K
"kysyjä"
Vieras
Halla-aho: Porsastelijat ulos Suomesta | Yle Uutiset | yle.fi
"Jussi Halla-aho /ps (esittelypuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Lähetekeskustelussa oleva lakialoite koskee edellytyksiä, joilla Suomessa vakaviin tai toistuviin rikoksiin syyllistynyt ulkomaan kansalainen voidaan karkottaa maasta. Välittömänä syynä tämän lakialoitteen tekoon oli syyskuussa sattunut tapaus, jossa vietnamilaissyntyinen mieshenkilö ampui yhden henkilön kuoliaaksi ja haavoitti toista helsinkiläisessä yökerhossa. Mies oli aikanaan tullut maahamme pakolaisena. Toistuvien ja vakavien rikosten vuoksi maahanmuuttovirasto oli tehnyt hänestä karkotuspäätöksen jo vuonna 2000. Hallinto-oikeus oli kuitenkin kumonnut tämän päätöksen inhimillisiin syihin vedoten, minkä jälkeen mies oli jatkanut rikollista elämäntapaansa.
Maahanmuuttovirasto teki vuonna 2009 uuden karkotuspäätöksen, jonka hallinto-oikeuskin suostui siunaamaan. Karkotusta ei kuitenkaan voitu panna täytäntöön, koska Vietnam ei halunnut ottaa miestä vastaan. Miksi olisikaan halunnut? Niinpä miehelle myönnettiin tilapäinen oleskelulupa ja hänet laskettiin taas vapaalle jalalle.
Ulkomaalaislain 149 §:n mukaan ulkomaalainen, myös humanitaarisin perustein oleskeluluvan saanut, voidaan karkottaa maasta, jos hän on syyllistynyt vakaviin tai toistuviin rikoksiin tai jos on perusteltua syytä katsoa hänen vaarantavan muiden ihmisten turvallisuuden. Nykyinenkin laki olisi mahdollistanut vietnamilaisen esimerkkitapauksemme karkottamisen jo vuosia sitten. Ongelma on siinä, että lain nykyinen muotoilu jättää sen tulkitsijoille, siis ulkomaalaisviranomaisille ja hallinto-oikeuksille, paljon harkintavaltaa. Valitettava käytäntö on, että ulkomaalaisen rikollisen etu ja ihmisoikeudet asetetaan usein kansallisen edun ja uhrien ihmisoikeuksien edelle.
Tämä aloite sisältää kolme lakimuutosta. Ensinnäkin, nykyinen muotoilu "voidaan karkottaa" korvataan muotoilulla "karkotetaan", jolloin ulkomaalaisviranomaisten ja hallinto-oikeuksien arvioitavaksi jää enää se, ovatko ulkomaalaisen tekemät rikokset vakavia tai toistuvia. Toiseksi, tilapäistä oleskelulupaa ei enää myönnetä rikosten vuoksi karkotettavalle, vaikka karkotusta ei teknisen esteen vuoksi voitaisi panna välittömästi täytäntöön. Ja kolmanneksi, vaaralliseksi todettua karkotusta odottavaa henkilöä ei enää lasketa vapaalle jalalle, vaan hänet pidetään talteen otettuna, kunnes maasta poistaminen on mahdollinen. Tätä ei tule pitää ylimääräisenä rangaistuksena vaan turvaavana toimenpiteenä.
Arvoisa herra puhemies! Ulkomaalaisella ei ole subjektiivista oikeutta asua Suomessa. Maahanmuutto on nähtävä sopimuksena tulijan ja vastaanottavan yhteiskunnan välillä. Erityisesti tämä asetelma korostuu, kun tulija hakee Suomesta turvaa. Kukaan ei ole täydellinen, eikä yksittäisistä hairahduksista tule koitua kohtuuttomia seurauksia, mutta taparikolliseksi ei päädytä vahingossa. Jos tulija osoittaa toiminnallaan avointa halveksuntaa sitä yhteisöä kohtaa, joka on tarjonnut hänelle mahdollisuuden tai turvapaikan, hän ei voi kohtuudella edellyttää, että yhteisö loputtomasti sietäisi sitä.
Tämä lakialoite ei ole hyökkäys maahanmuuttajia vastaan, eikä sillä pyritä leimaamaan maahanmuuttajia rikollisiksi. Lakialoite on hyökkäys niitä vastaan, jotka omalla toiminnallaan ovat leimanneet itse itsensä. Suurin osa maahanmuuttajista ei ole rikollisia, mutta samaan aikaan on totta, että ulkomaiden kansalaiset ja varsinkin eräiden kansallisuusryhmien edustajat ovat huikeasti yliedustettuina törkeistä rikoksista tuomittujen ja epäiltyjen sekä vankiloiden asiakkaiden joukossa. Tämä on omiaan lietsomaan ennakkoluuloja, perusteetonta ulkomaalaisvastaisuutta ja väestöryhmien välistä kyräilyä. Ratkaisu ei ole suvaitsevaisuuskasvatus tai ongelman lakaiseminen maton alle vaan se, että ihmisten turvallisuutta uhkaavista ja kaikkien maahanmuuttajien mainetta mustaavista yksilöistä hankkiudutaan laillisessa järjestyksessä eroon.
