kateus ja parisuhdeongelmat

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja onneton oona
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
En vois kuvitella että mun miehestä tulis mulle joskus ei kukaan tai kuka tahansa. Vaikka erottais. Oikeestaan kävis vaan sääli seuraavaa miestä, mä en pääsis irti tosta ihmisestä ja se ois aina mulle se, jolle soittaisin jos tarttisin apua.

Mä en varmaan uutta suhdetta ikinä enää aloittais, kukaan ei tule koskaan päihittämään tai edes pääsemään samalle tasolle tunteissani kuin tuo mies.
 
Kyllä tuossa olisi huolissaan lapsista ja heidän tunteistaan. Mutta ei exän itsessään tarvitse olla eri asemassa kuin joku muu tuttu, sanotaan vaikka koulukaveri jonka on tuntenut lapsuudessa kouluajan mutta sitten tiet ovat erkaneet.

Se on lastesi äiti! Voi että suivauttaa tuollainen ajatusmaailma. Että se on ihan tuollaisen lapsuuden kaverin tasolla? Vaikka on synnyttänyt lapsesi ja teillä on yhteinen historia? Lasten tekeminen (saaminen) kumppanin kanssa on varmaan sitä suurinta mitä mies ja nainen voivat yhdessä kokea ja tehdä. Ei sitä nyt oikein voi verrata johonkin tyyppiin jonka kanssa olet potkinut palloa välitunnilla.
 
  • Tykkää
Reactions: Cassyput
[QUOTE="vieras.";29616221]Uudella miehellä on maaginen sauva joka pyykäisee muistot? astron mukaan naisen pitkäaikaismuisti on jalkovälin ohjaama.[/QUOTE]

Naisen pitkäaikaismuisti on jännä siinä että se muuttaa muistoja ja menneisyyttä sopimaan käsillä olevaan elämäntilanteeseen. Aiheesta on useita tutkimuksia Your memory rewrites the past and edits it with new experiences, study finds - Science - News - The Independent.

Tämä ominaisuus mahdollistaa onnellisten uusperheiden muodostumista.
 
[QUOTE="vieras.";29616319]Sanoi että jalkovälissä tietyllä hetkellä hääräävä mies on aina hänelle se tärkein ja ihanin. Edellinen muuttuu yhdentekeväksi ja unohtuu heti kun uusi mies ottaa paikan.[/QUOTE]

Minusta tässä ei ole tarpeen alkaa ilkeäksi, vaikkei toisen juttuja tajuakaan.
 
Se on lastesi äiti! Voi että suivauttaa tuollainen ajatusmaailma. Että se on ihan tuollaisen lapsuuden kaverin tasolla? Vaikka on synnyttänyt lapsesi ja teillä on yhteinen historia? Lasten tekeminen (saaminen) kumppanin kanssa on varmaan sitä suurinta mitä mies ja nainen voivat yhdessä kokea ja tehdä. Ei sitä nyt oikein voi verrata johonkin tyyppiin jonka kanssa olet potkinut palloa välitunnilla.

Minähän sanoinkin tuolla aiemmin että lasten tunteiden kautta otan tuollaiset asiat huomioon. Eli hän on lasteni äiti, ei kai hänen tarvitse olla muuta?
 
datallakin autismikirjon häiriö? tiedän että astrolla on ja se selittää paljon, mutta nyt tuli outoa tekstiä dataltakin. vai kirjoittaako hän noin vain tyynnytelläkseen vaimoaan?
 
Minähän sanoinkin tuolla aiemmin että lasten tunteiden kautta otan tuollaiset asiat huomioon. Eli hän on lasteni äiti, ei kai hänen tarvitse olla muuta?

Hän ei merkitse sinulle mitään? On täysin yhdentekevä? Sinua ei kiinnosta elääkö hän vai onko kuollut? Muuta kuin nyt pyörsit sanasi että olisit muka aikuisten lastesi tukena.
Hän on lastesi äiti mutta ei ole sinulle mitenkään merkityksellinen henkilö?
 
