Kaksisuuntainen mielialahäiriö, raskaus ja lääkitys

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mupeli
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Kamalia vastauksia olet saanut. Mutta kuten huomattu ihminen pelkää sitä mistä se ei tiedä mitään.

Juttele lääkärin kanssa. Ja etsi vertaistukea netistä. Kaksisuuntaisille on oma ryhmänsä www.tukiasema.net. Siellä ihmiset tietää mistä puhuu.
 
Ei normaalilla järjellä ja itsetunnolla varustettu vahva ihminen sairastu masennukseen! Eikä se koskaan puhkea yhdessä yössä niin että aamulla heräät ja huomaat olevasi masentunut. Ensi oireiden (jos vituttaa viikon) jälkeen kannattaisi mennä ihmisten ilmoille ja nauttia elämästä eikä jäädä "masentuneena" makaamaan kotiin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja eiei:
Alkuperäinen kirjoittaja Hei:
Ehkä nyt kannattaa miettiä moneen kertaan sitä uuden lapsen hankintaa ja varmistaa onko turvaverkko tosi kunnossa, ihmiset jotka huolehtii kaikesta jos sairautesi pahenee.

Mutta kuka nyt haluaa "hullun" lasta riesoikseen? Ties vaikka tarttuu tuollainen lasikuus ja elämänhaluttomuus.

Minä en pidä tuota sairautta laiskuutena sillä sitä se ei ole, enkä pelkää sitä että tauti tarttuisi (tottakai tiedän ettei se tartu) mutta silti koen erittäin suurena taakkana sen, että maanisdepressiivisen sukulaiseni lapset ovat usein meillä, kun äidillä menee liian lujaa. Ei ole kanttia kieltäytyäkään, koska sitten lapset joutuisivat sosiaaliviranomaisten haltuun ja saisimme koko suvun vihat niskoillemme. Suvun mielestä minä, kolmen pienen kotiäitinä ja yrittäjän vaimona, voin hienosti hoitaa vielä pari muksua lisää (ja nämä lapset oireilevat aika lailla epätasapainoisen elämän takia eli ovat suomeksi sanottuna hitsin hankalia ja pahatapaisia). Eli älkää sairaat ihmiset tehkö lisää lapsia ainakaan sukulaistenne hoidettavaksi jos he itse eivät ole vapaaehtoisia lapsianne hoitamaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja v:
Ei normaalilla järjellä ja itsetunnolla varustettu vahva ihminen sairastu masennukseen! Eikä se koskaan puhkea yhdessä yössä niin että aamulla heräät ja huomaat olevasi masentunut. Ensi oireiden (jos vituttaa viikon) jälkeen kannattaisi mennä ihmisten ilmoille ja nauttia elämästä eikä jäädä "masentuneena" makaamaan kotiin.

Lopeta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja v:
Ei normaalilla järjellä ja itsetunnolla varustettu vahva ihminen sairastu masennukseen! Eikä se koskaan puhkea yhdessä yössä niin että aamulla heräät ja huomaat olevasi masentunut. Ensi oireiden (jos vituttaa viikon) jälkeen kannattaisi mennä ihmisten ilmoille ja nauttia elämästä eikä jäädä "masentuneena" makaamaan kotiin.

Lopeta.

Taisi kolahtaa?

 
Täällä on tosi paljon asiattomia kommentteja, mutta myös asiallisia. Sitä vain ihmettelen, että psyykkisesti sairaita sentin päästä seuranneet eivät saisi tulla tänne kertomaan kommentteja. Eikö sitä saa ääneen kertoa, millaista se OIKEASTI on meille läheisille? Se on RASKASTA.
 
Miksi te ihmiset olette niin ilkeitä. Ottakaa selvää asioista. Kaksisuuntaisen II-tyyppi on melko lievä muoto koko sairaudesta. Maanista puolta tuskin ollenkaan ja masennusta sitten enemmän. Lääkkeillä sairaus pysyy kurissa ja kaikki ei edes tarvi lääkkeitä.

Itselläni on II-tyyppi. Sanoisin että raskaus ja pikkulapsiaika on olleet helpoimpia elämässäni ja tauti on ollut poissa arjesta. Eniten aikoinaan masensi työttömyys ja toimettomuus jolloin sairaus puhkesikin. Yhtä hyvin ap saa hankkia lapsia kuin joku vähävarainen joka ei pysty lopulta elättämään lapsiaan kunnolla. Tai hyvin toimeentuleva joka laiminlyö lapsiaan olemalla töissä koko ajan. Ihmisten tilanteet ei ole oppikirjaesimerkkejä aina. Ap:n sairaus on tosi lievää muotoa. Ei mitään syytä olla hankkimatta lapsia kun itse tiedostaa omat rajansa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tukiasema:
Kamalia vastauksia olet saanut. Mutta kuten huomattu ihminen pelkää sitä mistä se ei tiedä mitään.