Lakialoitteen tärkein tavoite on luoda nykyistä tehokkaampi pelote niille ulkomaalaisille, jotka saapuvat maahamme vähemmän kunniallisin aikein. On huomioitava, että tilastojen mukaan väkivalta- ja seksuaalirikollisuudessa kunnostautuvat erityisesti humanitaaristen syiden perusteella oleskeluluvan saaneet henkilöt. Nämä ihmiset tulevat maista, joissa oikeudenkäyttö on brutaalia ja rangaistukset armottomia. Heidän näkökulmastaan suomalainen rikosseuraamusjärjestelmä ei ole mikään pelote. Vahingonkorvauksille ja sakoille he päästävät räkänaurun, koska heillä ei ole tuloja. Ehdolliset tai kestoltaan mitättömät vankeusrangaistukset ovat heille korkeintaan huono vitsi.
Tällä hetkellä karkotusuhka on lähinnä teoreettinen, koska rikollisen lähtömaan levottomat olot katsotaan riittäväksi perusteeksi olla tekemättä karkotuspäätöstä tai riittäväksi perusteeksi kumota karkotuspäätös hallinto-oikeudessa. Nuo turvapaikanhakijoiden lähtömaat säännönmukaisesti ovat enemmän tai vähemmän levottomia.
Julkisuudessa on ollut myös tapauksia, joissa maasta poistettavien lakimiehet ovat neuvoneet asiakkaitaan riehumaan lentokentällä, jotta lentokapteeni kieltäytyisi ottamasta heitä kyytiin. Nyt käsittelyssä olevan lakialoitteen tavoite on tukkia tällaiset porsaanreiät. Maahantulijalle on oltava alusta lähtien selvää, että porsastelusta seuraa lähtö ja että missään tapauksessa kaduille ei ole paluuta.
Arvoisa herra puhemies! Edellä olevan perusteella ehdotan, että eduskunta hyväksyy lakiehdotuksen siten kuin se on tähän aloitteeseeni kirjattu."
Lähde:
Eduskunta - valtiopäiväasiakirjat
Jussi Halla-aho on myös suomalaisten naisten ja perheiden turvallisuuden asialla (ajaessaan vakaviin rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkotusten tehostamista). Millä asialla sinun poliitikkosi on?
"Jussi Halla-aho /ps (esittelypuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Lähetekeskustelussa oleva lakialoite koskee edellytyksiä, joilla Suomessa vakaviin tai toistuviin rikoksiin syyllistynyt ulkomaan kansalainen voidaan karkottaa maasta. Välittömänä syynä tämän lakialoitteen tekoon oli syyskuussa sattunut tapaus, jossa vietnamilaissyntyinen mieshenkilö ampui yhden henkilön kuoliaaksi ja haavoitti toista helsinkiläisessä yökerhossa. Mies oli aikanaan tullut maahamme pakolaisena. Toistuvien ja vakavien rikosten vuoksi maahanmuuttovirasto oli tehnyt hänestä karkotuspäätöksen jo vuonna 2000. Hallinto-oikeus oli kuitenkin kumonnut tämän päätöksen inhimillisiin syihin vedoten, minkä jälkeen mies oli jatkanut rikollista elämäntapaansa.
Maahanmuuttovirasto teki vuonna 2009 uuden karkotuspäätöksen, jonka hallinto-oikeuskin suostui siunaamaan. Karkotusta ei kuitenkaan voitu panna täytäntöön, koska Vietnam ei halunnut ottaa miestä vastaan. Miksi olisikaan halunnut? Niinpä miehelle myönnettiin tilapäinen oleskelulupa ja hänet laskettiin taas vapaalle jalalle.
Ulkomaalaislain 149 §:n mukaan ulkomaalainen, myös humanitaarisin perustein oleskeluluvan saanut, voidaan karkottaa maasta, jos hän on syyllistynyt vakaviin tai toistuviin rikoksiin tai jos on perusteltua syytä katsoa hänen vaarantavan muiden ihmisten turvallisuuden. Nykyinenkin laki olisi mahdollistanut vietnamilaisen esimerkkitapauksemme karkottamisen jo vuosia sitten. Ongelma on siinä, että lain nykyinen muotoilu jättää sen tulkitsijoille, siis ulkomaalaisviranomaisille ja hallinto-oikeuksille, paljon harkintavaltaa. Valitettava käytäntö on, että ulkomaalaisen rikollisen etu ja ihmisoikeudet asetetaan usein kansallisen edun ja uhrien ihmisoikeuksien edelle.