Hän ei merkitse sinulle mitään? On täysin yhdentekevä? Sinua ei kiinnosta elääkö hän vai onko kuollut? Muuta kuin nyt pyörsit sanasi että olisit muka aikuisten lastesi tukena.
Hän on lastesi äiti mutta ei ole sinulle mitenkään merkityksellinen henkilö?

Mikä Datan sanoissa sinua pelottaa? Miksei hän saa ajatella/tuntea omalla tavallaan?
 
Miten voi... Siis että jakaa sänkynsä toisen ihmisen kanssa, keittää vuosia yhteiset kahvit, saadaan lapsia, eletään yhteistä elämää. Ja sitten erotaan, eikä toinen enää ole kukaan tärkeä. En vaan käsitä. Miten niin voi muka käydä.

Miten on voinut erota, jos noilla kaikilla on vielä merkitystä?

En minä ainakaan halua aamupalapöytäämme tai vuoteeseemme jotain eksän muistoa leijumaan - elävänä tai kuolleena eksänä. Ei ole päässyt yli entisestä, jos noin kaihoilee perään.

Ei eksän pitäisi enää kuulua elämään eron jälkeen millään tavoin.
 
  • Tykkää
Reactions: Data
Miten on voinut erota, jos noilla kaikilla on vielä merkitystä?

En minä ainakaan halua aamupalapöytäämme tai vuoteeseemme jotain eksän muistoa leijumaan - elävänä tai kuolleena eksänä. Ei ole päässyt yli entisestä, jos noin kaihoilee perään.

Ei eksän pitäisi enää kuulua elämään eron jälkeen millään tavoin.

Miks just parisuhteessa välit pitäs katketa täysin? Ja kyllä monet eroavat kun on sovittamattomia ristiriitoja, mutta harva varmaan eroaa siksi ettei toinen enää merkitse yhtään mitään.
 
  • Tykkää
Reactions: Vaimo-Rakas
Miten on voinut erota, jos noilla kaikilla on vielä merkitystä?

En minä ainakaan halua aamupalapöytäämme tai vuoteeseemme jotain eksän muistoa leijumaan - elävänä tai kuolleena eksänä. Ei ole päässyt yli entisestä, jos noin kaihoilee perään.

Ei eksän pitäisi enää kuulua elämään eron jälkeen millään tavoin.

No kyllä se jo lasten kannalta suotavaa olisi että isä ja äiti olisivat puheväleissä ja vieläpä ihan kiva bonus olisi että pitäisivät edes toisistaan. Tai edes kunnioittaisivat toisiaan. Mutta niinhän se ei tunnu usein menevän, katkaistaan yhteydet, pidetään sähköpostin tai lastenvalvojan kautta yhteyttä ja lapsiraukat joutuvat miettimään että ketä uskaltavat juhliinsa kutsua jne. Kärsivät joka tapauksessa kypsymättömistä vanhemmista jotka eivät voi edes samassa huoneessa olla. Ei kai kukaan ainakaan oleta ettei lapsi kärsi sellaisesta tilanteesta että oma äiti/isä on äidille/isälle ilmaa?
 
Lasteni isä ei todellakaan merkitse minulle mitään. Hän on itsekäs, kaksinaamainen, imelä ja kaikkea muuta negatiivistä. Kyllä ne ihmiset vaan muuttuu tilanteen mukaan. Ja toisaalta omalta rakastumiseltaan ei tule kaikkia huonoja piirteitä huomanneeksi alussa.
 
Et ole tosissasi?
Isänä et näe tarpeelliseksi tarjota aikuisille lapsillesi surun ja hädän hetkellä apua? Mikä teitä oikein vaivaa? Kyllä meitä on moneen junaan, täytyy sanoa. No, onhan näitä live-elämässäkin tullut nähtyä.

Toki tarjoan tukea, mutta en oikein usko että he tarvitsisivat minua äitinsä sairasvuoteelle tai hautajaisiin mukaan aikuisina.
 
