Jouluvietosta, minkä näistä vaihtoehdoista tässä tilanteessa valitsisit?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="vieras";29179680]Perheen äidin vanhemmista.[/QUOTE]

Ok.

Eli toistan, vastaan C)

Kuten viisikymppinen isoäitikin totesi, voi olla se viimeinen joulu yhdessä.

Olisin ikionnellinen, jos voisin viettää perheeni kanssa vielä yhden joulun edesmenneiden vanhempieni seurassa.
 
Lahjamäärästä riippuen osa tai kaikki mukaan. Jos ei jaksa pakata autoa täyteen esimerkiksi isoja ja/tai särkyviä paketteja, niin sitten vaan helpoimmin mukaan otettavat.

Me laitetaan yleensä paketoidut lahjat jemmaan johonkin laatikkoon (tai esim. pyykkikoriin) odottamaan kuusen alle viemistä, niin eipä olisi iso vaiva nostaa sitä auton perään, kun ei tarvitsisi juuri mitään muuta ottaa mukaan. Kotiin päin tullessa avatut lahja voisi nostaa laatikkoon takaisin, tai ottaa vaika lapsille mukaan omat pussit joissa tuovat lahjat kotiin. Omien vanhempieni luo en jaksaisi ottaa meidän perheen lahjoja mukaan, kun matkaa satoja kilometrejä niin jäätäisiin yöksi, ja auto täyttyy jo vaunuista, vauvan matkasängystä ym. tavarasta.
 
[QUOTE="Vieras";29179721]Vanhukset ei enään passaa ketään.
Hakisin joulupäivänä syömään.[/QUOTE]

Eivät passaakaan, minä teen ja vien heille jouluruuat etukäteen olemme siellä sitten jouluna tai emme. Eli joulun laitan heille joka tapauksessa menimme sinne sitten aattona tai joulupäivänä.
Ja kuten kirjoitin, toinen isovanhemmista huonokuntoinen eikä jaksa/halua lähteä mihinkään, ei muutenkaan käy missää kylässä tms.
 
Siis miten tuo b-vaihtoehto eroaa c-vaihtoehdosta. Miksi tälle sairaalle ihmiselle on tärkeää, että kaikki lahjat avataan siellä? Voisiko sinne roudata vain pari pienintä pakettia, jos siitä kiikastaa?
 
No isovanhemmille tietenkin jouluksi. :)

Muuhun en viitsisi millään kommentoida, kamalan itsekästä toimintaa kummaltakin osapuolelta.
 
Ja siis vielä sen verran ihmettelen, että onko sille sairaalle ihmiselle sitten pakko kertoa, että kotonakin vielä avataan lahjoja? Ei meidän jouluissa kukaan ainakaan pidä kirjaa, mikä lahja oli keneltäkin ja onko kaikkien lahjat nyt varmasti siinä yhtä aikaa avattavana.
 
Ilman muuta C. Koska välimatkaa on noin vähän, ne lahjat voi viedä vaikka etukäteen, jos pelkää paljastuvansa. Tosiaan, iäkkäistä isovanhemmista kun on kyse, jouluja on enemmän takana kuin edessä. Jos siellä olo ei muuten ole vastenmielistä, viettäisin ilman muuta joulun heillä.

Ja mitä tulee tuohon lahjojen edestakas roudaamiseen... Onko se ihan oikeasti niin kamala asia kerran vuodessa? Jos on, niin kannattaisko katsoa peiliin ja miettiä, onko niitä lahjoja ihan hippasen liikaa?

Joulu ei tosiaan lopu aattoon, mutta suomalaisessa traditiossa se aatto on selvästi merkittävämpi kuin päivä. Muuallahan se on yleensä toisinpäin. Me ollaan aattona appivanhempien luona niin kauan kun tyttö sitä toivoo. Sinne tulee kuitenkin joulupukki (johon ei kuitenkaan enää usko) ja miehen muut sisarukset perheineen. Joulupäivänä syödään sitten mun vanhenmpien luona.
 
