Jos lapsesi ilmoittaisi haluavansa tästedes kasvisruokaa

[dipt]

Ihan siitä asti kun puhumaan oppivat, ja jo ennen sitä elekielellä esitettyinä.

Mutta se, määrääkö lapsen mielipide sen miten toimitaan, onkin jo toinen asia.

Ei tässä nyt ollut siitä kyse, että kenellä on ehdoton määräysvalta.

 

[Nalkuttava Talonmies]

[QUOTE="vieras";25419633]Eli teillä jäisivät sitten oman onnensa nojaan, jos lakkaisivat syömästä lihaa?[/QUOTE]
Yhtä paljon, kun nytkin. 5veet eivät ryhdy kasvisyöjiksi tai vaikkapa jäätelödieetille.

 

["vieras"]

Riippuu lapsen iästä. Jos on tarpeeksi vanha tekemään itse kasvisruokansa, siitä vaan. Jos ei ole, syö sitä mitä muutkin.

 

[Paatunut Parahdus]

No meillä kuudesluokkalainen ilmoitti aikovansa ryhtyä kasvissyöjäksi. En minä tyrmännyt heti ajatusta, mutta kyllä sitä lähdettiin purkamaan. Sanoin sen olevan minulle nyt todella vaikea auttaa häntä ja ylläpitää kasvisruokavaliota siten, että saisi kaikkea tarpeeksi. Kalan ja munien jättäminen ruokavalioon yksinäänkin on vähän niin ja näin, kun ei kalasta kamalasti välitä ja minä en sitä kamalasti tee. Joten sovittiin, että jättää muuten lihat pois ja ruokaan jätetään ainakin broileri. Voi sitten vanhempana keskittyä enemmän itsenäiseen ruokavalion ylläpitoon. Nyt meillä on se, että me tehdään kasvisruokia yhdessä tyttären kanssa ja hän opettelee niitä laittamaan. Olen sen verran vaatinut tässä uudessa ruokavaliossa sitten omaa panostusta tähän.

 

[Keittiönoita]

[QUOTE="vieras";25419808]Riippuu lapsen iästä. Jos on tarpeeksi vanha tekemään itse kasvisruokansa, siitä vaan. Jos ei ole, syö sitä mitä muutkin.[/QUOTE]
Entä jos perheessä vain yksi ei ole kasvissyöjä...pitääkö hänen laittaa ruokansa itse vai ryhtyä myös kasvissyöjäksi?

 

[ohhoh]

[QUOTE="vieras";25419492]Ehdottomasti näin. Siihen tulee monella niin syvä vastenmielisyys jo lapsena, että on väkivaltaa pakottaa syömään lihaa.[/QUOTE]

Voisiko nämä alakoululaisiaan kuuntelemattomat vastata tähän? Ei kai tarvitse olla edes valtavan syvä vastenmielisyys, että voi silti olla väärin syöttää lihaa vain sillä perusteella, että olet liian nuori päättämään, tai että siitä on liikaa vaivaa.

Opetetaan siis jo nuorena, että sellaista asiaa ei olekaan missä sinua olisi tarpeellista kuunnella jos minä en halua. Eihän sellainen vallankäyttö ole kovin laadukasta, missä alamaista ei kuunnella ollenkaan, eikä valtaa tarvitse edes perustella?

 

[kasvissyöjän äiti]

Syötäisiin jatkossakin myös lihaa...ei ole 6 v ja 8 v lasten asia "ilmoittaa" tuollaisia.

Kasvispäiviä meillä on muutenkin, joskus 3 päivää viikossa, joskus 1. Ja kasviksia käytämme ruuanlaitossa paljon myös silloin kun lisänä on lihaa, kalaa tai kanaa.

Jos lapsi ei syä mitään missä on lihaa, ja oksentaa jos pakottaa, ei paljon ole vaihtoehtoja.
Meillä tehdään usein juurikin laiha- ja kasvisversio siten, että lähes valmis soppa jaetaan puoliksi, toiseen linsseja yms toiseen lihaa/kanaa/makkaraa tai muille lihapullia uunissa , vegeille vaikka sipuli-paprika-feta-papu seosta myös uunissa jne.