Juttele lääkärin kanssa. Ja etsi vertaistukea netistä. Kaksisuuntaisille on oma ryhmänsä www.tukiasema.net. Siellä ihmiset tietää mistä puhuu.

Kiitos vinkistä

:flower:
 
Alkuperäinen kirjoittaja v:
Ei normaalilla järjellä ja itsetunnolla varustettu vahva ihminen sairastu masennukseen! Eikä se koskaan puhkea yhdessä yössä niin että aamulla heräät ja huomaat olevasi masentunut. Ensi oireiden (jos vituttaa viikon) jälkeen kannattaisi mennä ihmisten ilmoille ja nauttia elämästä eikä jäädä "masentuneena" makaamaan kotiin.

Ihmettelen että jotkut vielä on tätä mieltä. Kun ottaa huomioon miten paljon asiasta on puhuttu vuosikausia ja varoja syynätty kuntoutukseen. Vitutus ei ole sama kuin MASENNUS. Masennus pahimmillaan johtaa kuolemaan itsemurhan muodossa. Sanoisitko vielä että se on se laiskuus joka saa ihmisen tarttumaan pyssyyn?
 
Alkuperäinen kirjoittaja eieieiei:
Alkuperäinen kirjoittaja eiei:
Alkuperäinen kirjoittaja Hei:
Ehkä nyt kannattaa miettiä moneen kertaan sitä uuden lapsen hankintaa ja varmistaa onko turvaverkko tosi kunnossa, ihmiset jotka huolehtii kaikesta jos sairautesi pahenee.

Mutta kuka nyt haluaa "hullun" lasta riesoikseen? Ties vaikka tarttuu tuollainen lasikuus ja elämänhaluttomuus.

Minä en pidä tuota sairautta laiskuutena sillä sitä se ei ole, enkä pelkää sitä että tauti tarttuisi (tottakai tiedän ettei se tartu) mutta silti koen erittäin suurena taakkana sen, että maanisdepressiivisen sukulaiseni lapset ovat usein meillä, kun äidillä menee liian lujaa. Ei ole kanttia kieltäytyäkään, koska sitten lapset joutuisivat sosiaaliviranomaisten haltuun ja saisimme koko suvun vihat niskoillemme. Suvun mielestä minä, kolmen pienen kotiäitinä ja yrittäjän vaimona, voin hienosti hoitaa vielä pari muksua lisää (ja nämä lapset oireilevat aika lailla epätasapainoisen elämän takia eli ovat suomeksi sanottuna hitsin hankalia ja pahatapaisia). Eli älkää sairaat ihmiset tehkö lisää lapsia ainakaan sukulaistenne hoidettavaksi jos he itse eivät ole vapaaehtoisia lapsianne hoitamaan.


Äidillä ei ole lääkitys kohdallaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tukiasema:
Kamalia vastauksia olet saanut. Mutta kuten huomattu ihminen pelkää sitä mistä se ei tiedä mitään.

Juttele lääkärin kanssa. Ja etsi vertaistukea netistä. Kaksisuuntaisille on oma ryhmänsä www.tukiasema.net. Siellä ihmiset tietää mistä puhuu.

Kommentoin tuossa aiemmin asiaa, ja minä tiedän sairaudesta paljonkin. Suosittelisitko sinä ap:lle vauvan pyöräyttämistä? Tämä minun tuttuni on melkeimpä aina sen vauvan laittanut alulle maanisessa vaiheessaan, kovasti suunnittelee silloin tulevaisuutta, rakentaa kotia lainarahoilla, tahtoo suurperheen, samaan aikaan viettää aikaansa baareissa ja lapset sukulaisilla. Monta rautaa tulessa ja ei todellakaan kykeneväinen hoitamaan itseään tai perhettää. Tässäkin taudissa erilaisi muotoja, kannattaisi ap: keskustella ammattilaisten kanssa tilaanteestaan, onko nyt uuden vauvan aika.
 
Alkuperäinen kirjoittaja v:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja v:
Ei normaalilla järjellä ja itsetunnolla varustettu vahva ihminen sairastu masennukseen! Eikä se koskaan puhkea yhdessä yössä niin että aamulla heräät ja huomaat olevasi masentunut. Ensi oireiden (jos vituttaa viikon) jälkeen kannattaisi mennä ihmisten ilmoille ja nauttia elämästä eikä jäädä "masentuneena" makaamaan kotiin.

Lopeta.

Taisi kolahtaa?

