JOULUN viettämisestä, miten sanoa anopille..?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ahdistus
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="vieras";22100505]Entä jos itse astuu anopin saappaisiin. 20-30 vuoden kuluttua omat lapset ovat aikuisia. Jos lapset sitten yht'äkkiä ilmoittavatkin, että haluavatkin viettää joulunsa oman perheen kesken, niin miltä se itsestä tuntuisi. Itse on pitää niitä jo aikuisia lapsiaan omana perheenään. Ja kun on tottunut niihin perhejouluihin, niin ei se ole kovin mukavaa yksin viettää jouluja.[/QUOTE]
Minä olen jo niissä saappaissa. Molemmat lapseni haluavat rakentaa oman joulunsa ruokineen, koristeineen kaikkineen. Minusta se on just hyvä. Tänä jouluna on vauvakin kuvioissa.

Omasta tahdostaan käyvät joulun aikaan syömässä meillä ja näin on hyvä. Tykkään olla muutenkin itsekseni, eikä musta ole kiva kulkea kylissä tai tässä tapauksessa tuttujahan nuo ovat.
Rajansa kuitenkin kaikella.
 
Sanotte asian niin kuin asia on, ja jos anoppi suuttuu niin hän suuttuu. Koitatte olla siitä syyllistymättä. Minusta kuitenkin niin, että se on aina sen osapuolen velvollisuus sanoa, jonka vanhemmista on kyse. Ihan sellaisen puhtaan sukudynamiikan johdosta :whistle:
 
no mä taas toivon että mentäs anoppilaan jouluks.. :) tullaan tosi hyvin toimeen ja onkin sanonut jo että toisen tyttären sai.. :) viime joulu oli ihana, ensinnäkin valmista ruokaa (odotin pikku kakkosta joten "valmis" oli tosissan rautaa), ja nyt ootan pikku kolmosta, ja siis kammottaa ajatus kokkaamisesta+ muusta (en oikein osaa edes joulu juttuja tehdä..) :) ja siis vielä kun esikko sai jäädä yö-kylään (asutaan alle 5km läheisyydessä), ja me vanhemmat lähdettiin kotiin, tultiin seuraavana päivänä, ja jatkettiin syömistä.. :) siis loistavaa, ja käyntiin yhdessä haudoille viemässä kynttilöitä.. oli ihanaa.. :)

tosin ymmärrän aloittajaa, lapsuuden kodissa oli tapana kaikkien siskojen ja muitten kanssa kokoontua, ja se oli ihan kauheeta.. kaikki stressaa, juoksee vaan kellon perässä että ruoka on tasan sillon ja sillon ja saunaan kaikki kiireellä ja entäs pukki?? ni siis jos meiniki on sellasta, ymmärrän hyvin halun jäädä kotiin.. :) mä kans uskon menetin noista sukujouluihin, mutta viime jouluna uus mies heitti että anoppilaan.. aatteliin voi ********, mutta kaikki meni kivasti.. :)
 
[QUOTE="vieras";22100505]Entä jos itse astuu anopin saappaisiin. 20-30 vuoden kuluttua omat lapset ovat aikuisia. Jos lapset sitten yht'äkkiä ilmoittavatkin, että haluavatkin viettää joulunsa oman perheen kesken, niin miltä se itsestä tuntuisi. Itse on pitää niitä jo aikuisia lapsiaan omana perheenään. Ja kun on tottunut niihin perhejouluihin, niin ei se ole kovin mukavaa yksin viettää jouluja.[/QUOTE]

Minä en koe nytkään olevani oikeutettu sanomaan missä kukakin joulunsa viettää. Saan sanoa että haluan olla kotona, mutta en voi määrätä missä siskoni tai isäni on.

