kuljen maailmalla saman taivaan sua nähdä en saa.tunnen saman kuulen sua omaks luulen vaan .jälkeen ikuisuuden viellä äänes kuulen valloittavan,mutta milloin sinut löydän uudelleen? illan odotuksen turhan lupauksen tuuli kun toi.kuljit ohitseni rikoit sydämmini haavoittaen kaiken jälkeen olin sulle varjo vain .valheen sulta lahjaksi sain...
Sinä olet minulle rakas. Tänään kerron sen. Jo siitä metsä laulaa ja tuuli kuiskaten.
Nyt tahdon, että tiedät sen mikä totta on: Niin rakas sinä olet, kuin virta kahleeton,
kuin lämpö, joka hehkuu ja valtaa sydämen. Niin rakas sinä olet ja ainutlaatuinen.
Anna-Mari Kaskinen
Ihan typerää loruilla mitään tuollaista, eroaa ne kuitenkin. ja jos ei eroa niin elää onnettomina toisen kuolemaa odottaen ja muiden kanssa paneskellen. Sellaista elämä on.
Te katsotte huomiseen,
näette kaikki ihanat rannat,
lempeät aurinkopäivät,
työn, luomisen ilon
ja suunnitelmat.
Jo tämä ja yhteiset päivät,
kaikki teille määrätyt päivät
ovat teidän omianne.
Tehkää niistä yhteinen taival
käsi kädessä kuin lapset.
-Eeva Kontiokari-