Kahvipöydän käytöstavat?!?!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja SuKlaakonVehti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
En ole koskaan ymmärtänyt tuota että lapset kahvitetaan tai ruokitaan eri aikaan kuin aikuiset. Hankalahan niitä on kaitseakaan, kun vanhemmat eivöt edes pääse pöytään ja tuntuu tyhmältä seistä pöydän vieressä kyttäämässä miä lapset tekevät. Tapakasvatusta parhaimmillaan olisi se, että lapset otetaan mukaan siihen yhteiseen kahvihetkeen ja ottavat mallia aikuisten käyttäytymisestä. Kaikkein vähiten ymmärrän tuota että lapsi hakee keksin pöyd'stä' ja painelee johonkin muualle sitä syömään, toivottavasti lapsesi ei saa tehdä niin kylässä. Kaikki mitä tarjolle laitetaan on kuitenkin tarkoitettu syötäväksi, mutta kaikille pitää riittää.
 
Lasten (ja ehkä aikuistenkin?) mielestä pöytä oli heille katettu. Omasikin olisi saanut suklaata jos olisivat ottaneet silloin kun sitä oli tarjottu. Sanoitteko lapsille (ja aikuisille?), että näistä samoista aikuiset syövät sitten teidän jälkeen? Aika paljon tuollaista "aikuiset saavat rauhassa" touhua niin ei ihan voi olettaa, että lapset sillä välin osaavat toimia itsenäisesti ja siististi... ;)

Periaate nopea syövät hitaat? Ilmankos ne käytöstavat on ihan hukassa. Joku tuolla kirjoitteli että kaiken saa syödä, kunhan saavat tarpeeksi.Mikä on tarpeeksi, kuka lapselle niitä rajoja opettaa jos ei vanhemmat. Kylässä muutama on tarpeeksi.
 
Serkun penskat ahmii tarjottavat hetkessä ja kehtaavat sitten vielä kinuta lisää! Eipä noille oo käytöstapoja koskaan opetettukaan... Porttikielto on tullut aikoja sitten (monesta eri syystä, esim. heittelevät kaukosäätimiä, särkevät tahallaan esineitä eikä äiti kiellä koskaan!)
 
mut ajattele, kun ne kolme on vetäneet sen yli kilon karkkia, mitä niiden vanhemmat joutuu sietämään kun ne sokerit laskee ;) henkkoht toimin näissä niin että ensin kiellän tulemasta pöytään ennekuin pyydetään, sit kun pyydetään, 1 tai 2 aikuista on valvomassa mussutusta, jonka jälkeen lapset leikkeihin, aikuiset siivoavat heidän jälkensä ja asettuvat itse kahville. aikuisten rauhallisesta hetkestä tässä nyt ei tietysti puhuta mut on se tyhjää parempi.
 
Olen ap:n kanssa samoilla linjoilla. Käytöstavat on kaiken a ja o. Minä olen ratkaissut asian niin, että aikuiset kahvittelevat ensin ja lapset saavat opetella maltillisuuttakun odottavat vuoroaan. Aikuiset kun yleensä eivät syö pöytää tyhjäksi, aikuisten jälkeen pöytään pääsevät tenavat. Omilleni olen kuitenkin opettanut, että kaksi palaa saa ottaa kutakin sorttia.
 
Olen kyllä samaa mieltä siitä, että ap:n luona vierailleet lapset ei ehkä käyttäytyneet ihan fiksusti, mutta toisaalta olen ap:n kanssa aika eri linjoilla. Jos minulle tulee vieraita, katan pöydän täyteen ja oletan ja toivon, että kaikki syödään ja kaikki kelpaa. Sekä lapsilla että aikuisilla on yhtäläinen oikeus syödä kaikkea mitä mieli tekee. Minulta ei tarvitse kysyä lupaa jokaiseen suupalaan, vaan kaikki on syötäväksi tarkoitettu. Lapset ja aikuiset syövät yhtä aikaa eikä meillä aterioida vuoroissa.
 
No tuota. Tottahan se kuuluu hyviin tapoihin jättää syötävää muillekin. Siinä mielessä lapset tekivät väärin.

