JOULUKUU 2006

[punatulkku]

Hei!

En oo pitkään aikaan taas kirjoitellut tänne. Nyt olis 11 päivää äitiysloman alkuun ja 48 (eli 7 viikkoa) laskettuun aikaan! Oon ollut vähän kipeä ja lepäillyt kotona vaan pian 2 viikkoa.. Välissä olin jo terveiden kirjoissa, mutta sitten uusi tämä keuhkoputkentulehdus vai mikä se nyt sit onkaan..

Meidän vauva on ollut pää alaspäin jo muutaman viikon, toivottavasti ei sieltä enää kääntyile. Kaikki on mennyt kivasti, painoa oli viime neuvolassa tullut 7kg yhteensä, eli lähinnä tuo maha vaan on kasvanut, vaikka oon kyllä herkutellut ja vähän kauhulla aina odottanut puntarilla käyntiä..

Valmisteluista.. Vaatteet on pesty (ei silitetty), petivaatteet pesty ja silitetty, sänky valmiina, mutta ei pedattuna, vaunut ostettuna mutta liikeessä vielä. Sitteri olis vielä ostamatta, ja itelle imetysliivit ja sellasia paitoja, joiden kanssa vois helposti imetellä.

Sykkeistä mä oon kyllä kans kuullut, että nopea syke merkkais tyttöä. Meillä ollut suht nopsat lyönnit, alhaisimmillaan 140. Mulla on muutenkin ollut aika tyttöolo, vaikka muut on ihan sitä mieltä, että poika on tulossa, kun tää maha on niin poikamaha -niiden mielestä.

Mä kanssa mietin tota joulukorttiasiaa, että mitä siihen sitten kirjottaa.. Mutta sen näkee sit, että onko jo syntynyt niiden lähettämiseen mennessä.

Sellasta tällä kertaa, mukavaa viikonloppua jouluäideille!

Punatulkku 33+0

 

[Mariia]

Taas oltiin tipahtamassa...

Mukava kun Punatulkku tulit kanssa rupattelemaan Tuolla edellisellä sivulla joku oli osuvasti keksinyt meille uuden ryhmänimen eli joulupallot...tosi hauska...just hyvin kuvaava kun olo on just ihan kuin pallolla, joulupallosta tulee vähän sievempi olo...

Nyt mulla on iskenyt raskauden ajan ensimmäinen intohimo...nimittäin appelsiinituoremehu. Sitä menisi vaikka litrakaupalla joka päivä, nam...Voisin vaikka elää pelkällä tuoremehulla ja suklaalla, mutta onneksi on järkikin päässä...vielä toistaiseksi.

Tänään olen päättänyt että on siivous päivä ja imuri tuossa syyttävästi nurkassa tuijottaa kun vaan täällä koneella istun. No kohta, kohta...Mies kyllä lupasi imuroida, mutta sen piti mennä käymään työmaalla ja en taida jaksaa odottaa sen kotia tuloa. Nyt vaan klassinen musiikki soimaan ja tanssimaan imurin kanssa valssia...

Mariia 30+5

 

[lila68]

MOI pitkäst aikaa, vilkutuksia kaikille!!

Nyt oon ollut laiska kirjoittaan, vaikka kotona oonkin, ja siitenhän Hannele ”haki” mut tuolta vanhasta ketjusta (kiitti Hannele), kun ihmettelin minne kaikki ovat kadonneet. Laitan nyt siksi uudelleen joitakin asioita, mitä sinne kirjoittelin, jos ette enää käyneet siellä sen jälkeen…?

Luin teidän kaikkien kirjoitukset, mutta komentoin nyt tässä vähän yleisellä tasolla tällä kertaa…

Meillä vauva on ollut raivotarjonnassa varmuudella jo rv 26:sta asti, ja pysynytkin,
*kop kop puuta*. Kaikki uudet vauvanvaattet ja äippäpakkauksen vaatteet olisi kai hyvä pestä, niin olen kuullut. Jalat ei oo kasvanut numeroa suuremmaksi ainakaan mulla, mutta onhan se aika yleistä vissiin, että jalkapöytä ainakin levenee tai jotain? Alakautta ajattelin synnyttää, joskin synnytyspelkokin on aikamoinen…. Tosin meillä vauvasta tulee todennäköisesti aika iso….että en vielä tiiä, tuleekohan pakollinen sektio kyseeseen, selvinnee muutaman viikon päästä vasta, kun lantion arviointi. Siitä lisää alempana…

Miten muuten lantion arviointi tehdään? Käsitunnustelulla vai?

Mullahan todettiin rv 28 raskausdiabetes sokerirasituskokeen perusteella, tuli liikaa poikkeamia. Ja kun sokerirasituksessa oli ne poikkeamat, se poiki sairaalaan vrk:ksi sokerivuorokausikäyrään.
Se sokerivuorokausikäyrän tulos oli sellainen, että lähti lähete Naikkarille, kun tuli kolme poikkeamaa. Lähete lähti joo, ja tuli sitten takasinkin bumerangina lähettävään sairaalaan => ei tarpeeksi suurta poikkeamaa heidän mielestään. No lähettävä lääkäri soitti mulle siitä, että lähete tuli takas ja oli hänkin vähän ihmeissään, miksi, mutta asia jäi niin, myöhemmin selvisi, että se tarkoittaa kun lähete lähtee, että Naikkari arvioi jatkohoidon tarpeen heillä, ja mun arvot eivät ollet niin pahat, joten eivät huolineet mua sinne. Ja insuliinillehän en kumminkaan onneks joudu, onneksi. Sain TKsta sokrumittarin lainaksi. Eli mittailen joka päivä sormesta verinäyteekä sokruja. Ja ruokavalio on tiukka, ei mitään makeaa, mutta sokeriahan syntyy myös hiilareista, niitä pitää laskea päivittäin! Tästähän voi seurata se, että vauvasta kasvaa liian iso, kun raskausdiabetes! ….Noooo juuu….Vauvan paino oli jo 2700g viime tiistaina ja viikkoja oli silloin tasan tasan 33!!! Voi kauhistus! Arvioitu LA painoarvio on vaatimattomasti 4,5 kg! No huh huh!!! Nyt kyllä pelottaa ja jännittää, millä ihmeellä mä saan sen ulos??? Pelkään muutenkin lantion ahtautta, saati sitten jos tuonkokoinen pikkuisäntä tulossa!?
Juu ei paljon naurata. Ite oon syntynyt rv 37 ja toivon, että saisin itsekin vähän ajoissa synnyttää, ettei ehdi kasvaa liiaksi. Painoahan mulle ei ole kumminkaan tullut itselle kuin +5,7 kg raskauden alusta ja nyt tiukalla ruokavaliolla jopa kävi niin että viime neuvolakäyntien välillä mun oma paino oli jopa pudonnut jopa -300g! Eli ylimääräiset kilot vältetty ja silti iso vauva, aika omituista???
Ultrassa painoarvio ollut aina ok, esim. edellisviikolla ultra laski 2000 g vauvan painoksi ja nyt oli viikko sen jälkeen, eilen siis, 2255 g. Mutta sitten lääkärissä (ylimääräisellä) yksityisellä 4D ultrassa (erittäin kokenut gyne) sanoi että tunnustelemalla vauvaa mahan päältä hän arvioi sen ultraa suuremmaksi n 2,6 kg ja sitten hänellä oli joku Brittiläisen Smithin taulukko ja sen mukaan vauva on 2,7 kg ja hän sitten laski LA:n painoarvion ja sanoi että 4,5 kg!! Meinasin pudota tuolilta ja aloin melkeen parkumaan siellä kun omassa sairaalassa on vallan mitattu ultran tulosten mukaan ja ne on olleet ok ja vastanneet viikkoja. Mä joudun käymää usein ultrassa kun vauvan kasvua seurataan tarkemmin raskausdiabeteksen vuoksi.