Ei isovanhemmuus anna minulle tulevaisuudessakaan oikeutta sanoa miten joulu kuuluu viettää. Vaikka se saattaa kirpaista, on minun tehtäväni ymmärtää ja tukea lapsiani päätöksissään. Ja aion olla kyllä sellainen mummu, että jos tahdotaan, minua näkee auttamassa ja hoivaamassa lapsenlapsia muutenkin kuin jouluna.
 
Meilläkin joulu on ennen tiennyt sukukierrosta, eka joulu äitin luona, seuraava isäni luona ja kolmas anoppilassa. Typerää. viime jouluna löin sitten jarrut pohjaan ja sanoin etten ison masuni kans lähe mihkään. Esikoinen tuolloin 1,5v ja olin raskaana. Niimpä laitettiin joulu kotona ja sanoin samalla paikkakunnalla asuville miehen vanhemmille että tervetuloa, mutta me ei lähe mihkään.
Saatiin viettää joulu rauhassa ilman ihme häslinkiä. Sama juttu tehdään tänäkin vuonna, minun vanhemmat ei siitä loukkaannu kun mulla on 5 nuorempaa sisarusta joten eiköhän heillä riitä porukkaa tänäkin jouluna ihan riittävästi.

Sanoisin että puhu anopillesi suoraan ja kerro että haluat viettää rauhallisen joulun oman perheesi kanssa, tuon ramppaamisen ympäriinsä vielä ymmärtää jos ei ole lapsia, mutta meillä ainakin on vietetty perinteisesti joulu kotona lasten kanssa.
 
Mä en ymmärrä sitä, että miksi juuri se jouluaatto ja joulupäivä pitää viettää se himskatin anopin kanssa??? Siis puhun nyt ihan omasta puolestani... Anopilla on 364 päivää vuodessa mahdollista viettää aikaa meidän kanssa, asuu muutaman kilmotrin päässä, niin minkä hitsin takia just JOULU (ja muutkin pyhät) pitäisi viettää hänen kanssaan??

Viime jouluna sanottiin että halutaan olla oman perheen kesken. Herneethän se siitä veti nokkaansa (hänellä on myös toinen lapsi, sisko ja mies, joten ei ole yksin!) vaikka pyydettiin sitten tapanina meille syömään. Vedottiin siihen että miehellä on ollu rankka työputki takana ja minä olin viimesilläni raskaana. Todellisuudessa kumminkin ei vain jaksettu sitä karmeeta hössötystä ja kiukuttelua jos ja kun asiat ei menekään hänen mielen mukaan. Ja siks toiseks, sitä helvetin aikataulutusta, mitä milläkin kellon lyömällä tehdään, sopi se sitten lasten rytmeihin tai ei. Pääasia että anoppi saa toteuttaa joulun juuri sellaisena kuin on se aina tehnyt. Nyt ollaan suunniteltu että lähdetään ihan tyystin pois paikkakunnalta, vuokrataan jostain mökki ja pistetään kännykät kiinni. Älytöntä tämäkin että jouluks on lähdettävä karkuun että saa olla rauhassa, mutta mielummin niin kun sitä jatkuvaa soittelua ja kitinää ja kiukuttelua kun ollaan niin "hankalia" eikä juosta anopin pillin mukaan.

Joulu olisi ihana juhla viettää suuren suvun kesken rauhallisesti vailla stressiä ja turhaa hössötystä, mutta jos kaikki muut pomppii sen yhden ihmisen vision perässä kuinka ne muutamat päivät on vietettävä, niin ei kiitos.
 
Samaa oon miettiny, että onko sitä tosiaan lähdettävä kotoaan pois, että saisi olla oman perheen kanssa. Mutta en kyllä siihenkään ala.
Ja sama meillä, ei anoppi ymmärrä lasten aikataulua; niiden pitää nukkua päikkärit tiettyyn aikaan, se luo jo omat kuvionsa esim. aaton viettoon. Mutta ei se tajua. Se hössöttää ne omansa ja aina pitää ehtiä sitä ja tätä. Ei hetken rauhaa. Koko aatto pitää tehdä ja mennä.
 
