Itse kotona, lapsi hoidossa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja neuvoton
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

neuvoton

Vieras
Taidetaan mekin nyt kuulua siihen vanhempien alimpaan roskakastiin, kun ollaan miehen kanssa kotona ja lapsi on hoidossa. Syy tähän on puhtaasti itsekäs, haluamme olla hetken kahdestaan.

Olemme joku aika sitten muuttaneet uudelle paikkakunnalle töiden toivossa. Itse olen saanut vakipaikan, miehellä pätkiä sillon tällön. Aina kun jompi kumpi on ollut kotona, on lapsikin ollut vapaalla. Meillä ei ole tukiverkkoa täällä, lähimmät ihmiset ovat 500km:n päässä.

Talous oli kaatua, minkä vuoksi tein töitä kellon ympäri, koska oli siihen mahdollisuus. Kotona kävin vain nukkumassa ja hetken leikittämässä lasta. Väsy oli kova. Unohdin miehen tyystin, joka on ollut suurimman osan ajasta ihan kahdestaan lapsen kanssa kotona. Kavereita ei ole vielä löytynyt uudelta paikkakunnalta ja harrastuksiin ei ole ollut nyt mahdollisuutta rahatilanteen ja ajanpuutteen vuoksi. Stressi painoi päälle ja olimme molemmat aika äärimmilleen kiskottuja henkisesti, mikä sitten näkyi kotona kireytenä ja ahdistuksena.

Sitten tilanne laukes totaalisesti ja ero oli astua kuvioihin. Istuttiin ja päätettiin tehdä nyt kaikkemme saadaksemme pitää perheen kasassa ja päästäksemme takaisin siihen onnelliseen arkeen, missä huomioimme jokainen toisemme. Yritys on tuottanut tulosta ja kaikilta on kireys hiukan hellittänyt (rahatilanne alkaa olla suht normaali nyt).

Miehen kanssa meillä ei ole ollut ikuisuuksiin kahdenkeskistä aikaa puhua ihan rauhassa asioista. Nyt tehtiin sitten päätös viedä lapsi hoitoon klo 8-12 väliseksi ajaksi ja olla vain ihan kahdestaan, kuunnella toista ja kertoa omista mietteistään.

Uskon tämän edesauttavan perheen kasassa pitämistä ja kaikkien hyvinvointia. Olisiko kukaan tehnyt tilanteessamme samoin? Vai miten olisitte toimineet asian suhteen? Lapsi on siis 5v.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Ole sitten sen miehen kanssa, äläkä täällä roiku.

Annan toiselle vessarauhan kuitenkin...

:laugh:

Anteeksi, mutta repesin :ashamed:

Tossa ei mun mielestä ole kertakaikkiaan mitään väärää.
Ja lapsihan ei sentään ole enää mikään vauvaikäinen, eikä edes kokopäivähoidossa.

Sikäli että mä lähtisin siltikään kritisoimaan kenenkään syitä tai tapoja järjestää omaa elämäänsä.

:hug: Mukavaa kuulla, että joku tosissaan toimii ja tekee asioita saadakseen homman toimimaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja :
Joka päivä olette kahdestaan klo 8-12?

Ei sentäs, tämän yhden kerran vaan. Tai no, mies tuli lasta viemästä jo ennen kahdeksaa, joten hitusen aiemmin mitä tuohon kirjoitin. Mutta neljä tuntia on kuitenkin tänään hoidossa.
 
Sinä / te varmaan itse tiedätte, mikä teidän tilanteessanne on parasta.

Oishan se toki hienoa joskus vaan olla ja puhua päivällä rauhassa ja käydä vaikka kauppa-asioilla yhdessä - en mie sitä kiistä, mutta toisaalta meillä nuo puhumiset hoidetaan sit iltaisin / saunassa, kun lapset ei oo kuulolla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja :
Joka päivä olette kahdestaan klo 8-12?

Ei sentäs, tämän yhden kerran vaan. Tai no, mies tuli lasta viemästä jo ennen kahdeksaa, joten hitusen aiemmin mitä tuohon kirjoitin. Mutta neljä tuntia on kuitenkin tänään hoidossa.

Ja sä käytät tosiaan teidän kallisarvoista yhteisaikaa palstailuun... Olkoonkin mies vessassa, mutta ei tää nyt ihan parisuhdeajalta kauheasti vaikuta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ohis:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja :
Joka päivä olette kahdestaan klo 8-12?

Ei sentäs, tämän yhden kerran vaan. Tai no, mies tuli lasta viemästä jo ennen kahdeksaa, joten hitusen aiemmin mitä tuohon kirjoitin. Mutta neljä tuntia on kuitenkin tänään hoidossa.

Ja sä käytät tosiaan teidän kallisarvoista yhteisaikaa palstailuun... Olkoonkin mies vessassa, mutta ei tää nyt ihan parisuhdeajalta kauheasti vaikuta.

No kai sillä parisuhdeajallaki sentää vessaan saa mennä?!?! :o Älä käy arvosteleen asiaa/tilannetta mistä et loppupeleis mitään tiedä..
 
Alkuperäinen kirjoittaja neuvoton:
Nyt tehtiin sitten päätös viedä lapsi hoitoon klo 8-12 väliseksi ajaksi ja olla vain ihan kahdestaan, kuunnella toista ja kertoa omista mietteistään.
.

Mulla pää hajois jos pitäis analysoida tunteita neljä tuntia päivässä.