No ei siinä vielä kaikki...Sitten todettiin päälle päätteeksi emätintulehdus, muuten oireeton, ei kirvelyä, eikä kutinaa, ei mitään, paitsi supparit voi olla oire, neuvolatäti
laitti mut siihen viljelyyn kun mua on supistanut jo monta viikkoa. Emätintulehdus ei ole itseaiheutettu, vaan naisillahan on emättimessä luonnostaankin kaikenlaisia bakteereita, mutta joillakin HARVOILLA raskaushormoonit vaan aiheuttaa sen yliriehaantumisen. Bakteeri on streptokokki agalactia B ja sain antibioottihoidon, kontrolliviljely kuurin jälkeen puhdas. Mutta, ei siinäkään vielä kaikki, se yleensä uusii, jos siihen alttius olemassa eikä sitä voi estää itse mitenkään, ja jos se on uudelleen synnytyksen aikana, voi lapsi saada synnytyskanavasta sen streptokokkitartunnan ja seurauksena vauvan verenmyrkytys!!!! Kuullostaa tosi pahalle! No synnytystä ennen saa riskitapaukset suonensisäisen antibiootin, jottei tarttusi vauvaan! Mutta tää on aika harvinaista, en tiedä kuin kaksi hlöä, joilla on tämä samainen ongelma.
Kuulin tässä, että yhdellä tutulla oli raskausaikana se sama bakteeri ja sai antibioottihoidon, ja testi näytti ennen synnytystä pikatestillä puhdasta, mutta synnytyskanavassa oli silti pöpöjä ja vauva sai verenmyrkytyksen kumminkin ja vauva jotui 2 viikoksi teholle. Kyllähän se hieman mietityttää mua.
No se on pieni % vauvoista jotka sitten saa verenmyrkytyksen synnytyskanavasta loppujen lopuksi. Ja eipä monella odottajallakaan tätä ongelmaa ole, joten älkää huoliko. Mulle on sattunut tällaiset ”lottovoitot” kohdalle, sekä tämä, että raskausdiabetes tulee vaan muutamalle prosentille odottajista….

Hyvää viikonloppua kaikille ja anteeksi että nyt tauon jälkeen hirveän omanapainen viesti. Yritän parantaa tapani

Hyvää viikonloppua kaikki joulupallot

 

[lila68]

Voi minnuu pöhköö, (väsymyskin jo vissiin) mut unohdin laittaa rv:n...

eli lila ja nasu 33+4

 

[-Meri-]

Hei taas!
Viime aikojen hässäköissä on tämä palstailukin jäänyt vähemmälle. Muutaman kerran olen käynyt lukemassa kuulumisia, mutta omissa jutuissa ei ole ollut paljon kertomista.

Masua kasvatellaan tasaiseen tahtiin. Itse en ole tuota pyöristymistä sen ihmeemmin noteerannut, niin tasaisesti se on tapahtunut, mutta tutut jotka eivät ole pariin viikkoon nähneet taivastelevat pyöristynyttä etukumpua.
Pikkuinen on vaihtanut perätilasta raivotarjontaan, mutta kiikkuu edelleen suht korkealla (jyskyttää nyt kantapäillään kylkiluita).
Vointi on ollut ihan hyvä ja töitä olisi vielä vähän aikaa (vajaa neljä viikkoa) jäljellä ennen äitiyslomaa, vaikka henkisesti olen jo "vaihtanut vapaalle". Työn rasittavuuden vuoksi neuvolassa tarjottiin jo mahdollisuutta sairaslomaan ja lupasinkin palata asiaan jos tarve vaatii. Kyllähän sitä on jo oppinut olemaan itselleen armollisempi ja ottamaan rauhallisemmin.

Perhevalmennukset alkavat täällä vasta marraskuussa ja saattaa olla etten ihan viimeisiin enää edes ehti. Saas nähdä.
Jokatapauksessa itse synnytys alkaa olla yhä enemmän ajatuksissa. Ei pelkona tai paniikkina, vaan vain ajatuksena että se on Todella nyt edessä!
Hankinnat pikkuisen kotiintuloa varten alkaa olla kasassa tai ainakin hyvin suunniteltuina. Vaatteiden pesu-urakan ja muun järjestelyn jätän suosiolla äitiysloman ajalle. Rauhoittaa jo se ajatus että, jos tästä niin pikaisesti lähdettäisiin etten jotain ehtisi tehdä, niin mies kyllä pystyisi sen hyvin hoitamaan itsekin.

Toisaalta vähän "harmittaa" kun luen noita teidän viestejä. En ole koskaan esimerkiksi saanut tietää vauvan sykettä (neuvolan doppler on niin vanha ettei se sitä automaattisesti laske) ja kun kaikki on mennyt raskauden aikana hyvin ei mulle olla tehty mitään "ylimääräisiä" tutkimuksia. Pikkuisen kokoa tai painoa ei ole arvioitu (ei siis ole siitä aavistustakaan) ja yllätyksekseni en edes ensikertalaisena pääse ns. synnytystapa-arvioon. Onneksi kuitenkin neuvolassa saa ja pystyy juttelemaan ja tarvittaessa viesti kulkee synnärille asti.

Tainako se pohti sitä joulukorttiasiaa? Itselle ei ole tullut vielä edes mieleenkään, mutta kaksi "vaihtoehtoa" keksin sun ongelmaan. Toinen on se että postitat joulukortit sillä kalliimmalla merkillä ja vasta ihan joulun alla (=jouluviikon alussa) kun ehkä tiedät paremmin tilanteen. Onko pikkuinen jo syntynyt vai odotellaanko vielä(osoitteethan voit kirjoittaa jo valmiiksi)? Tai sitten allekirjoitat korttiin vain että "Virtaset" tai "Virtasten perhe" jolloin allekirjoituksesta ei selviä koko perheen "kokoonpano". Tai sitten kirjoitat vauvan kohdalle jotain sopivaa "matkalla oleva joulutonttumme" tms.
Meillä tuo la on vasta joulun jälkeen, mutta taitaa tuosta joulukorttiasiasta tulla "probleema" meillekin. Toisaalta kyllä taitaa kaikki joulukorttien postituslistalla olevat tietää tulossa olevasta perheuutisesta ja osaavat odottaa kuulevansa siitä muutakin reittiä.

Mukavaa odotusta joulupalloille!

-Meri- rv 30+5

 

[Mariia]

Hei kaikki joulupallot ; )

Löysin tuolta jostain keskustelusta hyvän linkin kantoliinoista. http://www.kantoliinakanava.fi/ohjeet/sidonnat.php . Siellä oli paljon tietoa noista kantoliinoista, joita nyt paljon käytetään. Ajattelin ainakin itelle hankkia, kun on mm. koliikkilapsen hoidossa hyvä. Pitää aina varautua pahimpaan ja odottaa kaikkea hyvää... Olen jo ajatuksissa tainnut hypätä tuon synnytyksen yli ja hirveästi tulee suunniteltua sitä kotona olo aikaa sitten. Tuosta synnytyksestä olen ajatellut että jotenkin käyn vauvan pökäsemässä ulos ja se siitä...