Mutta toisaalta: jos lapset jättää keskenään herkkujen ääreen, niin aivan varmasti käy näin. Eli kyllä osasyy on aikuisillakin, kun ette / eivät valvoneet.

Ja kyllä minä ainakin laitan tarjottavat esille sillä mielellä, että syödä saa. Fiksu emäntä laittaa lasten (ja aikuistenkin, jos niikseen tulee) pöytään tarjolle vain sen verran kuin on suotavaa syödä ja täydentää sitä sitten, kun tulee aikuisten vuoro.
 
[QUOTE="vieras";25313032]Tapakasvatusta parhaimmillaan olisi se, että lapset otetaan mukaan siihen yhteiseen kahvihetkeen ja ottavat mallia aikuisten käyttäytymisestä. Kaikkein vähiten ymmärrän tuota että lapsi hakee keksin pöyd'stä' ja painelee johonkin muualle sitä syömään, toivottavasti lapsesi ei saa tehdä niin kylässä. Kaikki mitä tarjolle laitetaan on kuitenkin tarkoitettu syötäväksi, mutta kaikille pitää riittää.[/QUOTE]

Täyspeesi!
 
Olen kyllä samaa mieltä siitä, että ap:n luona vierailleet lapset ei ehkä käyttäytyneet ihan fiksusti, mutta toisaalta olen ap:n kanssa aika eri linjoilla. Jos minulle tulee vieraita, katan pöydän täyteen ja oletan ja toivon, että kaikki syödään ja kaikki kelpaa. Sekä lapsilla että aikuisilla on yhtäläinen oikeus syödä kaikkea mitä mieli tekee. Minulta ei tarvitse kysyä lupaa jokaiseen suupalaan, vaan kaikki on syötäväksi tarkoitettu. Lapset ja aikuiset syövät yhtä aikaa eikä meillä aterioida vuoroissa.

meillä aterioidaan vuoroissa sen vuoksi, että omia lapsia on 4 pöydässä ja siihen lisäksi vieraiden lapset, saisi olla aikamoisen iso pöytä jos siihen sais mahdutettua yli 8 henkilöä..
 
Tuossa Eedla on oikeassa, olisi pitänyt ottaa kippo pois lapsilta, ensi kerralla tiedän jättää muutamat namut vain pöytään. Emme siksi jääneet keittiöön kun on melko pieni, siellä olisimme kuin sillit purkissa jos 5 lasta ja 4 aikuista sinne änkeää. Ja tuli opittua ettei tuon ikäisillä ole opetettu tapoja tai ole järkeä ettei sellaista määrää syödä pois. Itse en ole koskaan istunut kahvipöydässä joka on syöty tyhjäksi, enkä ole tavannut pahastunutta emäntääkään vaikka ympäri Suomea olen asunut ja monenmoisissa paikoissa kahvitellut (eli paikkakuntakohtaisia tapoja on toki tullut vastaan). Tämä siis oli minulle täysin uutta että joillekin se on päämääränä että kaikki syödään.

Entä jos tarjolla on monenmoista selvästi enemmän kuin mitä syöjiä, pyrittekö silloinkin tyhjentämään pöydän? Esim. jos olisi iso täytekakku, siitä on rumaa laittaa vain jotain lohkoa tarjolle kuin ottaa koko kakku esiin. En nyt töykeäkään halua olla, mutta on se ihmeellistä jos vaikka 15 hengelle mitoitettu kakku katoaa yhden pikkuperheen suihin. Vai pitääkö itse leikata kakusta palat ja ojentaa valmiit lautaset vieraille jos haluaa että kakkua jää muillekin? (esim. myöhemmin tulee muita vieraita ja heillekin haluaa tarjota).

tyhmää verratta karkkeihin
 
Aika paljon vaadittu, että 5-9 vuotiaat keskenään herkkupöydässä ollessaan olisivat muistaneet jättää kaikkia herkkuja myös muille joita ei edes pöydässä ollut... Jos joskus tarjoan lapsille ensin niin katan pöytään vain sen verran kun he voivat syödä. Eli siis jätän esim keksejä vielä kaappiin aikuisia varten. Mutta yleensä meillä lapset ja aikuiset tulevat samaan aikaan pöytään. Samalla sitten lapsia voi ohjeistaa käytöstavoista jos tarpeen on ja samalla lapset oppivat kullanarvoisia kahvipöytätapoja. :)
 