Tämä aloite sisältää kolme lakimuutosta. Ensinnäkin, nykyinen muotoilu "voidaan karkottaa" korvataan muotoilulla "karkotetaan", jolloin ulkomaalaisviranomaisten ja hallinto-oikeuksien arvioitavaksi jää enää se, ovatko ulkomaalaisen tekemät rikokset vakavia tai toistuvia. Toiseksi, tilapäistä oleskelulupaa ei enää myönnetä rikosten vuoksi karkotettavalle, vaikka karkotusta ei teknisen esteen vuoksi voitaisi panna välittömästi täytäntöön. Ja kolmanneksi, vaaralliseksi todettua karkotusta odottavaa henkilöä ei enää lasketa vapaalle jalalle, vaan hänet pidetään talteen otettuna, kunnes maasta poistaminen on mahdollinen. Tätä ei tule pitää ylimääräisenä rangaistuksena vaan turvaavana toimenpiteenä.
Arvoisa herra puhemies! Ulkomaalaisella ei ole subjektiivista oikeutta asua Suomessa. Maahanmuutto on nähtävä sopimuksena tulijan ja vastaanottavan yhteiskunnan välillä. Erityisesti tämä asetelma korostuu, kun tulija hakee Suomesta turvaa. Kukaan ei ole täydellinen, eikä yksittäisistä hairahduksista tule koitua kohtuuttomia seurauksia, mutta taparikolliseksi ei päädytä vahingossa. Jos tulija osoittaa toiminnallaan avointa halveksuntaa sitä yhteisöä kohtaa, joka on tarjonnut hänelle mahdollisuuden tai turvapaikan, hän ei voi kohtuudella edellyttää, että yhteisö loputtomasti sietäisi sitä.
Tämä lakialoite ei ole hyökkäys maahanmuuttajia vastaan, eikä sillä pyritä leimaamaan maahanmuuttajia rikollisiksi. Lakialoite on hyökkäys niitä vastaan, jotka omalla toiminnallaan ovat leimanneet itse itsensä. Suurin osa maahanmuuttajista ei ole rikollisia, mutta samaan aikaan on totta, että ulkomaiden kansalaiset ja varsinkin eräiden kansallisuusryhmien edustajat ovat huikeasti yliedustettuina törkeistä rikoksista tuomittujen ja epäiltyjen sekä vankiloiden asiakkaiden joukossa. Tämä on omiaan lietsomaan ennakkoluuloja, perusteetonta ulkomaalaisvastaisuutta ja väestöryhmien välistä kyräilyä. Ratkaisu ei ole suvaitsevaisuuskasvatus tai ongelman lakaiseminen maton alle vaan se, että ihmisten turvallisuutta uhkaavista ja kaikkien maahanmuuttajien mainetta mustaavista yksilöistä hankkiudutaan laillisessa järjestyksessä eroon.
Lakialoitteen tärkein tavoite on luoda nykyistä tehokkaampi pelote niille ulkomaalaisille, jotka saapuvat maahamme vähemmän kunniallisin aikein. On huomioitava, että tilastojen mukaan väkivalta- ja seksuaalirikollisuudessa kunnostautuvat erityisesti humanitaaristen syiden perusteella oleskeluluvan saaneet henkilöt. Nämä ihmiset tulevat maista, joissa oikeudenkäyttö on brutaalia ja rangaistukset armottomia. Heidän näkökulmastaan suomalainen rikosseuraamusjärjestelmä ei ole mikään pelote. Vahingonkorvauksille ja sakoille he päästävät räkänaurun, koska heillä ei ole tuloja. Ehdolliset tai kestoltaan mitättömät vankeusrangaistukset ovat heille korkeintaan huono vitsi.
Tällä hetkellä karkotusuhka on lähinnä teoreettinen, koska rikollisen lähtömaan levottomat olot katsotaan riittäväksi perusteeksi olla tekemättä karkotuspäätöstä tai riittäväksi perusteeksi kumota karkotuspäätös hallinto-oikeudessa. Nuo turvapaikanhakijoiden lähtömaat säännönmukaisesti ovat enemmän tai vähemmän levottomia.
Julkisuudessa on ollut myös tapauksia, joissa maasta poistettavien lakimiehet ovat neuvoneet asiakkaitaan riehumaan lentokentällä, jotta lentokapteeni kieltäytyisi ottamasta heitä kyytiin. Nyt käsittelyssä olevan lakialoitteen tavoite on tukkia tällaiset porsaanreiät. Maahantulijalle on oltava alusta lähtien selvää, että porsastelusta seuraa lähtö ja että missään tapauksessa kaduille ei ole paluuta.
Arvoisa herra puhemies! Edellä olevan perusteella ehdotan, että eduskunta hyväksyy lakiehdotuksen siten kuin se on tähän aloitteeseeni kirjattu."
Lähde:
Eduskunta - valtiopäiväasiakirjat
Jussi Halla-aho on myös suomalaisten naisten ja perheiden turvallisuuden asialla (ajaessaan vakaviin rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkotusten tehostamista). Millä asialla sinun poliitikkosi on?