Käytänössä yh

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja eroavako
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

eroavako

Vieras
Vaimoni lähti opiskelemaan toiselle paikkakunnalle kolmisen vuotta sitten. Asia oli ihan ok aluksi, mutta nyt on alkanut muuttua. Opiskelemaan lähtö ja muutto oli yhteinen päätös, sovittiin tietyt pelisäännöt. eli opiskeluja ei tuoda kotiin ja sovitellaan menomme yhteen. Meillä on kolme ala-aste ikäistä muksua ja olemme itse noin nelikymppisiä.

Nykyään vaimo käy noin joka toinen viikonloppu kotona tai harvemmin. Lapset halusivat sitä, koska äiti alkoi opiskella myös kotona viikonloppuisin. Vaimo on itse sitä mieltä, että hän on vain kodinkone jokan siivoaa ja laittaa ruokaa. Lasten kanssa siivosin ja laitoin ruuat valmiksi, niin hän alkoi uudelleen siivoamaan , koska me ei osata sitä oikein. Ruuat hän laittoi pakastimeen ja teki uudet. Lasten kanssa hän ei ehdi leikkimään, mutta naapuriin saattaa ehtiä illaksi istumaan.

Meidän parisuhde on kovilla kun häntä ei haluta, väsyttää kun on ollut kiirettä yliopistolla. Järjestin meidät laivalle kaksin ilman muksuja, sielläkään ei ollut haluja rakastella, nukuttiin omissa vuoteissa. Seksiä on harrastettu kerran tänä vuonna. Viikonloppuisin kun hän on kotona minä nukun sohvalla tai olen ollut työmatkalla. Eniten tuntuu tyhjältä arki iltaisin kun muksut menee nukkumaan, silloin talo on hiljainen. Silloin haluaisi aikuisen seuraa tai ainakin tiedon että seyraa olisi viikonloppuna. Tykkään olla muksujen kanssa ja se on erittäin antoisaa.

Olen tietysti halukas lukemaann kommentteja.
 
Miten tilanteesi muuttuisi paremmaksi jos eriaisit? Silloin et saisi sitä eikuista seuraa sitäkään vähää. Ellet sitten suunnittle uutta parituhdetta siihen lastesi sekaan.

Onko muuten vaimosi yksinäinen iltaisin, vai onko häellä muuta seuraa?
 
Hänellä on toinen mies. Luulen että hänellä on todella paha olla. Mutta älä luovuta. Vielä hän tulee järkiinsä. Muista aina olla ystävällinen ja ihana hänelle. Älä painosta mihinkään. Hän tulee varmasti vielä katumaan tekemisiään ja loppuelämä onkin helppoa kun löydätte taas elämäänne harmonian.
 
Minua loukkaisi hirvittävästi tuossa tilanteessa se, että vaimosi ei arvosta sinun vaivannäköäsi lainkaan. Hänelle ei kelpaa siivouksenne eikä ruoanlaitot. Vaimosi vaikuttaa olevan todella itsekäs. Minunkin mielestäni kaikki vaimosi käytöksessä viittaa siihen, että hänellä on toinen mies tai ainakin hänen ajatuksensa ovat täysin jossakin muualla kuin sinussa ja lapsissa.

Jos eroaisitte, saisit vaimoltasi elatustukea, koska sinä hoidat lapset. Nyt todennäköisesti maksat omalta osaltasi myös vaimon elinkuluja opiskelupaikkakunnalla. Minusta tuntuu, että vaimosi tulee itse ottamaan eron siinä vaiheessa, kun hän saa opinnot päätökseen ja löytää koulutustaan vastaavaa työtä.

Minusta sinulla on oikeus vaatia vaimoltasi tilintekoa siitä, mikä on pelin henki ja miksi hän on muuttunut. Jos hänellä on rankkaa, niin sitä se on myös sinulla. Jos jostakin syystä olisi niin, että hänellä ei olisi toista miestä, niin kestäisitkö sitä, että vaimo asuisi perheen kanssa ja hänelle ei edelleenkään kelpaisi mitään, mitä muut tekee, vaan hän on aina itse oikeassa.