Merin kanssahan me suunnilleen samoissa mennään. Täälläkin olisi sellaisia kursseja joihin voitaisiin yhdessä miehen kanssa mennä, mutta ei taideta kuitenkaan mennä. Käyn 3 iltana luennoilla kuuntelemassa jotain synnytysjuttuja ja tutustumassa sairaalaan synnytysosastoon. Joogaankin piti mennä harjoittelemaan hengitystä. mutta en ole saanut aikaiseksi. No ehkäpä kun Hansu tulee tänne jos vaikka johonkin ryhmään vielä ängettäisi.

Aika hurjalta kuulostaa nuo Lilan painoarviot ! Ja sitten vielä nuo steptokokki jutut...toivottavasti pysyy nyt poissa synnytyksen yli. Mullakin on mies varoitellut että hänen lapsensa ovat olleet syntyessään aika isopäisiä niin että ei se asia paljon naurata. Kyllähän sitä muuten vaikka minkä kiloisen synnytää, mutta jos pää on iso niin...heh-heh...

Nyt sohvan nurkaan vähäksi aikaa...

Mariia 30+6

 

[Taina]

Heipsis arvon joulupallot! )

Tulin juuri neuvolasta ja painoa oli tullut 2700g kahdessa viikossa, jaiks!!! ) Pitää vissiin vähä himmata tätä mässäilyä kun liikkumaankaan ei oikeen pääse.

Mä alan saavuttaa tän mahani kanssa (nyt jo) sen täydellisen tympääntymisen tilan kun kenkien laittokin on suoritus ja varpaankynsien leikkaamiseen pitää valmistautua viikon verran ennenkuin ryhtyy koitokseen... Huokaus! Ja vielä monta viikkoa on mahalla aikaa kasvaa. Tuntuu, että maha on jo niin täynnä vauvaa että se räjähtää jos vielä kasvaa. Mies onneksi koittaa auttaa parhaansa mukaan, keräilee jopa esikoisen leluja iltaisin lattialta kun itse en meinaa enää taipua.

Sinulla on Lila ollut paljon "huonoa tuuria" noiden ongelmien kanssa! Harmi kun yhdelle ihmiselle kasaantuu noin paljon raskausongelmia ja sitten toiset (lähinnä minä) valittaa täälä vaikka ei ole edes mitään erityistä syytä.Mutta toivotaan, että kaikki silti sujuu hyvin eikä mitään kamalia veren myrkityksiä ilmene!!

Meri: Kun ei tuo "Virtasen perhekään" onnistu kun ei olla naimisissa eli oltais "Virtasen perhe + mamma Möttönen". ) No samalla kun vauva ristitään niin on tarkoitus kihkiytyä, harmi vaan että lapsi pitää käydä tunnustamassa ennen ristiäisiä eli joudutaan taas siihen piinapenkkiin jossa tiukka täti kyselee että onkos sitä käyty vieraissa ja löytyykö todisteita siitä että juuri minun mieheni on maannut samassa sängyssä silloin kun tämä lapsi on siitetty... ) Juu, ei seissy ketään siinä sängyn päädyssä katselemassa, mutt kyllä sillä isänsä silmät on... Hohhoijakkaa! ) ) Kaikkeen sitä ihminen joutuu. Taidetaan kirjoittaa korttiin vaan vaikka "mussukka" tai "nuppu" tai muuta neutraalia joka voi yhtälailla tarkoittaa masuasukin työnimeä kuin syntynyttä vauvaa jota ei ole vielä ristitty.

Niin joo tärkeimmän meinasin unohtaa mainita: Meidän esikoinen meni ihan vapaaehtoisesti viikonloppuna omaan huoneeseen lasten jatkettavaan sänkyyn nukkumaan ja nukkui siellä hienosti koko yön heräämättä eli meidän sänkyongelma on vihdoin ratkennut. JIPII!!!!!!!!!!!!! Onneksi en ehtiny ostaa vielä vauvalle uutta pinnasänkyä. Itsellä meinas kyllä tulla tippa linssiin (hormoonit) kun meidän pieni ihminen on jo niin iso että nukkuu yksin omassa huoneessa ja pinnasänky oli aivan tyhjillää. En saanut koko kyönä kunnolla nukuttua kun se tuttu tuhina puuttui makuuhuoneesta... Kyllä äidit on sitten höpsöjä!

Taina 32+6

 

[punatulkku]

Heipä taas!

Voi kurjaa tollaset jutut niinkun Lilalla.. Mut toivottavasti menee kaikki hyvin kuitenkin!

Mariia muutes, onko sun miehes ruotsalainen vai miksi olet sinne puolen lahtea päätynyt? Kiinnostaa kovasti, kun mun mies on Ruotsin kansalainen, mutta asutaan nyt kuitenkin Suomessa. Ehkä sit tulevaisuudessa sielläkin joskus..

Tulin tässä just neuvolasta. Painoa oli tullut 1kg kahdessa viikossa, käyrän alapuolella mennään, mutta sf-mitta taas on kasvanut silleen, että oli toissakerralla viivan alla, viimeksi päällä ja nyt jo yläpuolella. Muuten kaikki hyvin ja vauva pää alaspäin. Ens kerralla on sit se sisätutkimus, missä katotaan nuo luut tuolla alhaalla. Se kuulemma voi ottaa kipeää niin että itkettää, ja saattaa jopa vertakin tulla. Nyyh... Inhottavia tollaset. Mutta toisaalta, niinkun neuvolan täti sano, niin parempi että katotaan ja että siinä kirpasee, kun että sitten synnyttämässä huomataan, että ei mahdukaan tulemaan alakautta. Onko teillä jo ollut synnytystapa-arviointia, millanen se oli..?

Hyvää alkavaa viikkoa joulupalluroille!

Punatulkku 33+3

 

[Hannele]

Pitästä aikaa kirjoitan ja tämänkin vauhdilla ;-)
Lyhyesti kuulumisia:
-Ollaan muutettu uuteen kotiin ja siinä puuhassa on mennyt kaikki aika ja energia, rankkaa puuhaa tähän vaiheeseen elämää. Tuntuu että aika loppuu kesken, enää kuutisen viikkoa laskettuun aikaan!! IIK!

-Olen samassa tilanteessa kuin lila68 eli verensokerit heittelee ja loppuajan olen seurannassa samoista syistä joita lila jo kertoikin. Tämä todettiin mulla vasta rv32, silloin tuli neuvolassa otettavassa verikokeessa hieman poikkeava arvo ja sain mittarin kotiin jatkoseurantaa varten. Parin päivän päästä olikin sitten selvillä että jatkan loppuun asti tarkkailua itse kotona ja syömisiä pitää kans kattella mutta minä en ole saanut mitään tiukkaa ruokavaliota..kunhan nyt katsois ettei arvot kovin heittele laidasta toiseen. Mulle määrättiin avuksi apteekista ilman reseptiä saatavia guarem rakeita joita otetaan ruokailun yhteydessä, ne pitää verensokerin tasaisempana. Mutta varoituksen sana tästä tuotteesta että kannattaa nauttia niitä pakkauksen ohjeen mukaan! Neuvolasta sain ohjeeksi ottaa ne puoli tuntia ennen ruokailua ja nostaa annos kokonaiseen 5g pussilliseen seuraavana päivänä. Kävi sitten sillä tavalla että ekan kerran kun "vetäisin" koko pussillisen naamariin niin vatsa tuli tosi kipeäksi, ja vessassa piti istua muutamaan otteeseen. Mikään ei auttanut olotilaa...Ylävatsa vaan oli kipeä ja lopulta täytyi lähteä ensiapuun. Olimme juuri lähdössä kun tuli vielä oksennuskin pitkin pihaa... Oltiin äitipolilla tarkkailussa jonkin aikaa, vauva oli oikein virkkuna (kätilö sanoi että näin yleensä käy kun äidin verensokeri laskee alemmas) ja piirsi hienoa käyrää liikkeillään =) Olokin alkoi helpottaa, varmaankin se oksennus auttoi lopulta.