Mikä?
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Täällä on tosi paljon asiattomia kommentteja, mutta myös asiallisia. Sitä vain ihmettelen, että psyykkisesti sairaita sentin päästä seuranneet eivät saisi tulla tänne kertomaan kommentteja. Eikö sitä saa ääneen kertoa, millaista se OIKEASTI on meille läheisille? Se on RASKASTA.

Tietenkin saa. Mutta yleistys on aika asiatonta. Läheisenä varmasti itsekin tiedät sairaudesta ja siitä että sitä on eri tasoa. Voisit ehkä tätäkin tuoda esille jos haluaisit olla objektiivinen asian suhteen. Tai ehket pysty omien kokemustesi takia. Mutta se ei ole ap:n vika.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kakkonen:
Sanoisin että raskaus ja pikkulapsiaika on olleet helpoimpia elämässäni ja tauti on ollut poissa arjesta. Eniten aikoinaan masensi työttömyys ja toimettomuus.
¨

Eli kun elämässä on iloa ja jotain tekemistä (lapsne kanssa) ei taudista oirettakaan, mutta kun ihminen (laiska) ei kestä negatiivisia tunteita (työttömyys, toimettomuus) alkaakin masentaa? Tässähän se muotisairauden tunnusmerkit tulivatkin. Kiitos!

 
Alkuperäinen kirjoittaja Hei:
Alkuperäinen kirjoittaja tukiasema:
Kamalia vastauksia olet saanut. Mutta kuten huomattu ihminen pelkää sitä mistä se ei tiedä mitään.

Juttele lääkärin kanssa. Ja etsi vertaistukea netistä. Kaksisuuntaisille on oma ryhmänsä www.tukiasema.net. Siellä ihmiset tietää mistä puhuu.

Kommentoin tuossa aiemmin asiaa, ja minä tiedän sairaudesta paljonkin. Suosittelisitko sinä ap:lle vauvan pyöräyttämistä? Tämä minun tuttuni on melkeimpä aina sen vauvan laittanut alulle maanisessa vaiheessaan, kovasti suunnittelee silloin tulevaisuutta, rakentaa kotia lainarahoilla, tahtoo suurperheen, samaan aikaan viettää aikaansa baareissa ja lapset sukulaisilla. Monta rautaa tulessa ja ei todellakaan kykeneväinen hoitamaan itseään tai perhettää. Tässäkin taudissa erilaisi muotoja, kannattaisi ap: keskustella ammattilaisten kanssa tilaanteestaan, onko nyt uuden vauvan aika.

Se riippuu ap:n taudin vahvuudesta. Lääkityksellä myös tämä tauti pysyy kurissa. Miksi niitä lääkkeitä ei voisi ottaa kun on lapsia?
 
Alkuperäinen kirjoittaja v:
Alkuperäinen kirjoittaja kakkonen:
Sanoisin että raskaus ja pikkulapsiaika on olleet helpoimpia elämässäni ja tauti on ollut poissa arjesta. Eniten aikoinaan masensi työttömyys ja toimettomuus.
¨

Eli kun elämässä on iloa ja jotain tekemistä (lapsne kanssa) ei taudista oirettakaan, mutta kun ihminen (laiska) ei kestä negatiivisia tunteita (työttömyys, toimettomuus) alkaakin masentaa? Tässähän se muotisairauden tunnusmerkit tulivatkin. Kiitos!

Sulla lyö nyt kyllä tyhjää vähän..
 
v niinkuin vittupää.tyyppi tiiä mitään oikeesta elämästä.mua ainaki hävettäis kirjottaa noin tyhmää/lapsellista tekstii ku sä.ota urpo asioista selvää.tai mee jonnekki lasten nettisivuille jakaa sun elämän viisauksia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja hullu:
v niinkuin vittupää.tyyppi tiiä mitään oikeesta elämästä.mua ainaki hävettäis kirjottaa noin tyhmää/lapsellista tekstii ku sä.ota urpo asioista selvää.tai mee jonnekki lasten nettisivuille jakaa sun elämän viisauksia.

Sinä voisit opetella kirjoittamaan. Isot kirjaimet lauseen alussa helpottavat huomattavasti lukemista.

Minä nimenomaan tiedän oikeasta elämästä, en mistään masennuksista todellakaan. Vai onko se sitä oikeaa elämää? Jokainen ottakoot vastuun omasta elämästä ja sen suunnasta. Naurettavaa tämä tämänpäivän masennus... Jos tulee vähänkin taka-iskuja tai vitutusta niin heti masentaa. Miksette pysty käsittelemään negatiivisia tunteita. Ei elämä ole aina ruusuilla tanssimista.
 