Nyt mä sen keksin.

Jos palstalla joku pohtii, että mistä tietää, että avioliitto tullut tiensä päähän ja on parempi erota. Neuvona usein on, että jos vielä edes on vihainen tjsp. negatiivinen tunne päällä, voi liittoa koettaa pelastaa, mutta jos on VÄLINPITÄMÄTÖN toista kohtaan, on homma ohi. Tunteet OVAT KUOLLEET, kuten usein eron syyksi annetaan.

Sitten täällä ketjussa ilmeisesti onnellisesti ekassa liitossaan olevat rouvat kauhistelevat toisten tuntemuksia eron jälkeen. Myrsky vesilasissa.
 
Mulla ei ole exää joten en pysty kokemuksesta puhumaan, mutta kun olen tuon ukkokullan kanssa viettänyt 2/3 elämästäni, tuntuu vaikealta uskoa että vaikka joskus erottaisiin hänestä tulisi niin yhdentekevä etten korvaani lotkauttaisi jos hän joutuisi teholle tai kuolisi. Meillä on kuitenkin niin paljon yhteisiä muistoja ja yhteistä elämää takana. Lapset on jo isoja mutta heille isän sairastuminen tai kuolema olisi niin kova paikka, että olisin heitä tukemassa äitinä. Sekä sairaalassa että kappelissa.
 
Lasten etua ja heidän tunteitaan tässä mietin. Ne eivät tuolla mentaliteetilla ainakaan etummaisena ole.

Onhan. Neutraalit tunteet exään on tae siitä etteivät tunteet pääse vaikuttamaan ja estämään lapsen parhaan toteutumista. Monelle eronneelle kun tunteet aiheuttavat ongelmia. Olen samaa mieltä astron kanssa että tunteet exään täytyy tehdä selviksi ja vakiinnuttaa ennen uutta suhdetta. Jos kyseessä on elämän rakkaus niin silloin se täytyy tehdä selväksi uudelle kumppanille.

Miksi viha exään on täysin oikeutettua mutta tunteettomuus ei? Enkä ole täysin tunteeton häntä kohtaan, hänellä ei vain ole erityisasemaa muiden joukossa (muuten kuin lasten kautta).
 
Nyt mä sen keksin.

Jos palstalla joku pohtii, että mistä tietää, että avioliitto tullut tiensä päähän ja on parempi erota. Neuvona usein on, että jos vielä edes on vihainen tjsp. negatiivinen tunne päällä, voi liittoa koettaa pelastaa, mutta jos on VÄLINPITÄMÄTÖN toista kohtaan, on homma ohi. Tunteet OVAT KUOLLEET, kuten usein eron syyksi annetaan.

Sitten täällä ketjussa ilmeisesti onnellisesti ekassa liitossaan olevat rouvat kauhistelevat toisten tuntemuksia eron jälkeen. Myrsky vesilasissa.

Tunteet OVAT KUOLLEET = naisen ja miehen välinen seksuaalinen ja parisuhteen edellyttämä rakkaus on kuollut. Ystävyys, yhteinen menneisyys, yhteiset lapset säilyvät.

Mutta joo, kukin tavallaan.
 
Ihanaa että olit selkärankainen etkä halunnut rikkoa liittoa, ainoastaan ryhtyä suhteeseen liiton toisen osapuolen kanssa. Kauhea narttu se ex, jos olisi vielä lapsiakin pitänyt tavata oikeen kerran kahessa viikossa.

Anna mun kaikki kestää...
 
Mitä te naiset kauhistelette... :D Olihan ap:n miehen käytös harvinaista miehelle. Todellisuudessa miehet harvemmin välittää existään. Tuossa näkyy miesten ja naisten ero. :) Naiset rakastaa exiään, ja miehet hädin tuskin muistaa niitä. :D Mutta onneksi te naiset olette noin tunteellisia ja rakastatte miehiä aina. ;)
 
  • Tykkää
Reactions: astrolabe

Yhteistyössä