Mars mars pois tossun alta! Vaadi vaimoasi tilille. Jos ei suostu puhumaan, ota ero. Eiköhän siinä vaiheessa vaimosi suostu puhumaan asioista, kun pitäisi allekirjoittaa eropaperit.
 
En ole tossun alla. Jos eroamme niin se mahdollistaa mulle omat menoni/ suhteen. Nyt en lähde hakemaan suhdetta /yhden illanjuttuja.
Hän asuu solussa ja lähellä on muitakin saman kurssin opiskelijoita.
 
Kuinka suhtaudut vaimosi opintohin? Ilmaisetko arvostavasi hänen opintojaan vai ovatko ne riesa suhteessanne?

Olen opiskellut työn ohella. En saanut silloiselta avomieheltäni erityisemmin kannustusta. Hän sanoi kokevansa, että työni ja opintoni menevät hänen edelleen. Itse en ajatellut niin.

Totta oli, että opiskeluni veivät aikaa iltaisin ja viikonloppuisin. Pidin kuitenkin myös vapaata opinnoista viikonloppuina. Olin joskus väsynyt ja stressaantunut opinnoistani, joten ymmärrän hyvin, että vaimosi ajatukset ovat välillä muissa asioissa.


 
Siis mä olen antanut vapaat kädet opintojen suhteen. Hommannut yhden Kesätyö/harjoittelupaikan. Autan kaikin tavoin minkä voi. En ehkä osaa arvostaa arvosanoja, mutta valmistuessaan hänellä on sopiva ikä, työkokemusta alalta eikä ole jäämässä perhevapaille. MUTTA haluan myös yhteistä aikaa, seksi ja muuta mukavaa sekä häneltä aikaa lapsille. Olen edelleen tyytyväinen, että hän lähti opiskelemaan.
 
Koesta kestää. Opiskeluvaihe on kuit4enkin vain väliaikaista. Tämä on ehkä suhtenne koetuskivi, mutta jos kestätte tämän tulevaisuus on valoisampi vaimosi valmistuttua. Häneltä ei ehkä kertakaikkiaan riitä aika opiskelun ohella niin paljon sinulle ja lapsille kuin toivoisin. Ehkä hän ajattelee valmistuvansa nopeammin kun keskittyy opiskeluun täysillä ja sen jälkeen hän voi panostaa enemmän perheeseensä, kun on tämä vaihe elämästä takana.
 
Alkuperäinen kirjoittaja eroavako:
Opiskelemaan lähtö ja muutto oli yhteinen päätös, sovittiin tietyt pelisäännöt. eli opiskeluja ei tuoda kotiin ja sovitellaan menomme yhteen.

Tämä minua hämmästyttää, sovitte, että opiskeluita ei tuoda kotiin?! Miksi ei? Olen opiskellut työn ohessa, enkä olisi ikinä valmistunut, jos en olisi saanut opiskella kotona.

Mutta toivottavasti tilanteenne ratkeaa parhain päin!
 
Ettet vain hakisi täältä kannustusta ajatukselesi, että etsit itsellesi uuden kumppanin?

Minulta et sympatiaa siihen saa. Vaimosi opiskelu on tärkeää ja hän on lastenne äiti. Uusi suhde ei ainakaan auta lasten asiaa.
 
Jos ap olisi nainen, jonka mies käy kotona kerran kahdessa viikossa, motkottaa siivouksen laadusta eikä syö laitettuja ruokia, jokaikinen elli olisi jo älähtänyt ja vaatinut eroa. Nyt, kun opiskeleva puoliso onkin nainen, kaikki ymmärtävät suut ja silmät täyteen. Huhhuh mitä kaksinaamaisuutta täällä!

Lasten äiti on siis asunut kolme vuotta poissa kotoa, käynyt vain viikonloppuisin ja äskettäin vielä harventanut käyntejään. Kenen mielestä tämä kertoo perheestä välittämisestä? Toki tajuan, että opiskelu on rankkaa, mutta ymmärrän myös ap.n masennuksen tilanteeseen. Mikä muka takaa, että kun opinnot ovat ohi, suunta on yhtään toinen? Voihan vaimo haluta lähteä toiseen kaupunkiin töihin ja jättää edelleen perheen oman onnensa nojaan viikkotolkuiksi. Haloo, kyllä minusta on outoa, että vaimoa/äitiä ei oma mies ja lapset tuon enempää kiinnosta.