Nyt jatkan samoilla rakeilla mutta otan puoli pussillista kerralla ja ruuan KANSSA esim jugurttiin sekoitettuna, en ennemmin!Säikähdettiin mutta onneksi kaikki on hyvin!

-Tällä viikolla on aika äitipolille, ilmeisesti katsotaan vauvan koko ja muut asiaan liittyvät jutut tämän sokerin heittelyn takia. Toivottavasti ei saada lilan kanssa kovin jättimäisiä vauvoja vaan pysyisivät kohtuuden rajoissa ;-)Ilmoittelen kuulumisia kun ehdin.

Olen nettipimennossa kun yhteyttä uuteen osoitteeseen ei vielä ole tullut, käyn täälä vanhassa kunnes tämäkin lakkaa toimimasta. Luen kuitenkin kuulumiset aina kun koneelle pääsen ja toivottavasti yhteys saadaan pian kotiinkin.

Jaksamista kaikille!
Toivoopi:
-Hannele rv33+5-

 

[Lellu]

Moikka! Ikävää Lila ja Hannele että teillä on ongelmia verensokerin kanssa. Itsekin pelkään että alkaa heittelemään kun painoa on tullut niin paljon. Vaikka toisaalta painon nousu ei taida vaikuttaa siihen mitenkään?!?
Ompas Lila sulla aika "möhkäle" tulossa! Toivottavasti tosiaan syntyy vähän aikaisemmin ettei ihan hirmuisen isoksi ehdi kasvaa.

Mulla tuli sitten viikonloppuna eka kerran maito liivien läpi ja päällyspaita kastui. Tästä päivästä lähtien olen käyttänyt liivinsuojuksia. Vähän hassuhan se on mutta minkäs teet. Jos olen äitiini tullut niin maitoa tulee ihan hirveästi. Tai voihan olla ettei sitä tulekaan sitten kun vauva syntyy. Onko teillä muilla samanlaista "ongelmaa"?

Mulla olis töitä vielä reilut 4 viikkoa. Aion kyllä sinnitellä loppuun asti jos vain suinkin jaksan. Tänään kommentoitiin mahaa eka kerran tyttömahaksi, tähän asti se on ollut poikamaha, hassua!

Toi joulukortti asia on kyllä hankala. Meillä tuskin sitä ongelmaan tulee, luulen että jouluna ollaan vielä kaksistaan. Toisaalta voihan uuden vuoden tervehdyksen lähettää koko uudelta perheeltä.

Huomenna on viimeinen synnytysvalmennus. Ne on kyllä mielestäni olleet melko turhia, ei juurikaan ole uutta asiaa tullut ilmi. Kuinkas tiuhaan te nyt käytte neuvolassa? Mulle annetttin viime viikolla seuraava aika vasta 4 viikon päähän, olin vähän ihmeissäni, luulin että nyt jo kävisin vähän useammin...?

Hyviä vointeja!

T. Lellu rv 30+1

 

[Mariia]

Onko teillä kellään muulla ongelmia verenpaineen kanssa. Mulla nyt pyörii tuossa 90/150 hujakoilla ja joka viikko tarkkaillaan. Soitin tänään suomalaiseen neuvolaan ja kyselin vähän raskausmyrkytysasioista ja sitten iski paniikki. Ärsytää että pitikin mennä kyselemään ja nyt sitten täällä hermorauniona. Sanoi että Suomessa 90/140 on arvot jolloin lähetetään äitiyspolille tarkkailuun ja ihmetteli että mitä vielä töissä teen. Valkuaista ei ole virtsassa vielä oikein ollut ja päänsärynkin varmaan kohta olen kehitellyt kun liikaa asioita vatvon. Sormet on ihan tönkkönä jo toista viikkoa. Sanoi vielä että pitäis tunnin aikan tuntea n. 10 sikiön liikettä ja jos ei tunne niin hoitoon...Ja mulla kun tuo istukka vaimentaa kaikki liikkeet, nyt olen ollut onnessani noista vähistäkin tuntemuksista ja nyt vielä pitäisi tuntua joka tunti. Kait se nukkuukin välillä ?

Mulla ei vielä ole maitoa tullut kuten Lellulla. Oispa aika jännää jos tulisi. Synnytysvalmennus kurssikin käymättä ja nyt sitten sekin arveluttaa jos vauveli tuleekin aiemmin ulos niin en kerkiä mihinkään...no se on sitten niin tarkoitettu jos on.

Kenkien kanssa samanlaisia ongelmia kuin Tainalla. Itteäkin aina aamulla naurattaa kun pitää aamulla sängyn laidalla kengät laittaa ja kuuluu vaan ääh-ääh-ähh ennekuin ne on jalassa. Ihankuin isompaakin urheilusuoritusta olisi tekemässä. Aika paljon oli sulla Taina painoa tullut, mutta kait kuuluu asiaan loppumetreillä. Nestettähän se pääasiassa on. Niin ja onnea sänkyongelman ratkeamisesta !

Punatulkulle vähän tausta selvitystä eli niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin niin me molemmat ollaan samalta paikkakunnalta Suomesta lähtöisin. Mies on vaan asunut täällä Ruotsissa jo yli 20 vuotta ja minä nyt vähän päälle 2 vuotta. Eli tavattiin yksissä häissä, hän oli bestmän ja minä kaaso, eli just niinkuin jossain vanhoissa kotimaisissa lällyelokuvissa tapahtui. Koskaan ei oltu aiemmin tavattu ja se oli menoa sitten. Läksin sitten ukon perässä tänne Ruotsiin ja en ole päivääkään katunut. Niin on ihana mies !

Mulle ei ole ollenkaan tehty sokerirasitustestiä - mikähän lienee ruotsiksi - ainoastaan sormenpäästä on sokeriarvot mitattu. Viimeksi oli 4.4 joka on tosi ihme kun olen nimittäin aikamoisella antaumuksella muffinseja ja viinereitä vetänyt. Paljon teille on nyt kaiken kaikkiaan kiloja tullut lisää ? Mulle on nyt 10 kiloa tullut ja vyötärön ympärys on 118 cm, jotenki näyttää että alkaa maha roikkumaan. Onko raskausarpia tullut ? Mulle ei, vaikka en ole muistanutkaan rasvata.

No niin nyt taas kun sai vähän murheitaan purkaa tänne niin tuli vähän parempi mieli

Aika omaa napaa nämä kirjoitukset tuppaa olemaan, mutta yritän parantaa tapani...

Mariia 31+0

 

[Orvokki]

Heips!
Mariia: antoiko se neuvolan täti sellaisen ohjeen, että joka tunti pitäis 10 liikettä tuntua? Millaisia ohjeita muut olette saaneet? Mulla on nääs ollut sellainen käsitys, että päivässä yhden tunnin aikana pitäisi vähintään se 10 liikettä tuntua, mulla ei kyllä lähellekään joka tunti tunnu 10 liikettä... Varsinkin pari viimeistä viikkoa on jostain syystä ollut aika hiljaista noiden liikkeiden suhteen, sen verran vauva kuitenkin myllää että tiedän hengissä olevan. Alkaneenko tila vähentyä kun liikkeetkin vähenee..?

Kenkäasiasta sen verran, että mies kysyi juuri tänään, että miksi käytän "jalkaan potkaistavia" kesäkenkiä, siis sellaisia jossa on samanlainen suuaukko kun esim. puukengissä vaikka jo melkein lunta sataa, ja minä (vaihteeksi) menetin hermoni ja karjuin vähemmän kauniisti miesparalle että "kyykistele itse tälläisen mahan kanssa sitomassa jotain nauhakenkiä jalkaan!!!".