 

["vieras"]

Entä jos perheessä vain yksi ei ole kasvissyöjä...pitääkö hänen laittaa ruokansa itse vai ryhtyä myös kasvissyöjäksi?

Sama sääntö pätee.

 

[adas]

Jatkettaisiin entiseen malliin lihansyöjinä. Alle kouluikäinen ei meidän perheessä sanele, mitä syödään.

 

["vieras"]

Meijän ekaluokkalainen halusi aloittaa kasvissyöjänä, koska ope (se syksyn uusi auktoriteetti) oli
nyt kun on syksyn koulussa katellu niin totesi joululomalla että ei hän sittenkään halua kun opettajalla on tosi usein aika epämääräisen näköistä ruokaa

Mä tein ruokaa niinkuin ennenkin ja lapsi sitten jätti lihan siitä syömättä jos niin halusi, toki jos olisi tosissaan ollut niin pieni perehtyminen ei olisi pahasta

 

["vieras"]

en näe mitään syytä kokkailla erillisiä kasvisruokia tai pitää kasvisruokapäiviä kun kasviksia voi syödä lihankin kanssa.

 

[Paatunut Parahdus]

Eihän se sulje pois kuuntelua, vaikka vanhemmat viime kädessä kotona sanelevat ruokarutiinit ja ruokailuun liittyvät asiat. Asioista pystytään keskustelemaan, mutta eivät kaikki lasten ajatukset ja päätökset ole realistisia koko perheen tai kokonaiskuvan kannalta juuri siinä hetkessä ja ajassa. Saati että ne olisivat realistisia heidän itsensä kannalta. Niitä voidaan lykätä, niistä voidaan sopia, mutta huomio. Viime kädessä vanhempien kuuluukin tehdä päätöksiä. Me emme elä vain lapsien ehdoilla, me olemme vanhempia, viime kädessä kaikesta vastuussa.

Kun asioista keskustellaan, niitä tarkastellaan ja niistä päätetään, vanhemmilla on todellakin se päälimmäinen sana tässä asiassa, kunnes lapsi on selvästi kypsä sekä ymmärtämään että perustelemaan niitä pyrkimyksiä joihin tähtää.

 

["Jaa"]

Miksi lihattomuus pitäisi osata perustella kovin aukottomasti, ennen kuin se hyväksytään? Sehän on vain yksi ruokalaji - kaikilla meillä on varmasti joku, josta ei tykkää eikä sen vuoksi halua syödä.

Ja mitä tulee noihin "ikärajoihin"... Esim. meidän 4-vuotias ei tykkää banaanista. Me muut syömme banaaneja, mutta lapsi saa jättää väliin, kun ei kerran maistu. Miksi pakottaa ja tyrkyttää, kun on muitakin ruokia, mitä voi syödä? Ja itse taas olen lapsesta asti inhonnut maitoa enkä myöskään juonut sitä. Join piimää. Koulussa jotkut opettajat tykkäsivät kiusata minua maitopurkilla ahdistelemalla - hyvin tiesivät, että minua ällöttää, mutta kiva oli varmaan uhkailla, että "huomenna sitten pistetään sinutkin juomaan maitoa".

 

[Paatunut Parahdus]

[QUOTE="Jaa";25420793]Miksi lihattomuus pitäisi osata perustella kovin aukottomasti, ennen kuin se hyväksytään? Sehän on vain yksi ruokalaji - kaikilla meillä on varmasti joku, josta ei tykkää eikä sen vuoksi halua syödä.