Olen itse opiskellut kaksi korkeakoulututkintoa yhtä aikaa ja kyllä silti jäi aikaa muuhunkin elämään... toisin kuin näköjään ap.n vaimolla, joka ei edes kahden viikon välein "ehdi" paneutua perheeseensä. Jaksamista sinulle ap! Voisit kyllä vaimoltasi tivata, miksi hän väheksyy sinun suoriutumistasi, kun kuitenkin aivan yksin arjen pyörität. Vai poteeko hän kenties huonoa omaatuntoa, ja yrittää päteä kotona, jotta ei vaikuttaisi aivan turhalta perheessänne?
 
Alkuperäinen kirjoittaja eroavako:
Vaimoni lähti opiskelemaan toiselle paikkakunnalle kolmisen vuotta sitten. Asia oli ihan ok aluksi, mutta nyt on alkanut muuttua. Opiskelemaan lähtö ja muutto oli yhteinen päätös, sovittiin tietyt pelisäännöt. eli opiskeluja ei tuoda kotiin ja sovitellaan menomme yhteen. Meillä on kolme ala-aste ikäistä muksua ja olemme itse noin nelikymppisiä.

Nykyään vaimo käy noin joka toinen viikonloppu kotona tai harvemmin. Lapset halusivat sitä, koska äiti alkoi opiskella myös kotona viikonloppuisin. Vaimo on itse sitä mieltä, että hän on vain kodinkone jokan siivoaa ja laittaa ruokaa. Lasten kanssa siivosin ja laitoin ruuat valmiksi, niin hän alkoi uudelleen siivoamaan , koska me ei osata sitä oikein. Ruuat hän laittoi pakastimeen ja teki uudet. Lasten kanssa hän ei ehdi leikkimään, mutta naapuriin saattaa ehtiä illaksi istumaan.

Meidän parisuhde on kovilla kun häntä ei haluta, väsyttää kun on ollut kiirettä yliopistolla. Järjestin meidät laivalle kaksin ilman muksuja, sielläkään ei ollut haluja rakastella, nukuttiin omissa vuoteissa. Seksiä on harrastettu kerran tänä vuonna. Viikonloppuisin kun hän on kotona minä nukun sohvalla tai olen ollut työmatkalla. Eniten tuntuu tyhjältä arki iltaisin kun muksut menee nukkumaan, silloin talo on hiljainen. Silloin haluaisi aikuisen seuraa tai ainakin tiedon että seyraa olisi viikonloppuna. Tykkään olla muksujen kanssa ja se on erittäin antoisaa.

Olen tietysti halukas lukemaann kommentteja.

Tuo on kyllä valitettavasti ihan tyypillinen suomalainen avioliitto. Yleensä osat on vain toisinpäin, mutta asetelma sama.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Vähän sivustta:
Alkuperäinen kirjoittaja eroavako:
Opiskelemaan lähtö ja muutto oli yhteinen päätös, sovittiin tietyt pelisäännöt. eli opiskeluja ei tuoda kotiin ja sovitellaan menomme yhteen.

Tämä minua hämmästyttää, sovitte, että opiskeluita ei tuoda kotiin?! Miksi ei? Olen opiskellut työn ohessa, enkä olisi ikinä valmistunut, jos en olisi saanut opiskella kotona.

Taitaa ap:llä olla vähän eri tilanne, vaimo on kuitenkin viikot muualla, niin luulisi, että siellä on iltaisin aikaa tehdä kouluhommat. Ja kotiin tulee joka toinen viikonloppu. Eikö tosiaan paria päivää voi perheelleen pyhittää?

 
Eikö vaimollasi ole ollenkaan äidillisiä tunteita? Vaikuttaa aivan kylmältä sinua ja lapsia kohtaan!

Istuta hänet joku ilta, kun lapset nukkuvat, keskustelemaan kanssasi ja kysy suoraan onko hänellä uusi mies. Ei varmaan myönnä, mutta vaikuttaa siltä. Ehdota hänelle eroa, luulen että ainakin pelästyy kun ajattelee kuka maksaa koulunkäynnin sitten. Ei vaimosi varmaan heti halua eroa, siis jos on salamies, vaan odottaa koulun päättymistä.