Miten muuten te muut, joille tulossa toinen (tai 3. tai 4. tai...) lapsi, meinasitteko mennä synnytysvalmennukseen vai riittääkö esikoisen kanssa käyty valmennus? Itse olen vähän pähkäillyt asiaa, toisaalta ei tunnu tarpeelliselta mutta toisaalta olisi kiva käydä taas katsomassa sen synnytysvideo, mitä KYS:ssa näyttäävät, pääsisi vähän "tunnelmaan"...

Mutta tällaisia iltajorinoita tällä kertaa. Kävin neuvolassakin, arvot ihan jees, tosin en pistäisi itse pahaksi verenpaineen ja hemoglobiinin pienoista nousua, olisi ehkä tukevampi olo. Yläpaine oli hieman 110:n ja alapaine 60:n alapuolella, ja hb taisi olla hieman vajaa 120 jos en ihan väärin muista. Ja sf oli kasvanut 27 senttiin 21:stä, jonka takia "tarkkailussa" silloin kävin. Hyvä hyvä! =)

Kirjoittelemisiin!

Orvokki 31+5

 

[Mariia]

Orvokki : No se sanoi että pitää tunnin aikana tarkkailla että tuntuuko 10 liikettä ja jos ei tunnu niin seurata toinenkin tunti. Jos ei vieläkään tunnu niin sitten ottaa yhtetys äitiyspolille. Eli ei kait se tarkoittanut että kokoajan pitäisi mylske käydä. Äsken kun sohvalla makasin niin eka kertaa näkyi liikkeet kunnolla päällekin päin. Miehen kanssa juttelin tuosta verenpaine asiasta ja taidan jäädä piakkoin kokonaan sairaslomalle. Pitihän siinä taas itkut tirauttaa, kun kummiskin niin haluttaisi töissä olla, mutta pakko nyt ajatella tuota pikkuista tuolla masussa. Ikinä en varmasti antaisi itelleni anteeksi jos omalla törttöilylläni aiheutan vauvelille jotain vaaraa. Tän viikon vielä ainakin teen töitä ja valmistelen asiat siihen malliin että voin rauhassa jäädä kotiin tulokasta odottelemaan.

Nyt hyvillä mielin nukkumaan. Kyllä se murheista puhuminen ja tänne kirjoittaminen aina auttaa...

Öitä !

 

[punatulkku]

Myöhäisuutisia vielä.. Tai ei pahemmin uutisia, jutusteluja vaan. Vai niin se Mariia on Ruotsiin päätynyt, aika jännästi tapasitte ja näin..

En mä ainakaan joka tunti tunne välttämättä yhtikäs mitään, ja silti tuntuu, että vauva liikkuu paljon! Päällepäin tosin on näkynyt jo ennen 20. viikkoa, ja nykyään näyttää ihan hassulta kun maha menee sinne sun tänne kun vaikka jossain luennolla istuu.. Nyt justiin liikkuu kyllä ihan armottomasti.. Niin, mullakin tosin on istukka edessä, mutta muuten ei ylimäärästä rasvaa paljon oo mahaseutuvilla, että ehkä se sit vaikuttaa..?

Verenpaine mulla viimeks 108/75.. Mä en noista kauheesti ymmärrä, mutta käsittääkseni ihan hyvä..? Painoa mulla on tullut koko aikana lisää 7,5kg, ja neuvolassa käyn nyt kaden viikon välein. Eikös se raja oo jotain 32 viikkoa, kun tihenee? Mulla oli siis tänään ja edellinen 2 viikkoa sitten. Sen ja sitä edellisen väli oli 3 viikkoa. Maitoa ei oo tullut lainkaan vielä ainakaan.. eikä raskausarpiakaan, oon joka päivä yrittänyt muistaa öljytä massua.

Juu, siinä oli nyt kompaktissa muodossa vähän vastauksia.. Hyvää yötä!

punatulkku

 

[Vilma]

En ole laskeskellut, mutta sanoisin, että minulla ei varmasti tunnu jatkuvasti 10 liikettä tunnissa... silti en ole vielä kertaakaan ollut huolissani liikkeiden vähyydestä, koska tämä vauva kyllä liikkuu paljon ja oin huomattavasti vilkkaampi kuin edellinen maha-asukki oli. Uskon kyllä että sen itse vain tietää kun on kaikki hyvin eikä syytä huoleen.

Maitoa ei vielä tule, paitsi jos hieman puristaa. Näin viime yönä unta, että paitaani tuli töissä valtavat maitoläikät. Olikohan enne? Edellisessä raskaudessa maitoa tuli loppuviikkoina ennen vauvan syntymää ja maito nousi kunnolla pari päivää synnytyksen jälkeen. Imetys sujui ja toivottavasti myös tällä kertaa.

Minulla siirtyi paino taas uusille kymmenlukemille ja vyötärönympäryskin ylitti jo 90cm. Painoa tullut jo +15kg. Iuh. Arvilta olen säästynyt ja olen kyllä rasvaillut/öljynnytkin.
Niin sitä ajattelin, että tällä kertaa ei tulisi yli 15kg mutta minkäs näköjään voit?! Vertailin lukemia vanhaan neuvolakorttiin ja viimeksi painonnousu hidastui kovasti loppua kohti ja viikon 32 jälkeen tuli enää vain +1kg.

Joku kyseli synnytysvalmennuksista. Viimeksi kävin kaikki, mutta tällä kertaa jätän väliin. Tuntuivat jo silloin melkoisen turhilta. Edelliskerrasta on jo niin monta vuotta että aiotaan käydä tutustumassa sairaalaan ja varmistetaan myös nopein ajoreitti yms.
Alkaa ajatukset kääntyä tuohon synnytykseen muutenkin... kuinkahan kiire tällä kertaa tulee kun edellinen synnytys kesti kokonaisuudessaan 6h30min, eikä edes mitään puudutuksia ehditty miettimään. Sairaalaan lähdettiin (ohjeiden mukaan) ajamaan kun supistusten väli oli 10min, mutta 45min tuosta oli poika jo syntynyt.

Olipas melkoista vertailua tämä viesti... onko teillä muilla uudelleensynnyttäjillä paljon eroja raskauksien välillä? Olisi myös hauska kuulla miten itse synnytykset ovat eronneet toisistaan.


Vilma 30+5

 

[Vilma]

En ole laskeskellut, mutta sanoisin, että minulla ei varmasti tunnu jatkuvasti 10 liikettä tunnissa... silti en ole vielä kertaakaan ollut huolissani liikkeiden vähyydestä, koska tämä vauva kyllä liikkuu paljon ja oin huomattavasti vilkkaampi kuin edellinen maha-asukki oli. Uskon kyllä että sen itse vain tietää kun on kaikki hyvin eikä syytä huoleen.

Maitoa ei vielä tule, paitsi jos hieman puristaa. Näin viime yönä unta, että paitaani tuli töissä valtavat maitoläikät. Olikohan enne? Edellisessä raskaudessa maitoa tuli loppuviikkoina ennen vauvan syntymää ja maito nousi kunnolla pari päivää synnytyksen jälkeen. Imetys sujui ja toivottavasti myös tällä kertaa.

Minulla siirtyi paino taas uusille kymmenlukemille ja vyötärönympäryskin ylitti jo 90cm. Painoa tullut jo +15kg. Iuh. Arvilta olen säästynyt ja olen kyllä rasvaillut/öljynnytkin.
Niin sitä ajattelin, että tällä kertaa ei tulisi yli 15kg mutta minkäs näköjään voit?! Vertailin lukemia vanhaan neuvolakorttiin ja viimeksi painonnousu hidastui kovasti loppua kohti ja viikon 32 jälkeen tuli enää vain +1kg.