[QUOTE="mmmm";25313375]meillä aterioidaan vuoroissa sen vuoksi, että omia lapsia on 4 pöydässä ja siihen lisäksi vieraiden lapset, saisi olla aikamoisen iso pöytä jos siihen sais mahdutettua yli 8 henkilöä..[/QUOTE]

Noo.. miten vaan, kun me käydään kyläpaikassa, jossa on 4 lasta, niin pöytään saadaan helposti mahtumaan parhaimmillaan 7 lasta+4-5aikuista. Pirttipöytä on kyseessä. Samoin mun kotonani, vaikka lapsia onkin vain kaksi ja pöytä sen mukainen. :) Sitten jos vieraita on enemmän, niin haetaan lisätuoleja, lisäpöytiä jne, osa lapsista voi esim. evästää lastenhuoneen lattialla jne. Mutta joka tapauksessa musta on itsemurhaa heittää monta lasta samaan aikaan keskenään keittiöön ison suklaakulhon viereen ja olettaa, että ne kaikki siellä istuu asennossa napostamassa 1-2 suupalaa ja sitten poistuu askareisiinsa.
 
  • Tykkää
Reactions: kaalimaan vartija
Noo.. miten vaan, kun me käydään kyläpaikassa, jossa on 4 lasta, niin pöytään saadaan helposti mahtumaan parhaimmillaan 7 lasta+4-5aikuista. Pirttipöytä on kyseessä. Samoin mun kotonani, vaikka lapsia onkin vain kaksi ja pöytä sen mukainen. :) Sitten jos vieraita on enemmän, niin haetaan lisätuoleja, lisäpöytiä jne, osa lapsista voi esim. evästää lastenhuoneen lattialla jne. Mutta joka tapauksessa musta on itsemurhaa heittää monta lasta samaan aikaan keskenään keittiöön ison suklaakulhon viereen ja olettaa, että ne kaikki siellä istuu asennossa napostamassa 1-2 suupalaa ja sitten poistuu askareisiinsa.

no, meillä on pieni keittiö ja tavallinen pöytä, eikä juurikaan lisätuolia tai pöytiä. Kaikilla se vain ei mene niin, mutta kuten jo aiemmin sanoin, meillä AIKUISET syö ensin ja lapset saavat sitten syödä sen minkä jaksavat. :)
 
Meillä kahvitetaan tai tarjoillaan lapsille ja aikuisille samaan aikaan. Pöydän saa syödä tyhjäksi. Sitä varten ne tarjottavat siihen laitetaan. Mä en laske kenenkään syömisiä, paitsi omien lasteni eli ei saa ahmia kamalia määriä, vaan kohtuudella. Mun lapset kysyvät myös aina luvan.

Meillä on ollut nyt joulun aikaankin suklaata ja karkkia sekä pikkuleipiä jatkuvasti kulhoissa tarjolla. Lapset eivät niitä syö kysymättä. Muiden lasten tapoihin mä puutun siinä vaiheessa, jos ottavat meillä noista kulhoista lupaa kysymättä. Mun mielestäni on kohteliasta kysyä ja jos ei vanhemmat ole sitä opettaneet, niin mä kyllä lapsille mainitsen asiasta eli on kohteliasta kysyä lupa.
 
Täällä keskustellaan minun mielestäni nyt monesta eri asiasta. Onko kaikki tarkoitettu syötäväksi vai ei, saako ottaa niin paljon kuin tarvitsee vai ei, jne. Minun mielestäni on ihan ideaalitilanne, että kaikki tarjottavaksi tarkoitettu menee parempiin suihin, ja kaikki vieraat saavat maistaa kaikkea ja mahansa täyteen. Näin siis kutsujen emännän puolelta.

