Jos ihminen on onnellinen, niin onko sen pakko olla hihhuli?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Kysyn
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

Kysyn

Vieras
Tuossa onnellisuus-ketjussa jo kaksi kiitteelee ja ylistää jumalaa siitä, että herra on pitänyt heistä huolen. Onko se tosiaan niin, että on pakko olla uskovainen ollakseen onnellinen?

Eikö voi vain sanoa, että elämä hymyilee, olen onnellinen. Ihanat lapset jne.

Siis ilman niitä uskisjuttuja. Ne vaan on jotenkin luotaantyöntäviä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Mä tunnen montakin onnellista ihmistä, jotka ovat ateisteja. Joten ei, ei tarvitse olla hihhuli voidakseen olla onnellinen.

Sitähän minäkin. Ketjussa ei kukaan muu vaan kehunut olevansa onnellinen paitsi tuo toinen hihhuli.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kysyn:
Tuossa onnellisuus-ketjussa jo kaksi kiitteelee ja ylistää jumalaa siitä, että herra on pitänyt heistä huolen. Onko se tosiaan niin, että on pakko olla uskovainen ollakseen onnellinen?

Eikö voi vain sanoa, että elämä hymyilee, olen onnellinen. Ihanat lapset jne.

Siis ilman niitä uskisjuttuja. Ne vaan on jotenkin luotaantyöntäviä.
No se on vähän 2 piippunen juttu.
Uskovaiset on todennäkösesti yhtä onnettomia/onnellisia kuin muutkin, mutta heillä kun löytyy elämästä "tehtävä" jota he voivat täyttää, ja näin kokea suurta "onnellisuutta".
Vähän sama, kun jos mä sanoisin että sun elämäntehtäväs on kantaa hammasharjaa mukana, jos sä uskoisit mua ja kantaisit sitä mukanas sä olisit todennäkösesti onnellisempi kuin nyt, vaikkei se oikeasti sun elämää mitenkää muuttaiskaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Jepa:
Alkuperäinen kirjoittaja Kysyn:
Tuossa onnellisuus-ketjussa jo kaksi kiitteelee ja ylistää jumalaa siitä, että herra on pitänyt heistä huolen. Onko se tosiaan niin, että on pakko olla uskovainen ollakseen onnellinen?

Eikö voi vain sanoa, että elämä hymyilee, olen onnellinen. Ihanat lapset jne.

Siis ilman niitä uskisjuttuja. Ne vaan on jotenkin luotaantyöntäviä.
No se on vähän 2 piippunen juttu.
Uskovaiset on todennäkösesti yhtä onnettomia/onnellisia kuin muutkin, mutta heillä kun löytyy elämästä "tehtävä" jota he voivat täyttää, ja näin kokea suurta "onnellisuutta".
Vähän sama, kun jos mä sanoisin että sun elämäntehtäväs on kantaa hammasharjaa mukana, jos sä uskoisit mua ja kantaisit sitä mukanas sä olisit todennäkösesti onnellisempi kuin nyt, vaikkei se oikeasti sun elämää mitenkää muuttaiskaan.

Totta.
Keksit muuten minulle hienon elämäntehtävän ; )
 
Alkuperäinen kirjoittaja AP:
Alkuperäinen kirjoittaja Jepa:
Alkuperäinen kirjoittaja Kysyn:
Tuossa onnellisuus-ketjussa jo kaksi kiitteelee ja ylistää jumalaa siitä, että herra on pitänyt heistä huolen. Onko se tosiaan niin, että on pakko olla uskovainen ollakseen onnellinen?

Eikö voi vain sanoa, että elämä hymyilee, olen onnellinen. Ihanat lapset jne.

Siis ilman niitä uskisjuttuja. Ne vaan on jotenkin luotaantyöntäviä.
No se on vähän 2 piippunen juttu.
Uskovaiset on todennäkösesti yhtä onnettomia/onnellisia kuin muutkin, mutta heillä kun löytyy elämästä "tehtävä" jota he voivat täyttää, ja näin kokea suurta "onnellisuutta".
Vähän sama, kun jos mä sanoisin että sun elämäntehtäväs on kantaa hammasharjaa mukana, jos sä uskoisit mua ja kantaisit sitä mukanas sä olisit todennäkösesti onnellisempi kuin nyt, vaikkei se oikeasti sun elämää mitenkää muuttaiskaan.

