Alkuperäinen kirjoittaja kerttu:
Alkuperäinen kirjoittaja Maine Coon:
Alkuperäinen kirjoittaja kerttu:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja kerttu:
Alkuperäinen kirjoittaja clivia:
Omilleen asuun mokoma ja avaimet pois.
Jos ei yksin pärjää ni mukaan äidin ja isin kans ninko muutki lapset.
No kokonaan en ulos heitä, koulu jatkuu vielä vuoden syksyllä ja sen jälkeen alkaa intti.
Siinä alkaa sitten tulla jo raja että saisi alkaa sitä omaa asuntoa etsimään..
Mutta kyllä nyt on niin että avaimet lähtee viideksi viikoksi, tämän päätöksen tein juuri. Pojalla on siis myös mahdollisuus lähteä mukaan mökille, ja tulkoon sinne jos ruoka loppuu ja yösija puuttuu.
No huh mikä äiti olet, ei taida poikasi sua kovin paljoa arvostaa tuon jälkeen.
Sulla on aika katsoa peiliin, olethan itse hänet kasvattanut
Poika saa opetuksen. Se on sitä kasvattamista. Kenen leipää syötä, sen lauluja laulat jne. Kovapäinen teini on voinut olla suloinen ja kiltti lapsi, ihan hyvin kasvatettu ja käyttäytyvä. Nytpähän ainakin oppii, että sääntöjä on noudatettava.
Eiköhän nuokin asiat olisi pitänyt opettaa jo ajoissa
Ehkä siltä kovapäiseltä teiniltä on unohtunut ne opetukset? Katsos kun joillekin käy niin, että he siinä teininä ikäänkuin tyhmentyy.
No kas kun en ole omissa teineissä tuota huomannut.
En muuten minäkään huomannut ennen, poika oli "enkeli" n. 18-vuotiaaksi asti, sen jälkeen on ollut elämä aika alamäkeä.
Että älä vielä huokaise.
Olisiko pojallasi vasta nyt tullut ikään kuin murrosikä kapinavaiheineen päälle? kun käytös on tuollaista.
Meillä oli pojan kanssa todella hankalaa 13-16 ikävuoden tienoilla.Kaikenlaisia ikävyyksiä ja hankaluuksia oli ja nyt kun on 18v, niin on kuin eri ihminen.
Itseasiassa sanoinkin juuri vähän aikaa sitten kun pojasta ja hänen ongelmistaan puhuttiin että pojan murkku alkoi vasta 18-vuotiaana. Tuota ennen oli oikein mukava poika jonka kanssa ei juuri mitään ongelmia.
Mukava hän toki on vieläkin, mutta tuo vastuuntunnottomuus, hälläväliä-asenne ja sitten kun kaikki on pielessä ei mikään ole hänen oma syynsä.
Joskus olen ihan miettinyt että pitäsiköhän olla huolissaan jo ihan tuon täydellisen asioidenhoitamiskyvyttömyyden puolesta, olisiko pojalla jokin häikkä? Tarkoitan siis jotain ADD-tyyppistä...? En tiedä, alan vain olla niin väsynyt.
Ymmärrän kyllä :hug: ja olen todella pahoillani, että aluksi luin niin huolimattomasti kirjoituksesi.
Silloin kun meillä oli todella hankalaa, vaikeeta, niin olin jo laittamassa poikaa koulukotiinkin :ashamed: ..... tuntui siltä, että voimat alkaa loppua.
Oli sellaisiakin ikävyyksiä, että oli tekemissä poliisin kanssa.Ajattelin että mahtaako hänestä tulla järkevää aikuista ja mitä vielä ehtii tehdäkään :/
Jälkeenpäin sanoi minulle, että aiheutti hän varmasti paljon huolta ja tuskaa, mutta se tie oli käytävä läpi.Otti murrosikä niin koville.
Mä ajattelisin näin, että pojallenne on nyt tullut kapinavaihe päälle ja myöhäinen murrosikä ja nyt kun on täysikäinen, niin käyttää sitä ikäänsä hyväkseen tekemissään.Jos ymmärrät mitä tarkoitan?Ei kai siinä välttämättä tarvi muuta olla...en tiedä.