Joku muutoshan tuohon tilanteeseen on saatava.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Nuori-mam:
Onpa tullu ristiriitasia vastauksia..

Mua harmittaa kovasti, etten ole jo eronnu. En voi tietää millasta on olla yh, mutta mitä nyt arkipäivät olen kotona lapsen kanssa, niin meillä menee paljon paremmin, kuin sillon ku mieski on kotona. Sitten alkaa se kauhea valitus ja kaikki seinät kaatuu päälle. Mun mies on hyvä isä, mutta en rakasta häntä. En oikeen ymmärrä, että mitä järkeä on roikkua toisessa, jos ei ole minkäänlaisia tunteita sitä kohtaan..

joo mut kato kun tunteet voi muuttua, mutta muutos lähtee halusta. olen minäkin ollut tuntematta mitään, ja nyt rakastan taas täysillä :heart:
 
jopa kuullostaa tutulta tilanteelta. Sun miehellä on riippuvaisuussuhde suhun, toki siellä voi rakkauttakin olla, mut jos teillä on jo 3 vuotta menny tosi huonosti niin takuulla on sitä ettei osaa/halua päästää irti. Sä oot kuitenkin se tuttu ja turvallinen. Vaikka sun miehes sanois mitä, sun ei ole kuitenkaan pakko sinne jäädä. Voit hankkia oman asunnon, ja kannattaakin tehdä se. Kyllä se mieskin sitten huomaa, kun kupla puhkeaa, ettei teillä kovin hyvin asiat ollu. Ja kuinka paljon vapaammin voi hengittää taas.
 
ja se piti vielä sanomani, että eronhan ei tarvitse olla lopullinen. Jos teidät todella on tarkoitettu yhteen, huomaatte sen kyllä jos ette pysty elämään erossa. Usein se hajurako tekee hyvää, ja sitä osaa nähdä sen toisen taas ihan eri tavalla.
 
Mulla on kokemusta juuri tuollaisesta tilanteesta (vielä vaikeammasta oikeastaan koska mies ei päästäny lähtemään vaan jouduttiin karkaamaan)
Kuitenkin tiedän että yh:na pärjää ihan hyvin!

Rekisteröidy ja laita yv:tä jos haluat jutella. :hug:
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
850 ? käteenhän on tosi paljon, varsinkin sinun ikäisellesi ja sillä elää ihan hyvin vauvan kanssa.

miten tää ikä ja raha liittyy nyt toisiin. meinaatko että 19v ja lapsi käyttää/kuluttaa vähemmän ,kuin 30v ja lapsi?? hei haloo!!! 850 on pieni raha,kun on muitakin laskuja ,kuin vuokra. lapsikin varmaan syö saman verran ,kuin sen 30v lapsi vai syökö?? ja vaatteitahab ei tarvii ,kuin on vaan 19v?? saatkka se lapsi??

No ikä liittyy sinällään, että aika harvalla 19-vuotiaalla on kunnon kuukausituloja. Useimmilla 30-vuotiailla sen sijaan on ihan säännölliset kunnon tulot oli heillä lapsia tai ei. Mä olisin ollut helvetin tyytyväinen jos mulla olisi jäänyt 19-vuotiaana 850 ? vuokran jälkeen rahaa. Vaikka sitten lapsen kanssa, mutta ei lapsi loppujen lopuksi hirveästi kuluta, siis pieni lapsi.

Mun mielestä 850 ? vuokran jälkeen ei ole pieni raha. Aika paljon saa tuhlailla jos tuon kaiken saa kulumaan ruokaan, vaatteisiin ym.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kyllä:
Alkuperäinen kirjoittaja äippä:
no voi myös käydä niin että eroat miehestäsi ja olet sitten monta vuotta yksin. eka mieheni jätti minut kun odotin lastamme. 3vuotta olin yksin, tuosta 3vuodesta 2vuotta 24/7 lapsen kanssa KOKO AJAN ei ollut tukijoukkoja, eikä sitä miestä. lapsi oli alusta asti ja on vieläkin haastava. minä itkin lähes joka ilta kun lapsen sain nukkumaan. ystävät hävisi kun en ikinä päässyt mihinkään ilman lasta ja lapsi ei todellakaan viihtynyt itsekseen yhtään joten keskustelustakaan ei tullut ikinä mitään.onnettominta aikaa elämässäni. nykyään olen onnellisesti naimisissa, enkä varmasti päästä irti.

hakeudu perheneuvolaan tai srk perheasiankeskukseen parisuhteeseen kuuluu erilaisia kausia. pappikin kysyy naimisiin mennessä että TAHDOTKO rakastaa, eikä rakastatko.

mikä se suuri vika sitten on suhteessa? kypsymättömyys?

