Minä olen itse ylipainoinen sokerihiiri ja lapsi saa kyllä valitettavasti nykyään jotain jälkkäriä melkein joka ruualla ja karkkiakin useammin kuin kerran viikossa, minä olen aika lepsu. Sokeria ei sentään puuron joukkoon, koska ei edes halua. Mutta olisin vaan mielelläni pitänyt lapsen vähän pidempään erossa kaikista sokeriherkuista, koska silloin ei osannut sellaisia edes pyytää, kun ei ollut tottunut. Joten kyllä mua vähän harmitti, kun taapero hoidossa opetettiin syömään vanukkaita ja keksejä. Jopa niin, että jos lapsi oli ollut vanukaspäivänä poissa, pph säästi vanukkaan lapselle ja syötti seuraavana päivänä.
Ei nuo keksit, vanukkaat ja jäätelöt kyllä mene sen piikkiin, että pph:n pitää halvalla jotain tarjottavaa lapsille loihtia, hän vaan ilmeisesti tykkäsi niillä lapsia hemmotella. En minä koskaan edes valittanut, mutta en silti tykännyt.
Meidän lapsi on ollut aina sellainen, että syö niin kotona kuin hoidossakin tosi hyvin kun on nälkäinen, mutta jos ei ole, ei syö kyllä mitään herkkuruokaansakaan. Ei ole ruuan laadusta siis kiinni se, että välipala sotkee ruokarytmin eikä varsinaista ruokaa mene silloin toisella aterialla juuri lainkaan. Tämä oli siis vaan siihen kommenttina, kun jotkut toivoi täyttävämpää välipalaa. Itse olisin toivonut, että välipala olisi ollut tyyliin näkkäriä ja marjoja, joita ei olisi tosiaan pakko syödä jos ei maistu. Jos lapsi on syönyt lounaalla hyvin (kuten minun lapseni aina) niin eihän hän ole nälkäinen reilun parin tunnin päästä, kun on välissäkin vaan nukkunut. Silloin lapsen saa syömään korkeintaan jotain jälkiruokatyyppisiä juttuja, mutta mikä pakko on syödä mitään, kun ei ole nälkä.