Suomalaiset ovat kylla kummallista, eristaytynytta sakkia. Ei mikaan ihme etta niin paljon puhutaan yksinaisista vanhuksista kun heidat nakojaan suljetaan jo joulujenkin ulkopuolelle.

On se ihme etta anoppi ei ole osa perhetta, surullista kerrassaan.
 
Samaa oon miettiny, että onko sitä tosiaan lähdettävä kotoaan pois, että saisi olla oman perheen kanssa. Mutta en kyllä siihenkään ala.
Ja sama meillä, ei anoppi ymmärrä lasten aikataulua; niiden pitää nukkua päikkärit tiettyyn aikaan, se luo jo omat kuvionsa esim. aaton viettoon. Mutta ei se tajua. Se hössöttää ne omansa ja aina pitää ehtiä sitä ja tätä. Ei hetken rauhaa. Koko aatto pitää tehdä ja mennä.
Mun siskoni olisi myös halunnut tarjota omille lapsilleen samanlaisen joulun kuin mitä hänellä itsellään lapsena oli ja ratkaisi asian joinain jouluina tosiaan tuolla mökille lähtemisellä. Varsinkin silloin, kun lapset olivat vielä pieniä ja isompi lauma viikareita jouluvalmisteluja tekevien aikuisten jaloissa olisi vain nostanut hien ja ärtymyksen pintaan. Mistään joulurauhasta ei ollut tietoakaan vaan kello kädessä justa ikataulujen mukaan ruoka, sauna, pukki jne. Siinä kun sitten pienemmät huutavat kurkkusuorana väsymystään, niin ..... :D

Myöhemmin olemme sopineet, että jokainen hoitaa kotona osansa jouluvalmisteluista. Yhden niskaan ei siis olla enää vuosiin kipattu koko härdelliä. Se, jonka luona joulua vietetään, tekee pääosin lämpiminä tarjottavat ruuat eli keittää perunat, paistaa sian ja lämmittää laatikot, muut tuovat tullessaan kylmät ruuat ja juomat. Nykyisin jopa nautin näistä jouluista ja ennenkaikkea niiden valmisteluista.
 
Ap:na ilmoittaisin sukulaisille, että aaton haluatte viettää keskenänne omassa rauhassa, mutta joulupäivänä ja tapanina sopii tulla vierailulle jos haluaa. Olkoon itsekästä, mutta mun mielestä jokaisella on oikeus tiettyyn itsekkyyteen omassa elämässään.
 
Mies haluaa olla myös kotona, mutta ei osaa eikä uskalla sanoa äidilleen mitään. Ja taipuu aina äitinsä tahtoon, ettei äiti vaan suutu. Lapset, varsinkin isoin 5-v, toivoo, että olisimme rauhassa kotona.
Olemme kaikki tosi väsyneitä, lisäksi mies on ollut tosi vähän kotona, hän rakentaa kaikki vapaa-ajat meille taloa. Joulunaikaan saattaa olla pari päivää kotona rauhassa, niin että me muutkin häntä näemme. Jotenkin tuntuu vaan niin raskaalle ajatella kamalaa showta, kun vähemmälläkin joulu tulee ja siitä voi nauttia.

minusta joulu on sellaista hyvän mielen aikaa. ajattelisin mieluummin niin, että ehtiihän sitä arkena olla yksin.

mekin rakennetaan, mutta onneksi anoppi ja appiukko ovat todella läheisiä meille. anoppi auttaa lasten ja talkoo ruuan kanssa, appiukko rakentaa miehen kanssa joka päivä.

meille se ei ole mikään show, että vietetään yhdessä joulu. enempi minulle helpotus, koska anoppi tekee ruuat. ja leikittää lapset. Harmi, ettei teillä ole tuon läheisemmät välit. :hug:

mulla ei olis pokkaa jättää anoppia jouluksi yksin.
 