Kyllä luulisi olevan illat aikaa opiskella! Eihän hänellä ole muuta tekemistä, tai ainakaan pitäisi olla. Normaalisti perheelliset naiset opiskelevat oman työn ohella, uskomatonta ettei vaimosi kykene siis iltaisin opiskelemaan niin että vkl olisi perheelle aikaa.

Toivon voimia sinulle ap. on varmaan rankkaa kun on tuollainen vaimo, itse vaikutat kunnolliselta.
 
Höpö höpö!
Ap. on se vaimo! Mies opiskelee ja vaimo hoitaa kodin "yksin".
Neuvo: Jätä se ja ota käyhä mies. Katsele sitten sivusta exääsi kun se on valmistunut ja pärjää hyvin ehkäpä jopa uuden perheensä kanssa.

Vain kärsivällisyydellä voi koko perhe saada jotain.
 
Jos ap kertomasi on totta, niin vaimosi on toinen jalka oven välissä lähdössä pois. Nimittäin pääsääntöisesti kukaan normaali nainen ei jätä lapsiaan tuolla tavoin, että tapailee satunnaisesti viikonloppuisin ja silloinkaan ei oikein jaksa keskittyä kunnolla.

Tietysti on naisia, ihan normaalejakin, jotka muuttavat pois ja lapset jäävät isälle. Isä osaakin olla yhtä hyvä huoltaja kuin äitikin ja niin sinäkin ap varmasti olet.

Ajattelin tässä vain, että kuulostaisi siltä, että ennen opiskeluja puolisosi todella eli elämää lastenne kanssa ja halusi sitä. Jos lapsista ikään kuin "kaikkoaa" niin se on tosi huono merkki.

Oli toinen mies tai ei, siihen en osaa ottaa kantaa. Joskushan joku vain haluaa elää ilman perhettään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja eroavako:
Siis mä olen antanut vapaat kädet opintojen suhteen. Hommannut yhden Kesätyö/harjoittelupaikan. Autan kaikin tavoin minkä voi. En ehkä osaa arvostaa arvosanoja, mutta valmistuessaan hänellä on sopiva ikä, työkokemusta alalta eikä ole jäämässä perhevapaille. MUTTA haluan myös yhteistä aikaa, seksi ja muuta mukavaa sekä häneltä aikaa lapsille. Olen edelleen tyytyväinen, että hän lähti opiskelemaan.

Hyvä, että arvostat hänen opintojaan!

Kummalliselta vaikuttaa, että olette eri paikkakunnilla, mutta vaimollasi ei viikonloppuisin riitä aikaa sinulle ja lapsille. Olen joskus ollut etäsuhteessa ja silloin ainakin tuntui tärkeältä olla miehen kanssa, kun viikonloppuisin nähtiin. Toisaalta oli myös paljon odotuksia viikonloppua varten ja aina ne odotukset eivät toteutuneet...

Toivottavasti asianne kääntyvät parhain päin!
 
Opiskelu kotona piti olla pois, koska asuu opiskelupaikkakunnalla ja perhe ei ole häiriöksi viikolla. Eli 4-5 iltaa opiskelurauhaa ja loput perhe-elämää. Viime kesän hän asui myös muualla kesätyön takia. Edellisenä osan kotona.

En ole hankkimassa mitään rinnakkaissuhdetta, itselläni ei ole aikaa siihen. Lapset, työ, harrastukset ja entisen firman lopputyöt vievät kyllä aikani. Uusi suhde on sitten mahdollinen kun vanhat asiat ovat kunnossa. En kumminkaan nauttisi rinnakkaissuhteesta, jos sille ei olisi aikaa. Harrastukseenni mksut lähtevät toistaiseksi mielellään mukaan, koska ovat kiinnostuneita siittä. Haluavat mukaan vaikka äiti olisi kotona käymässä.
 
Olet harvinainen mies ja hyvä isä! Tuollaisia on harvassa, yleensä naiset kantavat vastuun perheestä ja lapsista, teillä on toisinpäin.

Lapset näyttävät pitävän sinusta enemmän kuin äidistään, koska lähtevät mukaasi harrastuksiin vaikka äiti olisi "vierailulla" kotona.

