joulu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ex-perheessä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Tied'ätkös tyttonen, että ""äitini avokille"" se sopii, mutta äitisi avokki ei olekkaan nainen, vaan mies ja siinä on suri ero kun täöstä asiasta keskjutellaan, joten sinun kommettisi voi sanoa, että ""läpä läpä lässyn lässyn lää"".
 
Olen eronnut 5 vuotta sitten, ja olen edelleen hyvä ystävä ex-miehen kanssa, onhan hän yhteisen lapsemme isä.

Mutta en voisi ajatellakaan meneväni yhteissaunaan hänen kanssaan, huh!

Hän asuu eri paikkakunnalla ja jos on ollut yötä, niin silloin olen itse pyrkinyt olemaan muualla tai jos on pakko yöpyä samassa talossa, niin en voisi kuvitellakaan nukkuvani samassa sängyssä hänen kanssaan.

Minusta paras vaihtoehto olisi, että viettäisit jouluaaton kokonaan miehen ja lasten kanssa, mutta menisit yöksi kotiin omaan kotiisi, jolloin uusi nainen voisi tulla sitten sinne. Samaan aikaan en itse varmaan viettäisi ekaa joulua vieraan naisen kanssa, mutta mikä ettei seuraavana jouluna, jos olisin ensin tutustunut häneen jossain muualla paremmin. Niin, minä ystävystyisin hänen kanssaan, koska naisella ei koskaan voi olla liikaa naisystäviä.
 
Mielestäni olisi korrektia käytöstä sinun aikuisena naisena siirtyä taka vasemmalle!
Miehet ovat miehiä ja naiset usein ajattelevat nämä tunne kiemurat aikaisemmin. Sitten me naiset käytämme sitä hyväksemme ja nautimme tilanteesta.
Vai onko niin että exä on niin kauan vain exä kunnes tulee kuvioihin ulkopuolinen ihminen, niin sitten ruvetaan mittaamaan omaa paikkaansa ja tunne siteitä exään. ym. ""olenko parempi, säilytänkö paikkani"" Verukkeita: Me olemme niin hyviä ystäviä tai lasten vuoksi.
Että voimme puoli tietoisesti vaikeuttaa exän uudelleen sitoutumista.
Tai vähintään näyttää uudelle naiselle että olen tärkeämpi, sen sijaan että hienotunteisesti väistyisimme ja ymmärtäisimme asin niiltäkin kanteilta joilta mies ei ennen riitaa ymmärrä.
 
""olla kateellinen uudelle naiselle ja sille, että ex:si on päässyt eteenpäin elämässään ja kyennyt solmimaan uuden suhteen (toisin kuin sinä...).""

Olen ypöyksin jouluaaton ja juon netin ääressä kahvia piparin kanssa. Siivosin muruja näppikseltä.

En ole kyennyt solmimaan uutta suhdetta eron jälkeen. En ole tuntenut siihen minkäänlaista tarvetta. Onpahan yksi murhe vähemmän ratkottavana.

Aikuisten lasten kanssa elämä on ihanaa. Voi karsia turhia traditioita pois. Otetaan niistä vain parhaat palat nautittavaksi. Kuusi, kinkku ym. jutut evvk. Saunavuoroa minulla ei edes ole. En välitä enää saunomisesta.

Joulu tulee ihan itsestään turhia hötkyilematta. Joulun sanoma on juuri siinä, että kaikki on jo tehty valmiiksi yli 2000 vuotta sitten. Parisuhteessa, kimppasuhteessa tai sitten ihan yksin. Ihan samantekevää.

Luin viikolla jutun turvakodeista. Onneksi avioliiton aikana ei koskaan tarvinnut niihin turvautua. Muutama tunti ulkona pakkasessa tarpominen riitti rauhoittumiseen.

En samantekevää, kumpi aiheutti eron. Ap:llä on täysi oikeus järjestää itselleen sellainen joulu kuin hyvältä tuntuu.
Pyydä uusi nainen yhteissaunaan. Ei kai tuon niin ihmeellistä ole. Suvaistevaisuus kunniaan. Sitä minulle käräjäoikeuden tuomari neuvoi. Laitan nyt oppimani hyvän kiertämään. Kaikki on sallittua. Jos ei tee syntiä, niin ei ole mitään anteeksi saamistakaan.




 
Murunen olet ihana ja pidin kirjoituksestasi!

Lapset ovat nukkumassa ja mieskin nukkuu minä täällä vielä kirjoittelen...

Ap kirjoitti että hänen exän uusi ihastus on jo ärsyyntynyt tilanteesta, joten se mielestäni riittää jo syyksi olla ymmärtäväinen ja siirtyä taka vasemmalle.
Olla sovussa kaikien kanssa vaatii joskus sovitteluja ja uhrautumista.
 
Täällä esitettiin hyvä arvio, että noin yksi tuhannesta naisesta hyväksyy ex:n . Asia on vain nyt niin, että tasapainoinen ja salliva käytös on unta nykyään. Tässäkin tapauksessa miestä viedään kohta kuin litran mittaa.

Eli ap, ala soputumaan tilanteeseen ja kutsu lapset joulunviettoon luoksesi.
 