Alkuperäinen kirjoittaja v:
Ei normaalilla järjellä ja itsetunnolla varustettu vahva ihminen sairastu masennukseen! Eikä se koskaan puhkea yhdessä yössä niin että aamulla heräät ja huomaat olevasi masentunut. Ensi oireiden (jos vituttaa viikon) jälkeen kannattaisi mennä ihmisten ilmoille ja nauttia elämästä eikä jäädä "masentuneena" makaamaan kotiin.

Kirjoituksestasi huomaa, että et oikeasti tiedä mielenterveysasioista yhtään mitään. Se, että ihminen masentuu, ei tarkoita sitä, että hänellä ei olisi "normaalia järkeä". Myös ns. vahvat ihmiset voivat sairastua psyykkisesti. Tässä kohtaa voisi tietysti alkaa tehdä syväluotaavaa analyysia siitä, mitä se vahvuus loppujen lopuksi todellisuudessa on...
Kohtaan työssäni jatkuvasti näitä "vahvoja" ihmisiä, jotka eivät koskaan olisi voineet kuvitellakaan sairastuvansa psyykkisesti. Ikävä fakta on, että kuka tahansa meistä voi sairastua missä iässä tahansa. Joitain sairauksia kun ei voi millään estää pelkällä hyvällä itsetunnolla, vaan niiden syntyyn vaikuttavat monet muutkin tekijät (biokemialliset syyt jne.). Otapa asioista selvää, ettet nolaa itseäsi laukomalla täysin väärässä olevia argumenttejasi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja v:
Eli kun elämässä on iloa ja jotain tekemistä (lapsne kanssa) ei taudista oirettakaan, mutta kun ihminen (laiska) ei kestä negatiivisia tunteita (työttömyys, toimettomuus) alkaakin masentaa? Tässähän se muotisairauden tunnusmerkit tulivatkin. Kiitos!

Totta!!!!! Lukekaan nyt ajan kanssa tämä. Jos ja kun elämässä on jotain tärkeää ja tekemistä, silloin ei taudista tietoakaan, mutta jos negatiivisia tuntemuksia, niin heti masentaa. Missä vika? Omassa paineensietokyvyssä.



 
Alkuperäinen kirjoittaja alan ammattilainen:
Alkuperäinen kirjoittaja v:
Ei normaalilla järjellä ja itsetunnolla varustettu vahva ihminen sairastu masennukseen! Eikä se koskaan puhkea yhdessä yössä niin että aamulla heräät ja huomaat olevasi masentunut. Ensi oireiden (jos vituttaa viikon) jälkeen kannattaisi mennä ihmisten ilmoille ja nauttia elämästä eikä jäädä "masentuneena" makaamaan kotiin.

Kirjoituksestasi huomaa, että et oikeasti tiedä mielenterveysasioista yhtään mitään. Se, että ihminen masentuu, ei tarkoita sitä, että hänellä ei olisi "normaalia järkeä". Myös ns. vahvat ihmiset voivat sairastua psyykkisesti. Tässä kohtaa voisi tietysti alkaa tehdä syväluotaavaa analyysia siitä, mitä se vahvuus loppujen lopuksi todellisuudessa on...
Kohtaan työssäni jatkuvasti näitä "vahvoja" ihmisiä, jotka eivät koskaan olisi voineet kuvitellakaan sairastuvansa psyykkisesti. Ikävä fakta on, että kuka tahansa meistä voi sairastua missä iässä tahansa. Joitain sairauksia kun ei voi millään estää pelkällä hyvällä itsetunnolla, vaan niiden syntyyn vaikuttavat monet muutkin tekijät (biokemialliset syyt jne.). Otapa asioista selvää, ettet nolaa itseäsi laukomalla täysin väärässä olevia argumenttejasi.

Vai että oikein biokemialliset syyt. Joo, tutukimusten mukaan noin 5% masentuneista on aivotoiminnassa puutetta vai liikatuotantoa, eli jotain häikkää. Muut eivät ole oikeasti sairaita. Se on vaan niin helppo mennä lääkäriin valittamaan ettei jaksa, saa ainakin 2 viikkoa sairauslomaa. Sitten ollaankin masentuneita. Entisaikaan valitettiin lääkärissä selkää, kipu kun on subjektiivista. Nykyään siis ollaan masentuneita kun ei huvita. Tehkää elämällenne jotain, älkääkä valitattako.

 
Alkuperäinen kirjoittaja hullu:
pelle toi v.ainii saakohan se nyt täst selvää ku ei oo ISOJA kirjaimia.ku ei se raukka ymmärrä pisteitä...................................................


Kuuluu ihan yleissivistykseen isot alkukirjaimet lauseen alussa, mutta eihän sitä voi kaikkea vaatia.
 

Yhteistyössä