Täytyy nostaa hattua tuollaiselle isälle! Vaimosi ei osaa arvostaa sinua, ei ole arvoisesi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ...............:
Alkuperäinen kirjoittaja Vähän sivustta:
Alkuperäinen kirjoittaja eroavako:
Opiskelemaan lähtö ja muutto oli yhteinen päätös, sovittiin tietyt pelisäännöt. eli opiskeluja ei tuoda kotiin

Tämä minua hämmästyttää, sovitte, että opiskeluita ei tuoda kotiin?! Miksi ei? .

Taitaa ap:llä olla vähän eri tilanne, vaimo on kuitenkin viikot muualla, niin luulisi, että siellä on iltaisin aikaa tehdä kouluhommat. Ja kotiin tulee joka toinen viikonloppu. Eikö tosiaan paria päivää voi perheelleen pyhittää?

Minä ymmärsin tuolla myös sen, että kotona ollessa opiskeluita ei olisi ikään kuin olemassakaan, niistä ei saisi edes puhua, eikä niitä saisi ajatella ja minulle ainakin oli tärkeää, että puolison kanssa voi jakaa ajatuksia yhdestä sun toisestakin asiasta. Konkreettisesti tuskin kukaan voi opiskella jatkuvasti, johan sitä alkaisi aivot höyrytä.

Miten usein muuten ap soittelette/meilailetta/pidätte muuten yhteyttä? Jos vaimosi on jo kolme vuotta opiskellut noin täysipainoisesti, luulisi opintojen (suht) pian olevan siinä vaiheessa, että jatkuvaa läsnäolopakkoa ei ole, gradun tekemiseen voi varmasti keskittyä kotonakin, joten eiköhän tämä tilanne ole pian ohi.

Mikäli sitten ei tosiaan kyse ole siitä, että kuvioissa on toinen mies.
 
Onko vaimosi kertonut, että milloin hän on valmistumassa? Jos hän todella opiskelee kuukauden noin 30 päivästä vähintään 24 päivää, niin ellei opiskeluala ole arkkitehtuuria tai lääketiedettä, niin melkeinpä miltä tahansa muulta alalta kolmessa vuodessa on jo valmistunut tai ainakin opintojen loppuvaiheessa. Kannattaisi siis ihan viattomasti kysyä, että milloin se valmistumispäivä häämöttää.

Itselläni on lapsia, joten ihmettelen, että miten äiti voi olla erossa niin paljon lapsistaan. Olipa lapset ihan minkä ikäisiä tahansa, niin tilanne on varmasti jo se, että kolmessa vuodessa lapset ovat jo vieraantuneet aika paljon äidistä ja sinusta on tullut se heidän elämänsä tärkein aikuinen. Minä itse vain mietin sitä, että en voisi kyetä mitenkään AP:n vaimon kaltaiseen ratkaisuun, jossa näkisin lapsia vain 2-4 päivää kuukaudessa useiden vuosien ajan. Pahimmassa tapauksessahan lapset kokevat itsensä äidin taholta hylätyksi.
 
Siis opiskeluista puhuminen ei ole tietystikään pois suljettu asia, mutta useamman tunnin istunnot koneella tai tenttiin lukemiset kyllä. Joku pikakertaus tai pienen tehtävän tekeminen ok. Kyllä kyseisellä alalla valmistuminen kestää aivan alusta noin viisi vuotta, jonkin verran saanut hyväksiluettua vanhoista opinnoista ja työkokemuksesta.
Alkuperäinen valmistumis ajankohta ensi talvi.
Huvittavinta on kun suurin osa on kiinnostunut vaimon jaksamisesta ( ei vähemmän tärkeetä), mutta harva on utelias isän jaksamisesta. Tämä koskee tuttujen, yleensä naisten osalta kysymyksiä.
 
Kiinnostaisi tietää kuinka kaukana ko rouva opiskelee, kun niin harvoin viitsii käydä perhettä katsomassa. Rouvalla ilmeisesti viritys toisen miehen kanssa jos seksikään ei maistu pitkien erojaksojen jälkeen. Epäilyttävä tilanne kaiken kaikkiaan.
 

Yhteistyössä