Mä tykkään viettää erilaisia jouluja. Joskus ollaan oltu matkoilla eli jätetty joulu väliin. Viime vuonna kierrettiin sukulaisia, eikä oltu kotona ollenkaan ja täksi jouluksi olen kutsunut niin omat vanhemmat kuin appivanhemmatkin meille. Seuraavana jouluna taas jotain muuta. Alkuun vanhempi väki nikotteli, kun olivat sitä mieltä, että joulun kuuluu olla samanlainen ja meidän kuuluu olla milloin missäkin (eli ajella jouluna paikasta toiseen, jotta mummot saisivat olla kodeissaan) . Sain mä anopinkin loukkaantumaan aikoinaan, kun ilmoitin, ettei tullakaan viettämään joulua eli samalla pilataan heidän joulunsa. Nykyään mä kerron meidän perheen suunnitelmat ajoissa, jotta kaikki ehtivät sopeutua ja tehdä omat suunnitelmansa ja kaipa ne nyt jo ovat tottuneet. Välillä kyllä kuuluu jotain murinaa, mutta min en välitä :D

Tämä joulu kyllä hiukan jännittää mua. Saapa nähdä miten nuo mummot jaksavat toisiaan. Mutta lapset ovat innoissaan.
 
Me on vietetty joulu omalla porukalla jo kauan, ja näin tehdään jatkossakin. Emme ota vieraita vastaan (koskee yhtä lailla anoppia kuin muitakin) emmekä vieraile. Aattona syödään joulupäivälllinen ja pukeudutaan vähän paremmin, loppuaika ollaankin yökkäreissä, lueskellaan ja nautitaan. Perinteensä kullakin.
 
[QUOTE="vieras";22108505]Miettikää myös sitä että kun ITSE olette VANHOJA, haluaisitteko viettää YKSIN joulun?!???!½![/QUOTE]

Haha. No kannattaa sitten elää elämänsä muita kunnioittaen ym. niin ei välttämättä tarvitse olla yksin sitten vanhana.
 
[QUOTE="vieras";22108505]Miettikää myös sitä että kun ITSE olette VANHOJA, haluaisitteko viettää YKSIN joulun?!???!½![/QUOTE]

Kun vaihtoehtona on hulina ja sählinki, ehkä ramppaaminen paikasta toiseen, uskon, että olisin mieluummin yksin. Jos sitten vanhana saan valita, olen joulun ,mieluiten puolisoni kanssa kaksin ja tapaan lapsia esim ennen joulua tai tapaninpäivänä.


Jos
 
[QUOTE="vieras";22108505]Miettikää myös sitä että kun ITSE olette VANHOJA, haluaisitteko viettää YKSIN joulun?!???!½![/QUOTE]

Aivan totta. Joulu on semmoinen aika, jolloin kkuuluu olla muiden kanssa. On varmasti kurjaa olla ihan yksin jouluna.

Mutta toisaalta jos itse olisin yksinäinen anoppi, niin muistaisin kyllä miten väsynyt olin kun oli pieniä lapsia/lapsia ja ruuhkavuodet.

Ei tulisi mieleenkään että menisin koskan lapsiperheeseen vain makoilemaan, jos olisin terve ja hyväkuntoinen. Katsoisin asiakseni kutsua lapseni syömään ja lepäämään jouluna perheineen.

Ihmetyttää nämä isovanhemmat, jotka kiukkuisena odottavat lapsiaan käymään ja odottavat soittoja, eivätkä auta mitenkään lapsiaan, jos sitä ylimääräistä aikaa ja rahaa on. Vielä ilmoittavat että lapsi on leuhka kun ei tule (vaikka todellisuudessa lapsella ei ole varaa tulla käymään usein tai ei jaksa, tottakai oman perheen jaksaminen on etusijalla, ja lasten hyvinvointi)
 