Joku kyseli synnytysvalmennuksista. Viimeksi kävin kaikki, mutta tällä kertaa jätän väliin. Tuntuivat jo silloin melkoisen turhilta. Edelliskerrasta on jo niin monta vuotta että aiotaan käydä tutustumassa sairaalaan ja varmistetaan myös nopein ajoreitti yms.
Alkaa ajatukset kääntyä tuohon synnytykseen muutenkin... kuinkahan kiire tällä kertaa tulee kun edellinen synnytys kesti kokonaisuudessaan 6h30min, eikä edes mitään puudutuksia ehditty miettimään. Sairaalaan lähdettiin (ohjeiden mukaan) ajamaan kun supistusten väli oli 10min, mutta 45min tuosta oli poika jo syntynyt.

Olipas melkoista vertailua tämä viesti... onko teillä muilla uudelleensynnyttäjillä paljon eroja raskauksien välillä? Olisi myös hauska kuulla miten itse synnytykset ovat eronneet toisistaan.


Vilma 30+5

 

[Taina]

Heippa!

Olipas täällä ollut vilkasta keskutelua! Kiva, Kiva!!

Maitoa tulee sen verran että rintsikoissa näkyy aina kuivunutta maitoa ja yöpaidassa on aamulla pikku läiskiä, mutta ei sen enmpää... Voi apua kun hirvittää jo valmiiksi kun pian alkaa taas se maidolla sotkeminen! Sitä on sitten joka paikassa ja lakanat aina yöllä märkänä, yöpaita märkänä, liivinsuojukset märkänä ja kun toisesta syöttää niin toisesta valuu... Kun vain ajatteleekin vauvaa niin heti valuu maitoa solkenaan...

Kyselin neuvolan tätiltä tuota synnytysvalmennusasiaa, mutta täälä ei uudelleensynnyttäjät saa mennä valmennukseen. Harmi, itse olisin hallunnut mennä kerran mukaan, että olisin vähän nähnyt olisiko tässä lähistöllä kivoja pariskuntia joille on tulossa vauva, olisi sitten voinut vähän hieroa tuttavuutta ja saada uusia ystäviä jotka on samassa elämäntilanteessa =seuraa äitiyslomalla! Esikoisen odotusaikana tutustuttiin synnytysvalmennuksessa yhteen tosimukavaan pariskuntaan, joihin pidämme vieläkin yhteyttä ja vieraillaan ahkerasti puolin ja toisin, muksut on kavereita keskenään ja me vanhemmat myös. Mikäs sen mukavampaa! Muuten synnytysvalmennus oli mielestäni (siis asiasisällöltään) aika turha, mutta tuo uusien tuttavuuksien saaminen oli kiva juttu.

Vilma kyseli raskauksien eroista. Itselläni ainakin tämä toinen raskaus on ollut paljon hankalampi! Tuntuu että kaikki vaivat on tulleet paljon aikaisemmin, itsekseni olen ajatellut että kun paikat on "kerran jo kulahtanu" niin esim. maha pullahtaa esiin aikasemmin ja kaikki muutki ongemat on on tullu aiemmin. Muutenkin tietysti pitää jaksaa ihan erilailla kun on yksi lapsi jo hoidettavana, esikoisen odotusaikana tuli lepäiltyä paljon ja otettua muutenkin paljon rennommin eli ehkä silloinkin olisi supistellut jo paljon aikaisemmin jos olisin esim nostellut näin painavia juttuja (2vuotiasta) ja ollut muutenkin näin paljon liikkeessä... Muuten kyllä tuntuu että samat "oireet" on ollu molemmissa raskauksissa. Synnytyksistä en osaa vielä sanoa, mutta toivon että ovat aika samanlaisia (repeämiä lukuunottamatta), koska esikoisen synnytys oli käsittääkseni aika helppo.

Masua oon rasvaillu silloin kun oon muistanu (eli en kovin usein), mutta kummassakaan raskaudessa ei ole tullut raskausarpia.

Painoa on tullut, kehtaako edes myöntää, jo +17kg lähtöpainoon... Voi apua! Nyt kyllä neuvolantätikin hieman jo huomautti painosta ja tottahan se on että jos jatkan tätä smörssäystä niin lapsikin saa niin paljon ravinteita että saan synnyttää 5kiloisen vauvan... Toivottavasti osa on kuitenkin nesteitä, ettei nyt sentäs ihan joka gramma oo silkkaa läskiä... Onneks lähtöpaino oli kyllä tosi alhainen ja ainakin esikoisen jälkeen paino karisi silmissä. Parin kuukauden päästä synnytyksestä kaikki "vararavinto" oli käytetty ja sukulaisetkin alkoi kysellä että "syötkö sä tyttökulta mitään kun oot noin laiha"... No saa nähdä miten näiden kilojen kanssa nyt käy.

Hauskaa päivänjatkoa kaikille!
Taina 33+0

 

[Tuulimamma]

Heips!

Maitoa tihkuu täälläkin tipoittain, mutta ei onneksi vielä ole ollut mitään suurempia tulvia... Vauvan synnyttyä saakin sitten ruveta nukkuun rintsikat/suojat päällä, ettei sänky tulvi...
Imettäessä käytin viime kerralla maidonkerääjää toisessa rinnassa ja niitä hommasinkin nyt sitten muutaman lisää... Todella mainio keksintö eikä mene maito hukkaan. - Niin toivottavasti imetys vain lähtee sujumaan samaan malliin kuin viimeksikin...

Mulla on paino pysynyt vielä suht ruodussa eli nyt on + 9 kg. Ekaan raskauteen verrattuna painoa on tullut nopeammin, mutta ei onneksi tuon enempää...

Valmennukseen ei menty tällä kertaa, vaikka olis kyllä ollut kiva nähdä / tavata muita joulukuun vanhempia... Meidän kylille syntyy joulukuun aikana 11 lasta eli täällä sais kyllä kivan mammaköörin kasaan ulkoiluun ja jutusteluun...

Hieman jännittää kuinka sitä jaksaa 3,5 -vuotiaan ikiliikkujan kanssa vauva-arkea, mutta onneksi nyt ainakin alkuun sovimme päiväkodin kanssa, että tyttö saa olla hoidossa 2-3 päivää viikosta ns. virikehoidossa... Saa mamma levätä ja tyttö tarpeeksi leikkiä ja touhua päiviinsä. En tietenkään pakota tytöä hoitoon mikäli haluaa kotona olla, mutta tässä vaiheessa tuntuu, että asia on toisin päin... Hyvä että jaksaa viikonloput taajoa kotosalla. Sunnuntaiaamuna on jo kovasti hoitoon menossa - heh!?

Raskaus on mennyt tämän toisen kanssa suurin piirtein samaan malliin kuin esikoisen aikaan... Alkuun oli kyllä nyt huonoa oloa, jota ei ekan kanssa ollut. Närästys on myöskin uusi ilmiö... Eilen illallakin meinas kurkku palaa, kun hapotteli niin valtaisasti - yak! No sitä se vesijumpassa pomppiminen teetti.
Synnytys on toivottavasti yhtä nopea kuin ekakin... noin 6 h. Kivunlievitystä olis kyllä kiva saada, mutta jos ei niin sitten pärjäillään ilman...

Illalla olis lantionkeikutusta Latinobicin tahtiin... kivaa! Vielä jaksaa mamma tanssahdella, mutta saa nähdä kuinka kauan?!