Ja mitä tulee noihin "ikärajoihin"... Esim. meidän 4-vuotias ei tykkää banaanista. Me muut syömme banaaneja, mutta lapsi saa jättää väliin, kun ei kerran maistu. Miksi pakottaa ja tyrkyttää, kun on muitakin ruokia, mitä voi syödä? Ja itse taas olen lapsesta asti inhonnut maitoa enkä myöskään juonut sitä. Join piimää. Koulussa jotkut opettajat tykkäsivät kiusata minua maitopurkilla ahdistelemalla - hyvin tiesivät, että minua ällöttää, mutta kiva oli varmaan uhkailla, että "huomenna sitten pistetään sinutkin juomaan maitoa".[/QUOTE]


Ehkä se realistinen otekin on hyvä pitää mukana. Aukottomuudesta tuskin kukaan puhukaan.

 

[Keittiönoita]

[QUOTE="vieras";25420481]Sama sääntö pätee.[/QUOTE]Mä mietin tuota aikoinaan. Mietin, että kun äiti ja isosisko ryhtyy kasvissyöjiksi, niin pitääkö pakottaa se 10 v ryhtymään myös kasvissyöjäksi tai vaatia siltä, että tekee ruokansa jatkossa itse. Mä en pakottanut enkä vaatinut vaan tein kuopukselle liharuuat, vaikka se olikin perheen ainoa sekasyöjä.

 

[Paatunut Parahdus]

Sekin on näet täysin huomioon otettava seikka, jos lapsi voi pahoin jostain ruoka-aineesta, eikä sitä siksi syö. Jos lihansyönti näyttää tuottavan enemmän vaikeuksia kuin hyötyjä, niin eikö silloin vanhemmilla ole vastuu siinäkin asiassa, että lihan jättämistä pois ruokavaliosta on harkittava tai sen poistaminen on järkevää?

 

["Sssalla"]

allergikkojen takia meillä tehtiin joskus kolmea erilaista ruokaa että kaikille oli jotain syötävää. hernekeitto oli ainoa mitä samasta kattilasta pystyttiin syömään ottaisis kasviruuan tekemisen haasteena, mutta lapsen pitäisi myös osata perustella miksi jättää yhtäkkiä lihan pois. vanhemman vastuulla on kuitenkin tarjota sopivaa ruokaa, sisälsi se sitten lihaa tai ei.

 

["Jaa"]

Ehkä se realistinen otekin on hyvä pitää mukana. Aukottomuudesta tuskin kukaan puhukaan.

Mutta siis miksi nimenomaan lihasta kieltäytyminen pitää perustella tarkemmin kuin vaikka jostain muusta inhokkiruoka-aineesta kieltäytyminen? Miksi juuri se vaatii kauheat neuvottelut ja keskustelut?

 

[neljäs_tulossa]

En antais alakouluikäisen ryhtyä millekään ruokavaliolle, sekasyöjän on kuitenkin helpompaa saada kaikki tarvitsemansa ihan tavallisesta ruoasta. Tiedän omakohtaisesti, kun en ole punaista lihaa syönyt viiteentoista vuoteen. Joskus olisi kiva kokeilla kinkkupizzaa

En myöskään antaisi lasteni vielä tässä vaiheessa alkaa karppaamaan tai vaikka raakaruokavaliolle. Siinä vaiheessa eri juttu, kun osaa itse tehdä ruokaa ja tietää mitä, miksi, milloin syödään. En vastusta kasvissyöntiä sinänsä, mutta esimerkiksi kasvissyöjän täytyy syödä paljon suurempia määriä kuin lihansyöjän, jotta saa tarpeeksi kaikkea ruoasta - ja siihen ruokaan täytyy kiinnittää enemmän huomiota. Ei lihaa noin vain jätetä pois, se täytyy korvata jollain =)

 

["vieras"]

Yhtä paljon, kun nytkin. 5veet eivät ryhdy kasvisyöjiksi tai vaikkapa jäätelödieetille.

No nehän nyt ovatkin verrannollisia.

 

[Dynamiitti]

Esikoinen 9v on ilmoittanut kerran alkavansa kasvissyöjäksi. Olen ollut itse vuosikausia kasvissyöjä aikoinaan, joten sinänsä olisi hyvä vaan skarpata itseä takas sille linjalle (lähinnä painonhallintamielessä).