<<Täällä esitettiin hyvä arvio, että noin yksi tuhannesta naisesta hyväksyy ex:n . Asia on vain nyt niin, että tasapainoinen ja salliva käytös on unta nykyään. Tässäkin tapauksessa miestä viedään kohta kuin litran mittaa.


Ottaa kaaliin tuo yleistys. ""Yksi tuhannesta naisesta hyväksyy exän"". Kai olen sitten poikkeus, vai mistä nelikymppisenä edes löytäisi kumppanin, jolla ei olisi liutaa exiä?

Rajani menee kuitenkin myös siinä, että JOS minä olen nykyinen, niin oletan kyllä, että joulu vietettäisiin minun kanssani. Ja exien lauma(t.... myös minun exieni) eivät olisi viettämässä samoja joulunpyhiä samassa talossa.

Mies, vastaapa nyt rehellisesti, hyväksyisitkö MUKA ITSE sen, että nykyinen vaimoisi/naisesi toisi teidän perheenne jouluuun oman exänsä; sinun pitäisi lähteä vaikka muualle tai saisit toki olla mukanakin. Vaimosi/tyttöystäväsi saunoisi exänsä kanssa, lapsen mukanan, ja jos panettaisi niin panisi exäänsä. Tosin pariin viimevuoteen ei ole panettanut... En meinaan takuulla usko, että sinä olisit ""sujut"" tuollaisen exän kanssa?
 
Täytyy myöntää, että vaikeata voisi olla. Siksi sanoinkin, että kannattaa muuttaa tapoja. Mutta jos ex tulee juhlaan lapsien vanhempana, niin hienointa olisi, jos kaikki voisivat olla sovussa.

Mitä tulee ex:n sietämiseen, niin se vaihtelee aika tavalla; joku ei voi sietää ex:ää samassa tilaisuudessa, toinen eivoi sietää edes samassa kaupungissa, kolmas ei voi sietää, että ex on edes olemassa.
 
Tyhmempikin ymmärtää, että miehen tilanne on muuttunut sitten viime joulun eli hän on löytänyt rakkauden elämäänsä. Niinpä myös hänen ja hänen lastensa elämäntilanne muuttuu/tulee muuttumaan. Piditpä siitä tai et.

On turha kynsin hampain pitää kiinni niistä vanhoista tavoista, jos elämässä tilanteet ja tapahtumat muuttuvat. Jos sinun elämäsi on ollut samanlaista viimeiset viisi vuotta, niin eihän se tarkoita sitä, etteikö miehen ja lasten elämä muuttuisi ja perinteet vaihtuisi toisenlaisiksi.

Ettehän te ole miehen kanssa enää perhe. Te olette eronneet. Te olette lapsille isä ja äiti, ette muuta. Tämä on tosiasia ja sen kanssa on elettävä.

Jos mies menee vaikkapa naimisiin tämän uuden rakkautensa kanssa, tuletko silloinkin heille joulun viettoon?

Itse en kyllä ilkeäisi olla noin rasittava ja itsekäs ihminen.

Joku mielestäni ehdotti hyvin, että voisitte hyvin viettää joulun yhdessä, syödä ja avata lahjat. Sitten sinä häivyt omaan kotiisi tai jonnekin muualle yöksi.

Tajuathan itsekin, että ehkä sunkin mahdollinen miesystäväsi (jos sulla sellaista nyt on) ei kovin innokkaasti katsoisti moista touhua.

Täytyy kyllä sanoa, että ihmiset on aika p-skoja toisilleen. Tämänkin muijan kirjoituksesta oikein huokuu katkeruus ja kateus miestä ja uutta rakasta kohtaan. Normaali ihminen kyllä älyäisi joustaa uusien elämäntilanteiden edessä.

Mutta ei - kun on vanhat perinteet, niin niistä pidetään kiinni juurtuneina ja suupielet irvessä eikä VARRMASTI muuteta vanhoja tottumuksia.
 
Onhan se mukavaa kun saa poimia vain ""rusinat"" pullasta-Joulunakin.Voi sopivasti kontroloida, manipuloida ja terrorisoida ex-sänsä elämää muka lasten takia.
Tietysti on hieman kiusallista jos ei voikaan mennä yhteissunaan ex-sänsä uuden kanssa.Voisihan samalla opettaa tälle, miten sen ex-sän selkä kuuluukaa oikeaoppisesti pestä.
Jos joillakin ihmisparoilla olisi oikeasti tällaista, voisinpa suositella moisen aloittajan pistämistä kanihäkkiin aina viikkoa ennen Joulua tai muita perhejuhlia.
 
Sama tilanne, exä asuu lasten kanssa omakotitalossa, josta lähin aikanaan. Yhden joulun vietimme sen jälkeen yhdessä kun lapset halusivat. Mutta jo tapaninpäivänä päätin, että tämä saa olla viimeinen tällainen joulu. Kyllä molempien täytyy irtautua toisesta ja hyväksyä toisten uudet parisuhteet. Ei voi loputtomiin roikkua toisessa ja tunkeutua sinne huusaamaan joulun laiton kans. Järkeviä ja viisaita ratkaisuja.
 

Yhteistyössä