Imetys loppui, aloittaisinko tupakoinnin

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja koukussaVieläkin
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

koukussaVieläkin

Vieras
Teki TODELLA tiukkaa lopettaa mutta onnistuin raskaus- ja imetysajaksi. nyt imetys loppui ja jostain syystä tekee mieli tupakkaa. tekisi mieli polttaa edes muutama. mutta jääkö se siihen? takana oli 15 vuotta tupakkaa aski päivässä, raskauden takia lopetin. tai ansiosta. himo siihen ei häviä. esim. haaveilen että ensi viikonloppuna ostan askin ja poltan kaikessa rauhassa illalla kun lapsi on mennyt nukkumaan muutaman
 
Älä ainakaan osta sitä askia. Pummaa vaikka joltain yks, mutta älä osta askia, paitsi jos haluat alkaa taas uudelleen polttamaan. Muista, että tupakoivien vanhempien lapset usein alkaa myös polttaan tupakkaa ja älä kuvittele, että voisit polttaa salassa. Sehän haisee metrien päähän, kun on polttanut.
 
tuttu tilanne muuten paitsi että olen ollut jo viisi vuotta polttamatta. sitä ennen 14 vuotta sauhuttelua. nyt lapsiluku on täynnä ja imetys loppunut ja meitsi haaveilee tupakasta! en aio polttaa enää, se olisi ja on sulaa hulluutta. älä säkään.
 
Mulla oli kans moisia ajatuksia siihen saakka kun menin "hermosavuille" kun tissi oli jumissa ja lapsi nukahti. Sen jälkeen mua oksetti, pyörrytti, lapsi huusi ja tissi oli edelleen jumissa. Sen jälkeen olen polttanut satunnaisesti pikkujouluissa.
 
Tämä on just jotain mitä en ymmärrä. Että ollaan reilu vuosi polttamatta ja sitten aloitetaan! Tiedän tosi monta mun tuttua , jotka ovat näin tehneet ja jääneet uudestaan koukkuun.
Ajattele nyt, että lapselle on edelleen hyväksi savuton äiti, joka hengitys ei haise tupakalle eikä käsistä irtoa myrkkyjä lapseen.
Ja ajattele itseäsi, haju- ja makuaisti ovat parantuneet, iho ei kärsi ja vanhene liian nopeasti, keuhkot puhdistuvat pikku hiljaa ja hapenottokyky on parantunut.
Oot ollut näin kauan polttamatta, ihan varmasti pystyt olemaan jatkossakin. Tsemppiä!
 
Älä ihmeessä mene vetämään!!!!!

Mä tein niin ja koukussa ollaan, TAAS! Nyt yritän lopettaa tämän touhun uudestaan, pitää vain saada itsestään taas irti ja päättää mikä aamu se on.....

:-(
 
mä olen ollut raskaudet ja imetysajat täysin polttamatta ja sittemmin aina polttanut, jos tekee mieli. joskus menee 1-3 röökiä vuodessa, joskus 1-3 kuukaudessa. poltan illalla, kun lapset menneet nukkumaan tai silloin kerran vuodessa, kun käyn baarissa, ei mitään ongelmaa asian suhteen mulla.

en ole koskaan ymmärtänyt sitä täystupakoimattomuuden vaatimusta, poltan, jos huvittaa, syön roskaa jos huvittaa jne kunhan homma on hallussa.
 
Ajatteleppa miten pahan hajuista äitiä vauva joutuu siteämään? Kaikki halit ja pusut hiasee/masituu tupakalle.. Kyllä musta se lapsi edelleen tarvii "suojaa" tupakkaa vastaan :ashamed:
 
Parempi olla polttamatta. Ihan kaikkien ja kaiken kannalta! Sun ittes, lapses, ympäristös, luonnon, lompakonki puolesta parempi jättää kaikki tupakit pois. Ei yhtäkään enää, kun kerran ilmanki voit olla!
 
Mun äidilläni on kahdeksan lasta ja joka kerta se on raskausajaksi lopettanut tupakoinnin. Neljä nuorinta lasta on syntyneet vuoden välein eli oli luonnollisestikin sen neljä vuotta polttamatta silloin. Imettänyt ei pahemmin ole eli se ei ole lisännyt sitä taukoa raskauden lisäksi.

Ja aatella, että silti on ollut niin tyhmä, että joka kerta on aloittanut uudelleen vaikka hyvin pystyy olemaan ilman. Polttaa siis edelleen ja ikää on 52v. Ei polta mahdottoman paljoa, mutta päivittäin kuitenkin muutaman vähintään ja minusta älytöntä.

Itse en ole koskaan voinut kuvitellakaan, että polttaisin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ViuhVauh:
Ajatteleppa miten pahan hajuista äitiä vauva joutuu siteämään? Kaikki halit ja pusut hiasee/masituu tupakalle.. Kyllä musta se lapsi edelleen tarvii "suojaa" tupakkaa vastaan :ashamed:

Peesausta..
 
Älä ole niin tyhmä, että aloittaisit uudestaan, kun kerran olet pystynyt jo lopettamaan!

Pistä vaikka sen tupakan verran rahaa jonnekin talteen aina kun tekee mieli ja käytät sitten ne säästyneet rahat johonkin mukavaan. Ja tupakan hintaa nousee kohta.
 
onhan se uskomatonta että se tupakka voi olla vieläkin mielessä *häpeää*. en olisi raskausaikanakaan varmasti päässyt eroon ilman
- lääkäriä, jonka kanssa sovittiin nikotiinikorvaushoito
- ryhmää tk:ssa, jossa oli kolmen viikon välein lopettaneiden tapaaminen

eli ei ollut mikään helppo juttu. mieliala oli pari kuukautta tosi alhainen, tuntui että joku on suunnilleen kuollut kun en tupakkaa saanut. ja nyt se pirulainen on taas mielessä, näen siitä UNIAKIN. huhhuh.

ja pelkään sitä että kohta poltan taas tavalliseen tapaan.. kun en ole varma miten nopeasti se fyysinen riippuvuus palaa. elämä pyörii sitten tupakan mukaan kellotettuna jollain tapaa jos polttaa.. ja aina sitä pitää olla saatavilla. ja lopettaminen helvetin vaikeaa mulle, lääkäri arvioi riippuvuuteni erittäin suureksi. ja haaveissa olisi lisääkin lapsia jos suodaan..
 

Yhteistyössä