[QUOTE="miuu";22101249]minusta joulu on sellaista hyvän mielen aikaa. ajattelisin mieluummin niin, että ehtiihän sitä arkena olla yksin.

mekin rakennetaan, mutta onneksi anoppi ja appiukko ovat todella läheisiä meille. anoppi auttaa lasten ja talkoo ruuan kanssa, appiukko rakentaa miehen kanssa joka päivä.

meille se ei ole mikään show, että vietetään yhdessä joulu. enempi minulle helpotus, koska anoppi tekee ruuat. ja leikittää lapset. Harmi, ettei teillä ole tuon läheisemmät välit. :hug:

mulla ei olis pokkaa jättää anoppia jouluksi yksin.[/QUOTE]

siis anoppi hoitaa teillä lapset ja tekee ruoat koko talkooväelle ja appiukko rakentaa teille taloa.

sen sijaan ap:n anoppi tulisi aloittajalle kylään jouluna monen aikuisen ihmisen kanssa, enkä tiedä miten paljon he aikoisivat osallistua.
aivan eri tilanne kuin ap:lla.
 
Piti juur kysyä miten lähellä/kaukana anoppi asuu. Mitäpä, jos viettäisitte esim. aaton keskenänne ja lupaisitte kyläillä tai ottaa vastaan anopin joulupäivänä?
 
Me halutaan myös olla aatto omalla porukalla. Kun esikoinen syntyi (oli jouluna puoli vuotias),olimme ulkoilemassa perheen kesken aattona kun yllättäen appivanhemmat +miehen nuorempi sisar ajoivat pihaan.Oltiin ihan että mitä vit*ua....Olisivat voineet edes ilmoittaa.
Siitä lähtien meille on tupattu aattona.Nykyään vain anoppi,mutta ei koskaan soita tai sovi mitään etukäteen,tuppaa vaan paikalle.Olen hienovaraisesti toimittanut hänelle paketit jo viikkoa ennen joulua,että tajuaisi että meille ei tarvitse tunkea. Itse jättää kuitenkin aatoksi kaikki,ja esim.viime jouluna jäi lapset ilman mummon paketteja,kun ei oltukaan kotona aattoa.En ruvennut erikseen ilmoittamaan anopille aikatauluistamme kun ei missään vaiheessa oltu sovittu että tavataan.
paketit saivat sitten jälkikäteen...Eniten ketuttaa anopin isokokoinen koira jonka raahaa aina mukanaan,se jahtaa meidän kissaa ja murisee lapsille.Muttas eihän sitä voi torua tietenkään...Ihanaa kun on karvaa joka paikassa.
Olen nyt viimeisilläni raskaana ja joulu ollaan kyllä sitten lasten+uuden vauvelin kanssa,en tod.rupea jouluruokia vääntämään yhtään ylimääräistä,tehdään JOS keretään...Lasten nukkumaanmenoaikoja kun ei noudateta meillä ollessa ym,hiton itsekästä porukkaa.
Joulu vietetään omalla tapaa,meillä ei esim.haudoilla käydä,vaan koko aatto vietetään lasten ehdoilla,leivotaan ja syödään hyvin.lapset ovat pääosassa koko joulun.
 
Musta tuntuu kamalalta ajatella noin, että sitten kun olen vanha, ja lapset on isoja, mua ei huolittaisi jouluna mukaan. Voisin tehdä ruuat ja tuoda tullessani...Tottakai haluaisin viettää joulun lasteni ja lastenlasten kanssa, nähdä lastenlasten riemun lahjojen keskellä...
Ehkä tämä johtuu siitä että en ole omien vanhempien kanssa väleissä, ja lapseni on minulle kaikki kaikessa, tekisin mitä vaan hänen eteensä, ja toivon ja uskon että välimme pysyisi näin lämpiminä koko loppuelämän..
Noh, onneksi hän on vielä pieni, ja halaa minua iltaisin: Äiti mä en pärjäisi ilman sinua....:heart:
 

Yhteistyössä