Mutta VIERAAN puolelta on todella moukkamaista käytöstä rohmuta kaikki vain siksi, että sitä sattuu olemaan jäljellä, ottamatta huomioon muita paikallaolijoita. Lapsiltakin voi ja pitää odottaa jo parempia käytöstapoja kuin tuossa ap:n tapauksessa. Kilo karkkeja kolmelle lapselle ei ole mitenkään kohtuullista. Kuten ei olisi kohtuullista sekään, että yksi syöjä keskittyisi syömään vain täytekakkua, koska ei muista tarjottavista tykkää, ja vetäisisi mahansa täyteen syömällä koko täytekakun sillä logiikalla, että jäähän muille keksejä ja muita kakkuja.

En ymmärrä, miten monilta vastaajilla on kohtuuden taju noin hukassa...
 
Näistä vastauksista taas huomaa, että palsta on täynnä näitä mammoja, jotka kyläillessään antavat lastensa tehdä ihan mitä vain, ei mitään pöytätapoja ole opetettu. Näiden mammojen mielestä on ihan ok, että omat lapset syövät YLI KILON konvehteja kyläpaikassa. Emännänhän olisi pitänyt laittaa kyltti siihen konvehtien viereen, että saa ottaa vain pari. Siis voi hyvää päivää oikeasti, en ihmettele, mistä näitä ahneita ja pöytätavattomia kakaroita tulee!
 
Jos olisin ollut vieraisilla olleiden lasten äiti, en ikinä olisi jättänyt heitä täysin keskenään ja ilman valvontaa syömään. Minua olisi hävettänyt ihan hirveästi, jos lapseni olisivat syöneet noin järjettömän määrän herkkuja ja jättäneet muut ilman.

Mutta en osaa edes kuvitella, että meidän lapsemme söisivät KAIKEN pöytään laitetun omin päin, vaikka kukaan ei vahtisikaan. He ovat kotonakin tottuneet kysymään, että voiko ottaa konvehdin, keksin tms.

Kohtuuden opettaminen lapsille on minusta ihan hieno ajatus. Samalla voidaan opettaa se, että myös muille on jätettävä syötävää ja herkkuja.

Meillä onneksi on niin iso pöytä, että aikuiset ja lapset istuvat aina syömässä ja kahvilla yhtä aikaa. On kaikkein luontevinta opettaa pöytätapoja, kun aikuiset ja lapset ovat yhdessä. Lähtökohtaisesti en ymmärräkään sitä, että aikuiset ja lapset syövät erikseen.
 
Meillä on oikeasti tähän kahvitteluun asti toiminut, että vieraiden lapset syövät, pienempien perheiden kanssa siellä keittiössä on kyllä joku aiemmin ollut (on siis "tilava keittokomero", ollaan kyl muuttamas isompaan kotiin helmikuussa), heidän jälkeen meidän lapset ovat kanssani ottaneet mukit mehua ja piparin, sitten aikuiset ovat saaneet istua rauhassa ja lapset leikkineet.

Omassa lapsuudessa kyllä 7v-> on osattu olla pöydässä ihmisiksi vaikka aikuinen ei olisi seisonut vieressä, tajuttu kysyä lupaa lisäpaloihin ja kiitetty, mikään näistä ei toteutunut tällä kerralla. Täytyy siis seuraavalla kerralla ohjeistaa, muutenhan nuo syö buffetpöydänkin tyhjäksi kolmeen pekkaan jonkun onnettoman häissä... :)

Mutta yhä mietin kuinka toimitte täytekakun kanssa:
leikkaatteko valmiiksi lautasille
annatteko yhden lohkon pöytään tuhottavaksi
vai kykeneekö vieraat syömään kohtuullisen määrän (1-2 palaa)
VAI sanotko minkä verran saa ottaa tai onko teillä oikeasti kyltit pöydillä?
 
Meillä siis tehdään niin, että sekä aikuiset että lapset ovat samassa pöydässä. Jos lapset (omat tai vieraat) yrittävät mennä pöytään ennen aikojaan, kiellän nätisti mutta jämäkästi.