Totta.
Keksit muuten minulle hienon elämäntehtävän ; )

Tuo elämäntehtävä on kyllä huippu. Nyt vaan pystyyn uus hammasharjankantajat ihmisryhmä. Heti liityn !

 
Kaikkihan siis on tervetulleita hammasharjankantajien aina kasvavaan joukkioon. He kun eivät tuomitse ketään, ja mahdollisesti hyväkuntoisten hampaiden lisäksi hammasharjan mukana kantaminen saattaa jossain elämäntilanteessa pelastaa tai parantaa elämäsi laatua niin huomattavasti, että nyt kun asiaa mietin ei hammasharjaa oikestaan kannata olla kantamatta mukanaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Jepa:
Kaikkihan siis on tervetulleita hammasharjankantajien aina kasvavaan joukkioon. He kun eivät tuomitse ketään, ja mahdollisesti hyväkuntoisten hampaiden lisäksi hammasharjan mukana kantaminen saattaa jossain elämäntilanteessa pelastaa tai parantaa elämäsi laatua niin huomattavasti, että nyt kun asiaa mietin ei hammasharjaa oikestaan kannata olla kantamatta mukanaan.
Saahan sitä kantaa narussa kaulassa? Muuten voi olla hankalaa, jos ei ole vaatteissa taskua.

 
Mä olen selvinnyt hengissä monen tunnin kestäneestä pahoinpitelystä ( potkiminen, hakkaaminen, lasinsirujen päällä raahaaminen alati, tikoilla heittely, tyynyllä tukehduttaminen ja potku niskaan, jolloin leuka meni pois paikoiltaan yms. ) Ja tämä yksin vain sen takia että tämä tyyppi ei minua hengiltä saanut, koska enkelit olivat paikalla. Kyllä se Jumalasta johtuva onnellisuuden tunne on jotain yliluonnollista! Sen tajuaa vasta kun tulee uskoon. Vaikee selittää.. ja ei sitä tosiaan ymmärrä, ennenkuin tulee uskoon. Miettikääpä, moni tuntee jonkin uskoontulleen, joka onkin yhtäkkiä maailman onnellisin. Tämä oikeesti pitää paikkansa, Jumala muuttaa elämän jos vain antaa siihen mahdollisuuden. Itselleni jäi noista pahoinpitelyvuosista ( sis. seksuaalista väkivaltaa) kova kuori, olin vihainen, masentunut ( söin lääkkeitä), ahdistunut, pelokas, ja en luottanut ihmisiin. Uskoontuloni muutti kaiken - lääkkeet sain heivata pöntöstä alas, en ollut enää katkera ja vihainen ja fyysiset vaivat paranivat - en tarvinnutkaan enää vatsaleikkausta, koska Jumala halusi minut parantaa.. Ymmärrän että kuullostaa hihhulimeiningiltä, mutta ei se haittaa, vaikka hihhulina mua pitäisittekin - kaikki kertomani on totta, eikä minua hävetä :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Saahan sitä kantaa narussa kaulassa? Muuten voi olla hankalaa, jos ei ole vaatteissa taskua.
Joo, tyyli on ehdottomasti vapaa. Ja hammasharja antaa myös anteeksi, vaikka sitä ihan aina voisi kantaakkaa mukanaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja onnellinen:
Mä olen selvinnyt hengissä monen tunnin kestäneestä pahoinpitelystä ( potkiminen, hakkaaminen, lasinsirujen päällä raahaaminen alati, tikoilla heittely, tyynyllä tukehduttaminen ja potku niskaan, jolloin leuka meni pois paikoiltaan yms. ) Ja tämä yksin vain sen takia että tämä tyyppi ei minua hengiltä saanut, koska enkelit olivat paikalla. Kyllä se Jumalasta johtuva onnellisuuden tunne on jotain yliluonnollista! Sen tajuaa vasta kun tulee uskoon. Vaikee selittää.. ja ei sitä tosiaan ymmärrä, ennenkuin tulee uskoon. Miettikääpä, moni tuntee jonkin uskoontulleen, joka onkin yhtäkkiä maailman onnellisin. Tämä oikeesti pitää paikkansa, Jumala muuttaa elämän jos vain antaa siihen mahdollisuuden. Itselleni jäi noista pahoinpitelyvuosista ( sis. seksuaalista väkivaltaa) kova kuori, olin vihainen, masentunut ( söin lääkkeitä), ahdistunut, pelokas, ja en luottanut ihmisiin. Uskoontuloni muutti kaiken - lääkkeet sain heivata pöntöstä alas, en ollut enää katkera ja vihainen ja fyysiset vaivat paranivat - en tarvinnutkaan enää vatsaleikkausta, koska Jumala halusi minut parantaa.. Ymmärrän että kuullostaa hihhulimeiningiltä, mutta ei se haittaa, vaikka hihhulina mua pitäisittekin - kaikki kertomani on totta, eikä minua hävetä :)