Mukavaa päivän jatkoa täältä valkeasta Pohjolasta!

Tuulimamma 32+4

PS. Enää 7 työpäivää ja sitten..... Wapaus!!!!

 

[Kati]

Moikka!

Torstaina olisi taas neuvola ja sitä seuraava kerta onkin sitten taas lääkärineuvola. Toivottavasti ultraisivat niin kuin ekassa lääkärineuvolassakin koska haluan varmuuden siitä miten päin tuo vauva mahassa on. Edellisessä raskaudessa kun meni totaalisesti luottamus terkkareiden näppituntumaan niin haluan tosissaan nyt oikeasti nähdä enkä vaan kuunnella arvuuttelua. Ihan turhaan silloin stressasin kun kokoajan sanoivat olevan perätilassa ja oltiin menossa käännösyritykseenkin ja vielä mitä raivotarjonnassahan siellä oltiin. Sen olen kyllä päättänyt, että jos toteaisivat perätilan eikä vauva kääntyisi niin sektioon kyllä mennään. Kääntää en anna yrittää tuon etuseinässä olevan istukan takia ja alakautta en kyllä ala synnyttämään, kun esikoistakin sain ponnistaa kolme tuntia.

Synnytyksestä jännitän lähinnä sitä, että käynnistyisiköhän se ihan itsekseen tällä kertaa. Oisi "kiva" päästä kokemaan synnytyksen käynnistyminen ihan luonnollisesti. Mihinkään synnytysvalmennuksiin ei mennä, kun on niin tuoreessa muistissa tuo edellinen. Muutenkin kun edelliseen synnytykseen valmistautui niin sitä ajatteli, että otan kyllä kaikki mahdolliset kipulääkkeet. Kun mentiin käynnistykseen niin ajattelin, että toisaalta hyvä, että ollaan sairaalassa valmiina kun synnytys käynnistyy niin eipähän jää epiduraali saamatta. Toisin kävi, kun avautumisvaihe menikin niin vauhdilla (2 tuntia) ja silloin kun aloin haikailla kipulääkkeitä kohdunsuu oli jo melkein auki, joten luomuna jouduttiin synnyttämään. Nyt tulevaan synnytykseen lähdenkin sillä mielellä että luomuna mennään taas, ja katsotaan jos vaikka ehtisi jotain puudutuksia saamaan. Epiduraalia tosin en taida pyytää vaan haluaisin kokeilla kohdunkaulanpuudutusta, mutta katsoo tilanteen mukaan.

Painonnoususta sen verran, että tähän mennessä painoa tullut 10 kiloa. Viime raskaudessa tähän mennessä taisi olla jo 15 kiloa. Ihan lasketun ajan aikoihin helteillä tuli kerran viikon aikana 3 kg lisää! Painoa taisi viimeksi yhteensä tulla reilu 20 kg, joten toiveissa olisi, ettei nyt tulisi ihan niin paljoa. Varsinkin kun edellisestä raskaudesta oli muistona vielä viitisen kiloa.

Maitoa ei multa vielä tule, vain ihan pieni tippa puristamalla. Mulla oli muutenkin ongelmia maidon riittävyyden suhteen ja ihan alusta asti jouduttiin antamaan esikoiselle lisämaitoa. Toiveet ei siis täysimetyksen onnistumisen suhteen ole nyt kovinkaan korkealla, varsinkin kun nyt ei ole niin paljon mahdollisuus käyttää aikaakaan imetyksen onnistumisen kanssa "taisteluun".

Kenkäasiaan kommentoisin sen verran, että toisilla jalan kasvu ei ole pelkästään huono asia. Ennen ekaa raskautta kesäkengät piti ostaa kokoa 35 = lastenkengät, joten olen todella onnellinen, että jalka on kasvanut sen verran, että 36 menevät jalkaan. Sukuvika noi pienet jalat, vaikka muuten ei ollakkaan mitään erityisen pienikokoisia.

Loppusuora häämöttää - jaksamisia kaikille!

T.Kati rv 32+4

 

[Taina]

Tuulimamma:
Sinäkö olet päättänyt pitää päivähoitopaikan esikoisella? Minua kovasti mietityttää että teinkö oikein kun irtisanoin paikan. Hyvää hoitopaikkaa on niin vaikea saada tältä seudulta ja lisksi mietin, että esikoinen olisi varmasti tykännyt käydä parina päivänä viikossa leikkimässä kavereiden kanssa... No turha olla jälki viisas, se paikka on nyt peruttu niin ei auta enää ihmetellä.

Minullekin kävi niin ettei synnytyksessä ehditty antaa kivunlievitystä... Mutta eipä tuosta mitään traumoja jäänyt. Ainut että tällä kertaa menen kyllä hieman aiemmin sairaalaan kun kaikki ovat varoitelleet että toinen syntyy nopeammin. Ainut mitä toivon on, ettei tässä synnytyksessä repeämiä tulisi niin kamalasti!!! Viimeksi en istunut kuukauteen ja tikkiä tuli moneen kerrokseen niin että kysyessäni tikkien määrää kätilö sanoi lopettaneensa laskemisen kahteen kymmeneen. Kiva, kiva! ) Mutta tikeistä viis, kun lopputulos oli aivan ihana pallero! )

Taina 33+1

 

[Vilma]

Moikka!

Olen ilmoittanut esikoisen joulukuusta eteenpäin päivähoitoon 10pv/kk.
Nyt on joka päivä päiväkodissa ja jatkossa viikossa tulisi 2-3 lyhyehköä hoitopäivää. Poika on nyt 4, menee aina innolla hoitoon ja melkeinpä kaikki kontaktit omanikäisiinsä on tällähetkellä siellä päiväkodissa.
Ajattelin katsoa ennen kuin lopetan päiväkodin kokonaan, että miten asiat lähtevät uuden vauvan kanssa sujumaan ja että haluaako poika jäädä kokonaan kotiin. En missään nimessä halua pojalle sellaista tunnetta, että mene sinä nyt hoitoon, niin äiti jää rauhassa vauvan kanssa kotiin...
Muutenkin nuo hoitopaikat ovat niin tiukassa, etten tiedä miten saisin taas vuoden kuluttua kokonaan luovutetun paikan takaisin. Kustannuksena 10pv/kk on vain 100€, vaikka ei sitä sitten täysillä hyödyntäisikään.

Minä pelkään ihan paniikissa repeämiä, vaikka ei tuosta kokemusta olekkaan. Tärisen kauhusta pelkästä ajatuksesta ja aina lukiessani aiheesta. Viime kerralla olin myös vakuuttunut episotomian olevan turha rutiinitoimenpide ja kielsin ehdottomasti leikkaamasta. En tiedä miten säästyinkään molemmilta : ()
Jotenkin tuntuu, että kaikki oli ensisynnyttäjälle jotenkin helpompaa ja selkeämpää... silloin kun vain hyväksyi nöyrästi tulevan tietämättä mitä odottaa.
Nyt muutamien vuosien jälkeen alkaa olla jo niin paljon vertailukohteita ja muiden tarinoita että tiedän saavani olla kiitollinen jos kaikki menee lähellekkään niin hyvin kuin viimeksi.
Itse synnytyskipua tai rajuja supistuksia en pelkää. Se on sellaista positiivista kipua, jolla on tarkoitus ja vauva on joka supistuksella lähempänä.
Kipu ei kuitenkaan tee paremmaksi ihmiseksi ja pyydän toki lievitystä jos ehdin. Kohdunkaulanpuudutuksesta olen kuullut hyviä kokemuksia?