Alkuperäinen kirjoittaja viisikymppinen isoäiti;29179701:
c. vanhan ja sairaan toivetta pitää kunnioittaa. voi olla joskus se viimeinen joulu

Mutta samaan aikaan kun itkee ettei tulla niin monena jouluna nähty ja muulloinkin kun siellä käydään (sairastanut jo usemman vuoden) kuinka väsyy ja hermostuu lasten hulinaan ja hälinään joka pukkia odottaessa on isossa perheessä aika hälinää. Siksikin mietin että joulupäivänä meno on lapsillakin jo rauhallisempaa kun lahjajännitys on pois.
Ja muuten käymme kyllä paljon isovanhemmilla, viikottain ja autamme heitä paljon eli näkevät lapsenlapsiaan kyllä paljon muutenkin kuin jouluna.
 
Voi miten tuttua. Meillä onneksi mun äiti tajus jo vuosia sitten että jokanen viettää joulunsa perheineen kuten haluaa. Ongelmaksi on meinannut muodostua mun siskoni joka ei sitten millään voi käsittää miten joku ei halua viettää "suuuuuurta ihanaa perhejoulua" vaan viettää joulun mieluiten rauhassa omaan perheen kesken ilman mitään suurempia hössötyksiä. Mutta hössöttäköön, niin annoin hössöttää viime joulunakin. Eipä tuo multa ole pois jos mielensä pahoittaa, mä pahoitan mieleni siitä jos mun pitää raahautua lapsineen lahjoineen päivineen johkuu jouluaatoksi.
Ja vaikka kuinka olisi viimenen joulu vaikka kenen kanssa, en mene jos en itse halua. Tolla periaatteellahan pitäis joka ikinen päivä viettää jonkun sukulaislauman kanssa kun ei voi tietää millon jonkun päivä on se viiminen.
 
Mä en ole koskaan käsittäny,että isovanhemmat eivät anna lastenperheiden itse päättää menevätkö vai olevatko kotona.
Mä tein selväksi kun tämä talo rakennettiin,että ME OLEMME KOTONA jouluaaton. Käydään sitten pyhinä kyläilemässä. Minun äidille tämä sopi oikeen hyvin mutta miehen suku nosti metelin. Pidin pääni,että meidän perhe viettää omallaisen joulun. ja nytku meillä on jo seitsemän lasta ni olis ihan mahdottomuus raahata niitä lahjoja edes takas vaikka mummolat on lähellä.

Minulla on ap.lle ehdotus,että vietätte oman joulun kotona ja menette pyhinä mummolaan ja avaatte sitten siellä heidän antamat lahjat.
 
En minäkään menisi sillä perusteella, että "koska on viimeinen joulu", kun ei se välttämättä sitä ole. Todennäköisesti nämäkin isovanhemmat on viettäneet joitain vuosia ilman "lasten riemua", silloin kun omat lapset oli jo nuoria aikuisia, mutta ei ollut vielä lapsenlapsia, joten periaatteessa ne selviää siitä joulusta ilman pieniä lapsia.

Itse saattaisin kumminkin ottaa yksi tai kaksi pakettia per pää matkaan ja mennä aatoksi isovanhemmille.
 
Ja jos jonkun mielestä pitäis mennä kun voi olla viimeinen joulu, niin mitäs jos niitä mahdollisia "viimeisiä" jouluja tuleekin vaikka 19 ennenkuin oikeasti loppu tulee? Itse pitäis kärsiä nuo joulut velvollisuudentunnosta jollain nalkuttavilla vanhemmilla?

Äh, anti olla. Jokainen tekee kuten parhaaksi näkee. Mutta neuvosin silti teitä joille sukuloimisjoulut on kärsimystä edes jossain määrin, viettäkääpä nyt kerrankin ihan oman perheen joulu ja antakaa suuttua, itkeä ja valittaa vaikka kuin niiden jotka niin tekevät. Ilmoittakaa jo nyt ajoissa näille sukulaisille joulunviettopäätöksestänne niin kerkiävät jouluun mennessä nikotella aiheen toivottavasti jo pois päiväjärjestyksestä.
 
Ei munkaan mielestä pidä mennä pelkästään sillä perusteella, että voi olla viimeinen joulu. Jos paikka on kaikenkaikkiaan vastenmielinen joulunviettopaikka, niin sitten sinne ei mennä, ainakaan koko illaksi. Mutta jos on periaatteessa ihan sama missä sen viettää, niin mikä ettei sen luona, jolla on jo vaikeuksia liikkua. Ymmärrän myös noiden isovanhempien kohdalla sen, etteivät mielellään enää mene toisten luo. Mun vanhemmat on molemmat yli seitsemänkymmenen ja viihtyvät jouluna parhaiten omassa kodissaan. Äiti on sanonutkin, että vaikka kuinka olisi kyseessä oman lapsen koti, sitä tuntee itsensä jotenkin ylimääräiseksi siellä.