Ihanaa. <3 :) Siunausta sulle! :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Jepa:
Joo, tyyli on ehdottomasti vapaa. Ja hammasharja antaa myös anteeksi, vaikka sitä ihan aina voisi kantaakkaa mukanaan.
Hieno juttu :) En sitten ripusta heti kaulaani, kun se saattaisi kohta haitata päivällisen syömistä heiluessaan lautasella.

 
Alkuperäinen kirjoittaja onnellinen:
Mä olen selvinnyt hengissä monen tunnin kestäneestä pahoinpitelystä ( potkiminen, hakkaaminen, lasinsirujen päällä raahaaminen alati, tikoilla heittely, tyynyllä tukehduttaminen ja potku niskaan, jolloin leuka meni pois paikoiltaan yms. ) Ja tämä yksin vain sen takia että tämä tyyppi ei minua hengiltä saanut, koska enkelit olivat paikalla. Kyllä se Jumalasta johtuva onnellisuuden tunne on jotain yliluonnollista! Sen tajuaa vasta kun tulee uskoon. Vaikee selittää.. ja ei sitä tosiaan ymmärrä, ennenkuin tulee uskoon. Miettikääpä, moni tuntee jonkin uskoontulleen, joka onkin yhtäkkiä maailman onnellisin. Tämä oikeesti pitää paikkansa, Jumala muuttaa elämän jos vain antaa siihen mahdollisuuden. Itselleni jäi noista pahoinpitelyvuosista ( sis. seksuaalista väkivaltaa) kova kuori, olin vihainen, masentunut ( söin lääkkeitä), ahdistunut, pelokas, ja en luottanut ihmisiin. Uskoontuloni muutti kaiken - lääkkeet sain heivata pöntöstä alas, en ollut enää katkera ja vihainen ja fyysiset vaivat paranivat - en tarvinnutkaan enää vatsaleikkausta, koska Jumala halusi minut parantaa.. Ymmärrän että kuullostaa hihhulimeiningiltä, mutta ei se haittaa, vaikka hihhulina mua pitäisittekin - kaikki kertomani on totta, eikä minua hävetä :)

Että ihan fyysiset vaivatkin parani? Nyt huijaat. Syvästi uskonnollinen ja uskovainen serkkuni kuoli moottoripyöräkolarissa saamiinsa vammoihin. Ei parantunut murtumat kallossa, lonkissa eikä poistunut verenvuodot ja hyytymät aivoissa vainka kuinka perheensä rukoili ja uskoi Jumalaan. Mites sen selität?
 
Alkuperäinen kirjoittaja AP:
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Mä tunnen montakin onnellista ihmistä, jotka ovat ateisteja. Joten ei, ei tarvitse olla hihhuli voidakseen olla onnellinen.

Sitähän minäkin. Ketjussa ei kukaan muu vaan kehunut olevansa onnellinen paitsi tuo toinen hihhuli.

Oisko niin et suurin osa onnellisista ihmisistä on "hihhuleita"
Kyllähän sen jo palstalta huomaa, et hihhulit on onnellisia ja muilla on ongelmii
 
Kyllähän uskovaisetkin kuolee.. Mutta joo, ei ole tarvinnut vatsan takia käydä lääkärissä uskoontulon jälkeen. Siitä on noin 5 vuotta aikaa. Mene nokian mission kokouksiin tai johonkin paikkakuntasi kokoukseen.. Esim. Peter Youngrenin kokouksissa paranee ihmisiä, sokeet ja kuurot paranee, ihmiset luopuvat kävelykepeistä ja pyörätuoleista..
 

Yhteistyössä