Joskus eron aikoihin repsahdin lihaan. Ex oli minua periaatteellisempi kasvissyöjä ja lihaa ei huushollissa saanut mainitakaan joten kai sitten ihan mielenilmauksellisesti annoin vallan lihanhimolle kun ei kukaan ollut enää sanelemassa syömisiä!

Isänsä luona pojat syövät edelleen vain kasvisruokaa, joten en ihmettelisi jos erilaisia ilmoituksia lasten suusta tulisi.

 

["Sirkkeli"]

No, enpäs tuosta lihasta itsekään niin välitä, että aivan hyvin voitaisiin tyttären kanssa ruveta lihattomalle. Likka on kuitenkin jo kutosluokkalainen, ettei mikään natiainen enää.

 

[dipt]

En vastusta kasvissyöntiä sinänsä, mutta esimerkiksi kasvissyöjän täytyy syödä paljon suurempia määriä kuin lihansyöjän, jotta saa tarpeeksi kaikkea ruoasta - ja siihen ruokaan täytyy kiinnittää enemmän huomiota. Ei lihaa noin vain jätetä pois, se täytyy korvata jollain =)

Ei siihen ruokaan tarvitse varsinaisesti kiinnittää enempää huomiota, korvaa vain lihaosan soijalla, linsseillä, pavuilla, tofulla tms. Se on juuri niin yksinkertaista, eikä niitä tarvitse määräänsä enempää tarvitse kiskoa. Jos sattuu syömään vielä maitotuotteita ja esim. munia on vielä helpompaa.

Hirveän tiukassa tuntuu istuvan käsitys, jonka mukaan kasvissyönti on vähintään ydinfysiikkaa, kun taas päivittäisellä lihaköntsällä pystyy sivuuttamaan huolen ravintoaineista. Eikö ravintoon perehtyminen olisi kaikille vain hyvästä? Miksi ruokavalioon perehtyminen ja sen täysipainoisuuden opettelu koetaan niin negatiivisena?

 

[dipt]

Monille oman lapsen kiinnostus kasvisruokaan kuulostaa olevan kuin hyökkäys vanhemman auktoriteettia vastaan.

 

[ei nirsoille]

Jollei ruuan valmistajan ruoka maita niin vapaasti saa tehdä omat sapuskansa omasta pussista. Toiveita toki saa esittää ja tilanteesta riippuen ne huomioidaan jos huomioidaan. Ja jollei pääruoka maita niin ei sitten jälkiruuatkaan eikä iltaherkut korvaa sitä.

Näitä nirsoja sille ja tälle ruualle on ihan liikaa nykypäivänä ehkäpä juuri tästä syystä ettei ole kotona oltu tarpeeksi jämptinä että myös se ei mieleinen ruoka on ruokaa eikä aina tarvi olla sitä herkkua.
Toinen seikka ettei edes uskalleta kokeilla eri ruokia vaan aina ne pari mieleistä toistuu aina. Ruoka jota ei olla edes koskaan maistettu eikä hajuakaan mitä on niin jo yök ynnä muuta aikusillakin ihmisillä on jotain mitä en voi käsittää. Paremmalle puoliskolle saanut montaa ruokaa opettaa ja maanitella et maista nyt edes ja aika monesta on sanonut et onkin ollut todella hyvää ja halunnut sen jälkeen usein sitä.

Liha ei eroa tässä taloudessa yhtään mistään muustakaan ruoka-aineesta.. oli sitten kieltäytymisen syy ideologinen tai vain että pahaa.
Muutenkin kohta sais alkaa rajoittaan kasvienkin syömistä siirtyen jotain limaa syömään kun useammat viimeiset kasvien tutkimukset mitä lukenut on hieman hämmentäviä ettei ne oliskaan ihan niin tiedotonta elämää minä pidetty.