Vilma 30+6

 

[Tuulimamma]

Taina: Juu... päiväkodin kanssa sovittiin, että tytteli saa olla hoidossa osan viikkoa. Esikoisen ryhmässä on toinenkin tyttö joka tarvitsee hoitoa vain 11 pvää / kk ja näistä kahdesta tulee nyt sitten yksi kokopäiväinen... Näin emme vie periaatteessa keneltäkään hoitopaikkaa ja saamme pitää "varauksen" sitten jatkoa ajatellen. Meidän päivähoidonjohtaja toivoikin, että tyttömme jäisi hoitoon, sillä hänen oma poikansa on niin kovasti tyttömme perään... §

Katsotaan sitten ajan kanssa kuinka tyttö haluaa... Tällä hetkellä hoitopaikan kaverit ja tutut päivärytmit ovat tärkeintä elämässä, mutta saattaahan käydä niin, että vauva muuttaa asian ja tytteli haluaa jäädä kotiin. Hänen tahtonsa on siinä asiassa etusijalla!

Mukavaa torstaipäivää kaikille!

Tuulimamma 32+6

 

[Taina]

Hannele:
Unohdin aivan toivotella sinullekin onnea uuteen kotiin! Voin kyllä kuvitella, että muuttopuuhat tässä kunnossa on yhtä hel*****ä! Kun välillä jo lapsen lelujen kerääminen lattialta on hankalaa... Saatika sitten jos pitäisi koko asunnon kaikki tavarat järjestellä, kumarrella, nostella ja touhuta täydellä teholla.

Vilma:
Joo minäkin kyllä luulen, että synnytys jännittää tällä kertaa enemmän kun tietää mitä on odotettavissa, ensimmäisellä kerralla meni vähän niinkuin "soitellen sotaan" kun ei tiennyt mitä on edessä... Mutta täytyy toivoa, että seuraava synnytys on noiden repeämien kannalta helpompi. Näin olen ainakin monelta tutulta kuullut.

Välillä on päiviä, että suhtaudun synnytykseen aivan tyynesti ja välillä sitten taas hiipii mieleen pieni pelko tulevasta koitoksesta. Lähinnä ponnistuvaiheesta ja repeämistä. Palaa mieleen tunne siitä epätoivosta kun yrittää pusertaa lasta maailmaan ja tuntuu että silmät pullahtaa päästä, mutta mitään vaan ei tapahdu... Ja sitten kun tapahtuu niin tuntuu että joku repii kahtia... Mutta onnkesi tuo hirvittävä kipu on vain pieni osa synnytystä, ne supistukset on sitten juuri sellaista "positiivista kipua" kuten Vilma sanoikin. Toivottavasti en saanut nyt ketään säikähtämään tällä vuodatuksella. Rajua ja tuskallista puuhaahan se synnytys on, mutta samalla niin kovin palkitsevaa! Voi mikä klisee, mutta samalla niin totta.

Enää KOLME työpäivää jäljellä, sitten alkaa äippäloma! Oikeastaan olen aloittanut jo pöydän siivoamisen, että saan kaikki päätökseen/järjestykseen ennen lähtöä.

Muuten tänne Länsi-Suomeen ei kuulu mitään uutta. Maha kasvaa ja vauva potkii niin että koko maha heiluu joka suuntaan. Liikkeitä en ole laskenut, mutta minusta vauva on kyllä todella vilkas! Esikoisen aikana aina vähän "ravistelin" mahaa että vauva liikkusi enemmän, mutta nyt pikemminkin välillä huokaa, että kun se nyt vähän rauhottuisi... Kuvastaakohan tulevan lapsen luonteenpiirteitä?

Taina 33+2

 

[punatulkku]

Heihei täältä syysmyrskystä!

Aloin oikein miettiä, että kohtahan vois jo ekat vauvat syntyä meidänkin ketjuun.. Toivottavasti nyt ei vielä kuitenkaan, mutta pian on ekoilla enää kk la:an. Kyllä sitä jo ajatukset kääntyy synnytykseen päin. Ihan niinkun Taina sanoi, niin välillä sitä on ihan tyynenä, ja välillä iskee paniikki että pystynkö siihen..

Hain eilen vaunut liikkeestä (siis ostimme ne jo aiemmin, ne jäi vaan odottelemaan renkaita) ja sain harjotella niiden kanssa busseilla kulkemista. Ihan hyvin sujui, kun ei ollut mikään pahin aamuruuhka.

Käytiin myös miehen kanssa kylpylässä pulikoimassa ja rentoutumassa. Oli kyllä mukavaa, vaikka järkytyin taas mahaani, kun näin itseni bikineissä pukuhuoneen peilistä! Meillä ei nimittäin oo kokovartalopeiliä... on se vaan ISO!

Eipä enempiä tällä kertaa. Viikonloppuja meille ja meidän mahoille!

punatulkku 34+0

 

[Mariia]

Viikonlopun alkuja kaikille !

Oon nukkunu koko viikon...ja vielä vaan väsyttää tai ehkä juuri siksi kun mitään ei ole tullut tehtyä. Olen nyt tiistaista lähtien ollut kokonaan sairaslomilla, aiemminhan tein puoltapäivää. Verenpaine tahtoo kohota heti kun jotain tekee...ostin mittarin kotiakin että saan seurata tilannetta ja kotioloissa paineet on ihan ok, mutta neuvolassa taas tänään 91/156. En tiedä jännitänkö sitten niin paljon neuvolaa että siellä tulee aina hirveät lukemat. No joka tapauksessa nyt sitten vaan lepäillään.

Oliko se Hannele ja Lila joilla oli todettu raskausajan diabetes ? No minähän tuossa viime viikolla kehuskelin omia sokeriarvojani ja nyt ne sitten tänään oli jo noussu 10.4 kun viime viikolla oli 4.4. Millaisia arvoja teillä on ollut ? Samoiten virtsassa oli eka kertaa sokeria eli ensi viikolla sitten sokerirasitus testeihin. Nyt vaan täytyy pitää kädet ristissä ettei olisi diabetekseksi vielä mennyt. Ja niin haluttaa taas sukalaata ja mufiinseja...Joku muuten sanoi että helpommin tulee raskausajan diebetes jos odottaa tyttöä...hmmm...onkohan näin ? Otti tänään jotkut raskausmyrkytys verikokeetkin ja kilpirauhasen samalla. Toivottavasti nyt ainaskin ne olis kohillaan.

Ihana mulla työnanataja kun soitin sille niin sanoi että nyt vaan ajattelet itseäsi ja vauvaa, työt ei mihinkään karkaa vaan odottavat sitten siellä mun paluuta. Itestä taas tuntuu hirveältä kun on täällä kotona kuin vankilassa. No Hansu on jo muuttanut tänne niin täytyy ottaa kontaktia kunhan pääsee asettumaan. Mulla kun tämä on ensimmäinen niin ei ole lasta kenen kanssa touhuta ja tuntuu että saattapi tulla aika pitkä 2 kuukautta odottaa h-hetkeä. Pitänee käydä konserteissa, elokuvissa ja tehdä kaikkea rauhallista...pitäisköhän opetella neulomaan...sellaisia pikkuisa nuttuja...

No nyt taas käperryn sohvan nurkkaan, vedän viltin korviin ja kattelen töllöä. Sanoin miehellekin että lähtee vaan kaverin luokse saunomaan jos haluaa, ei ole koko raskausaikana käynyt oikein missään, saas nähdä lähteekö. Minun mielestä voisi käydä vähän tuulettumassa, menis kait sitä ittekin jos voisi...no ehkä ensi juhannuksena sitten...

Mukavaa viikonloppua kaikille !

Mariia 31+4