Mitä sä papin kysymyksistä selität ihmiselle joka ei oo ees naimisissa? Ja joka kertoo että lapsi oli vahinko?


Ap, voit irtisanoa vuokrasopimuksen omalta osaltas ja muuttaa pois. Miehes on sikäli oikeessa että et voi molempien puolesta irtisanoa, siis niin että mieheskin joutuis lähteen. Mutta sitähän et haluakaan joten se ei ole ongelma. Raha-asiat järjestyy kyllä, varaa aikaa sossuun ja käy juttelemassa kuviosta.

Sun tekstistä paistaa että oot eropäätöksen jo tehny, joten älä pitkitä sitä enää. Ja lopeta muiden miesten ajattelu siksi aikaa että saat vanhan kuvion siivottua, se ei oo mikään ratkasu että vaihdat lennosta jonkun kelkkaan vaan päästäkses pois vanhasta suhteesta.

Sun mies ei voi pakottaa sua oleen yhdessä, jos et halua. Hommaat itelles kämpän ja lähdet, simple as that.

mä peesailen tätä. itse olin 17v ja yh ja ihan hyvin tässä kävi :) kyllä siitä yli pääsee, ajan kanssa ainakin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Nuori-mam:
Mä mietin, että jos nyt ennenku kuu vaihtuu, niin muuttaisin uuteen asuntoon, mutta vähän hankala, ku vaikka nyt irtisanoisin, niin ens kuun kuitenki tää asunto meillä olis.. Niin ja mä sanoin miehelle, että käyn irtisanomassa tämän asunnon, mutta se vaan sano, että "et voi irtisanoa, ku pitää olla kummanki suostumus", onko totta? :/

Pelottaa kuitenki, ku en halua hirveetä riitaa ja musta välillä tuntuu, että mies saattaa olla vähän arvaamaton ku suuttuu kunnolla.. En vaan tiiä, pelottaa.

Sä voit irtisanoa itsesi ja lähteä, mies jää asuttamaan kämppää tai on ainakin vastuussa siitä.
 
Kiitos kaikille vastanneille todella paljon! Oon sillä kannalla ehottomasti ainaki nyt, että muutetaan erilleen ainaki joksiki aikaa ja katotaan sitten vaikka syksyllä muutetaanko takas yhteen vai miten. :) Yritän saada miestä kääntymään samaan suuntaan, mutta en tiiä onnistuuko se.. Eilen ainaki sanoin tosta muuttamishommasta, että irtisanon mun ja tytön osalta asunnon ja saa sitten ite jäädä makseleen laskuja, jos välttämättä tässä kerta haluaa asua. Vähän jännittää, että tuleeko tästä taas kauhea riita. Eilen ainaki mies ruinas, että kuukausi vielä koeaikaa, muttako mies on ollu "koeajalla" jo sen puoli vuotta.. Nyt on pakko tehdä jotain! Kiitos vielä paljon kaikille. :)

Niin ja tosta rahasta! 850? vuokran jälkeen kuulostaa paljolta, mutta laskuja tulee vähintään 50? edestä. Lapsi vie paljon rahaa. Esimerkiksi meidän tytön ruokiin menee noin 8-10?/päivä, eli jotain 270?/kk. Mutta tossa oli pelkät ruuat. Sitten on vaatteet, rattaat (+ muuta hankinnat), vaipat, vanhempien ruuat ja vaatteet (jotka ostetaan kaikki kirppikseltä). Jos joskus haluaa elokuviin tai muualle mennä, niin se on kaikilta jostain pois. Lisäksi jos lapsi menee hoitoon, niin monesti annetaan rahaa siitä, että on saanu olla hoidossa. Tämän lisäksi on auto. Autohan maksaa törkeästi.
 

Yhteistyössä