Mun mielestä joulu pitää viettää siellä, missä ei koe sen menevän pilalle. Mutta ehkä joskus on paikallaan edes yrittää sietää esim. sitä rasittavaa anoppia, jota ei muuten jaksaisi. Ihan vaan joulun kunniaksi.
 
Mä en ainakaan tosiaan halua että kukaan joutuu tulemaan mun luokseni jouluksi sitten kun mä olen vanha ja sairas. Sillehän en minkään mahda jos sairastun mieleltäni niin että vingun lasteni perheiden perään että pakko tulla jouluaatoksi, mut toivottavasti noi on fiksuja ja sanovat että ei tulla jos eivät halua.
Jos terveenä pysytään aiomme mieheni kanssa sitten kun lapset muuttavat omilleen alkaa viettää joulumme etelässä :)
 
B tai C, en kyllä tajua eroa niiden välillä. Että onko se nyt sitten huomattavasti vähemmän vaivalloisempaa viedä vain puolet paketeista autossa lyhyen matkaa perille, vai viedä samantien kaikki. Mutta joo, kunnioittaisin vanhan ihmisen toivetta.
 
Kyllä mä muuten olen kauhea. Tunnustampa tämänkin: aikanaan kun uusioperheemme eka yhteinen joulunvietto alkoi häämöttää näin painajaisia koko joulusta jo silloinkin. Mieheni lapsineen halusi ehdottomasti että nyt sitten on kunnon perhejoulu, kaikki istuu saman pöydän ääressä ja hymyilee ja joululaulut soi ja niineespäin... näin mustaa. Joten värväydyin töihin jouluksi. Hyvin saivat syötyä ja saunottua ilman muakin :)
Mulla taitaa olla jokin joulutrauma :D
 
15 vuotta sitten se alkoi jo syyskuussa. Syyllistäminen. Puhelin soi molempien vanhempien tahoilta, että tulettehan sitten TÄNNE jouluna. Nautin joulusta, mutta voin pahoin juuri tuon henkisen paineen takia. Nykyään vietetään aatto kotona ja otetaan kuraa niskaan sisaruksiltamme , jotka tekevät samoin, mutta joiden mielestä kummankaan isovanhemmat eivät saisi jäädä jouluksi yksin, vaan meidän perheen olisi otettava heitä huomioon. :D puolison kanssa tää on jo ihan vitsin paikka, annetaan jo mennä toisesta korvasta ulos. Toiset isovanhemmat ovat myös väsyneet joulun laittoon ja halunneet jo useamman vuoden ajan viettää aattonsa kahdestaan. Tosin aina sitten saa kuulla aattoillan puhelusta uuteen vuoteen asti, kuinka ei tuntunut oikealta joululta ilman lasten riemua. Kaikkia miellyttävää vaihtoehtoa ei yksinkertaisesti ole, siksi yritetään kuunnella puolison kanssa toisiamme ja lasten toiveita ja mennä sen pohjalta.
 
Noista vaihtoehdoista B. Joululahjoja roudataan siinä mahdollisimman vähän ja lapsille on vaan kiva ylläri, että pakettaja löytyy vielä kotoakin. Näin me ollaan kerran tehtykin.

Mutta oikeasti haluaisin kutsua nämä isovanhemmat kotiini. Lahjarumbasta viis, mutta sinnehän pitäisi lähteä jo edellisenä päivänä kokkaamaan jos vanhat ja huonokuntoiset vanhukset ei kykene joulua laittamaan. Itse tykkään laittaa jouluruuat, mutta kaikkien kuskaaminen tuoreeltaan olisi todella hankalaa. Jouluaattona yleensä aina teen vielä rosollit ja imelletyn perunalaatikon (imeltyy kinkin paistuessa aattoyönä hellan päällä), eli voisi etukäteen niitä viedä.

Jouluni olisi pilalla, jos pitäisi jotain valmislaatikoita syödä. Onneksi meidän suvuissa onkin ollut tapana, että vanhat ja huonokuntoiset haetaan nuoremman polven luo syömään. Jos kotonakin vielä pärjää, niin aivan hyvin kylässäkin ja mielellään vanhukset on kylään tulleetkin.
 

Yhteistyössä