M
"mies"
Vieras
Kyllä se 27-vuotiaan silmissä on, kun jo 24-vuotiaanakin pidin heitä aika tyttöinä. He ovat lukion kakkosluokkalaisia ja esim. siskopuoleni on lukion tokalla. Tuon ikäiset ovat kyllä pikkutyttöjä liki 10-vuotta vanhemman silmissä ja veikkaampa, että hyvä näin.
Sinäkö ajattelet kaikkien ihmisten puolesta? Iästä yksinään voi päätellä hyvin vähän, millainen ihminen on ihmisenä kasvuvaiheen jälkeen. Kaikki kehittyvät henkisesti eri tahtiin, jokainen on yksilö. Itse olin esim. jo peruskoulussa joissain tietyissä asioissa pitkälti samanlainen kuin tänäänkin olen päälle kolmekymppisenä. Joku toinen taas on enemmän ihan eri ihminen. Asiaan vaikuttavat niin geenit kuin henkilöhistoria, mutkia ei voi oikoa.
Ikänumero ei ylipäätään ole kovin olennainen tekijä ihmissuhteissa kuten ei myöskään asuinpaikka/maa tai yhteiskuntaluokka. Ainoa olennainen tekijä on yksinkertainen _tunne_ niin kauan kun molempien toiveet ja tahto ovat edustettuina itsenäisinä ihmisinä. Toki voidaan sopia, että tietty numero oikeuttaa tiettyihin asioihin. Mutta tämä on vain käytännön pakko asioiden hoitamiseksi toimivasti, ei itsessään reaalimaailman "totuus". Samalla lailla esim. maisterismies Kälviältä ei välttämättä "oikeasti" ole minkään tietyn muotin mukainen verrattuna duunariin Helsingistä.