Siinä vaiheessa kun kaikki ovat pöydässä, voin leikata kaikille täytekakkua tai tarjoilla mitä muuta pöydässä nyt onkaan jokaiselle. Se helpottaa, että joku tarjoilee, eivätkä kaikki heilu edestakaisin. Lisää saa ottaa, mutta ensin katsotaan, että jokainen on saanut ainakin vähän kaikkea.

Mitään kylttejä ei tietenkään ole, oletus on, että meillä on niin fiksuja vieraita että ymmärtävät kohtuuden ilman kylttejäkin. :)
 
[QUOTE="hohhoijakkaa";25313452]Jos tämä on nykyään paljon vaadittu, niin pelottaa vanheta tässä maassa.[/QUOTE]
Kun lapset on joka paikassa opetettu, että he ensin. Näinhän teilläkin... Lapset ensin notkuvaan pöytään ja aikuiset syövät sitten niitä rääppeitä. Tässä tapauksessa vielä kirjaimellisesti... ;)

5-vuotias on kyllä aika pieni vielä. Ja riippuu ihan yksilöstä kuinka hyvin pystyy hillitsemään omia halujaan. Lapset tarvitsevat ohjausta ja opastusta. Vielä murrosikäisinäkin aika monessa asiassa.... No murrosikäiset kyllä osaavat (suurin osa ainakin) syödä toiset huomioonottaen kahvipöydässä, mutta monissa asioissa eivät vielä hallitse sosiaalisia sääntöjä ja käytössääntöja kuten aikuiset. Eivätkä aina osaa hillitä itseään aikuisen rautaisella tavalla.
Niin ja tässähän oli siis kahvipöydässä keskenään kolme 5-9 vuotiasta, ei siis murrosikäisiä. Sanoisin vielä, että 9-vuotiaitakin on aika moneen junaan. Kasvatuksesta riippumatta. Persoonallisuus, tempperamentti ja moni luonteenpiirre ja kokemus kun muovaavat lapsia eritavoin. Ja 9-vuotiaita on niin erilaisissa kehitystasoissakin vielä....
Kyllä tuonikäisiä voi ja saa vielä ohjeistaa aika paljonkin ennen kuin jättää notkuvaan kahvipöytään yksikseen. "tästä on tarkoitus syödä kaikkien. Jättäkää muillekin herkkuja" "Jokainen saa ottaa 2 palaa jokaista sorttia" "pyytäkää lisää jos haluatte jotain" tms. Sana on vapaa.
 
Mutta en osaa edes kuvitella, että meidän lapsemme söisivät KAIKEN pöytään laitetun omin päin, vaikka kukaan ei vahtisikaan. He ovat kotonakin tottuneet kysymään, että voiko ottaa konvehdin, keksin tms.

Kohtuuden opettaminen lapsille on minusta ihan hieno ajatus. Samalla voidaan opettaa se, että myös muille on jätettävä syötävää ja herkkuja.

Aivan samaa mieltä. Kyllä me ystäviemme kanssa olemme opettaneet lapsillemme pienestä saakka malttia myös kahvipöydässä ja kylässä muutenkin eli kylässä ei oteta mitään herkkuja ilman lupaa, vaikka esimerkiksi karkkia tai hedelmiä olisi olohuoneen pöydällä kipossa vahtimatta. Ja hyvin ovat oppineet, kun opettaminen on aloitettu pienestä pitäen, jo siitä saakka, kun ensimmäisiä kertoja pääsee vieraaseen kahvipöytään.

Ei kai tapakasvatusta nykyään aloiteta vasta joskus 10-vuotiaana, kuten näiden vastausten perusteella voisi päätellä? Ajatella, miten ennen vanhaan pienet lapsetkin osasivat käyttäytyä niin kotona kuin kylässä. Varmasti taustalla oli kunnollinen kotikasvatus pienestä pitäen. Eivät nykyajan lapset voi olla niin erilaisia kuin muutama kymmenen vuotta sitten, että eivät oppisi, jos opetetaan. Vanhemmat vain ovat tainneet tulla laiskemmiksi ja itsekkäämmiksi eivätkä välitä opettaa lapsille onnistumisen eväitä elämään.
 

Yhteistyössä