Itse en toimisi noin miten te mutta ei ole mitään sitä vastaan että olette siellä himassa ilman lasta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Silmukka-:
Alkuperäinen kirjoittaja neuvoton:
Nyt tehtiin sitten päätös viedä lapsi hoitoon klo 8-12 väliseksi ajaksi ja olla vain ihan kahdestaan, kuunnella toista ja kertoa omista mietteistään.
.

Mulla pää hajois jos pitäis analysoida tunteita neljä tuntia päivässä.

Itse en toimisi noin miten te mutta ei ole mitään sitä vastaan että olette siellä himassa ilman lasta.

Ja täällä jaksat kuiteskin roikkua tuntikaupalla ja analysoida toisten toimia?
 
Alkuperäinen kirjoittaja w:
Alkuperäinen kirjoittaja Silmukka-:
Alkuperäinen kirjoittaja neuvoton:
Nyt tehtiin sitten päätös viedä lapsi hoitoon klo 8-12 väliseksi ajaksi ja olla vain ihan kahdestaan, kuunnella toista ja kertoa omista mietteistään.
.

Mulla pää hajois jos pitäis analysoida tunteita neljä tuntia päivässä.

Itse en toimisi noin miten te mutta ei ole mitään sitä vastaan että olette siellä himassa ilman lasta.

Ja täällä jaksat kuiteskin roikkua tuntikaupalla ja analysoida toisten toimia?

Joo. Täällä ihmiset, tilanteet ja aiheet vaihtuvat. Ei kyllä yhtä ja samaa parisuhdetta kykenisi ruotimaan noin tehokkaasti. Huh
 
5 vuotiaalle tekee ihan hyvää saada tutustua muihin lapsiin, varsinkin jos samat hoitokaverit ovat tulevia eskari- ja koulukavereita. Juuri sopiva ikä alkaa luoda sosiaalisia verkostoja.
 
No lapsihan on jo viiden vanha, ei taatusti sen ikäiselle ole pahasta viettää pari tuntia päivässä leikkien muiden samanikäisten kanssa, eikä taatusti jää traumoja, että vanhemmat itsekkäästi hylkäsivät saadakseen olla kahden ;) Ja kohtahan hän on eskari-iässä, ihan hyvä oppia ryhmässä pelaamaan jo vähän ennen sitä.
 
Nyt on saatu puhuttua asioista ja kummasti olo on paljon kevyempi, onnellisempi :) Sain sanottua mieltä painavat asiat ääneen, samoin mies.

Joku mietti nyt, miten olen kotona tähän aikaan päivästä. Nyt tasoitan tuota työmäärää, kun talous sen sallii ja laskupinkka on saatu normaaliksi. Tänään menen iltapäivällä töihin ja teen vain pari tuntia.

Ilmeisesti joku halusi käsittää asian niin, että ruodimme asioitamme joka päivä samalla tavalla. Tämä on kuitenkin poikkeus. Normaalisti puhumme iltaisin, mutta nyt kun olen pitkän aikaa tehnyt töitä aamu viidestä ilta viiteen (plus työmatkat), en ole jaksanut valvoa sen jälkeen, kun lapsi on saatu nukkumaan vaan koittanut pitää itseni kasassa edes riittävällä yöunella.

Lapsi oli juuri viikon vapaalla isänsä kanssa, kun miehellä ei ollut töitä. Eli ei ole päivittäin hoidossa ja tämä oli poikkeustapaus, kun on hoidossa meidän ollessa kotona.

Ymmärrän, ettei kaikki hyväksy tätä meidän muutaman tunnin kaksinoloaikaa eivätkä itse tekisi näin. Mutta he ovatkin varmaan voimakkaampia kuin me ja jaksavat enemmän. Toisaalta myös harmittaa heidän puolestaan, sillä mielestäni jokainen parisuhde tarvitsisi sitä omaa aikaa edes joskus.

Nyt voisimme hakea lapsen kotiin, mutta tarhan toive on, ettei ennen ruokaa haettaisi, kun heillä on siellä joulujuttujen teko kesken.

Osa tuntuu ymmärtävän ratkaisumme, se on kiva kuulla! :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Silmukka-:
Alkuperäinen kirjoittaja neuvoton:
Nyt tehtiin sitten päätös viedä lapsi hoitoon klo 8-12 väliseksi ajaksi ja olla vain ihan kahdestaan, kuunnella toista ja kertoa omista mietteistään.
.

Mulla pää hajois jos pitäis analysoida tunteita neljä tuntia päivässä.

Itse en toimisi noin miten te mutta ei ole mitään sitä vastaan että olette siellä himassa ilman lasta.


No jos avioliitossa olisi pieni kriisi, niin kai nyt kuitenkin jaksaisit yhtenä päivänä siihen neljä tuntia panostaa?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Jenis:
Mutta miksi tällaiseenkin asiaan pitää saada joku palstaraadin päätös? Siis mitä väliä sillä on, hyväksyykö joku keskustelupalsta teidän ratkaisun vai ei?

Siis minähän olin jo päätöksen tehnyt. Sitä en tarkkaan tiedä, miksi halusin tämän tänne kirjoittaa, ehkä saadakseni tukea päätökselleni muilta äideiltä siihen, ettei tämä nyt niin kauheaa ole ja että teemme oikein kun yritämme pitää parisuhteen kasassa kriisissäkin. Ehkä auttaa jotain toista tekemään saman päätöksen, jos siitä olisi heille apua. Ehkä kuulemaan muiden toimintatapoja ja mahdollisesti käyttämään niitä tulevaisuudessa, jotta kriiseiltä vältyttäisiin tai miten sen pystyisi muulla tavalla hoitamaan, kuin tällä meidän ratkaisulla.
 

Yhteistyössä