Alkuperäinen kirjoittaja Phoebs:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Sitruuna:
Alkuperäinen kirjoittaja v:
Hmm... näinhän se usein menee. Mutta ei se lopettaminenkaan niin helppoa aina ole.
On se helppoa, kun jättää tupakat kauppaan
Voi kuulostaa helpolta mutta onko?
On.
Miekin mielelläni uskoisin, että se on vaan niin helppoa - mutta kun ei.
Mie osaan hyvin kuvitella syrjäytyneen, työttömyyttä vuosikausia poteneen, ehkä kotinsa myymään joutuneen ja vuokrakerrostalolähiöön muuttaneen katkeroituneen perheen isän ja äidin, jonka ainoa "päämäärä" on pitää kirpputoreilta ostetuissa vaatteissa kulkevat lapset jonkinlaisessa ruuassa - vaikka sitten leipäjonon turvin.
Sitä on hirveän helppo sanoa, että kettuakos siinä mitään sätkää käärit - ostaisit silläkin rahalla salaattiainekset, niin ois joskus jotain muutakin ruokaa kun sitä makaronia ja halpamerkin ketsuppia ja ehkä Atrian valmislihapullia ruuaksi.
Mutrta kun se äiti ja isä ehkä ajattelee, että tässä nyky-yhteiskunnassa, jossa ollaan vaan työtön - työtön - työtön, ja työvoimatoimistossa ollaan tarjoamassa vaan kurssia kurssin perään, jotta oppisi hakemaan töitä - mutta silti niitä ei saa jne, niin ainoa "huvi" saattaa olla se hetkellinen hyvänolontunne, joka siitä sätkänvetämisestä tulee.
Tai vaikka siitä jo mainitusta olutpullon korkkaamisesta.
Tuollaisessa tilanteessa vuosikausia olleet eivät enää löydä niin helposti niitä elämän pieniä iloja, sitä katkeroituu ja turhautuu. (Ei kylläkään kaikki, mutta varmasti osa ihmisistä.) Silloin se vapaudentunne, että mie voin sentään jostain päättää itse, ja se tunne, jonka nikotinisti sätkästään saa, kuten myös alkoholisti siitä oluesta, on niin valtavan suuri... sen hetken - mutta silti siitä pienestä hetkestä mieli haluaa pitää kiinni. Vaikkakin silläuhalla, että sit seisotaan siellä leipäjonossa.
Ja juu, tää on vaan siis mun kuvitelma ko asiasta - mie voisin kuvitella, että noin se kulkee. En siis tarkoita loukata tai halveksia milläänlailla ketään kirppisvaatteita ostavia, kerrostalolähiöissä vuokralla asuvia sen koommin kun leipäjonoissakäyviä, työttömiä tai alkoholisoituneitakaan.
Mutta kunhan vaan kehitin oman esimerkin, jonka voisin hyvinkin kuvitella olevan ihan totuudenmukainen.