Kenen muun mies lähtee kesken sanaharkan/riitelyn tunneiksi/päiviksi omille teilleen???

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "nainen"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

"nainen"

Vieras
Meillä on takana yli 10 v parisuhde ja taas on mitta niin täynnä tuon miehen lapsellista käytöstä...
Ennen lapsia jos miehen kanssa tuli riita, niin hän saattoi häipyä kesken riidan omille teilleen koko päiväksi. Kerran, kun olin viimeisilläni raskaana (lapsi syntyi 5 pvää riitelystä), hän häipyi kotipaikkakunnalleen äitinsä luo kolmeksi päiväksi!!! Ei vastannut puheluihin tms sinä aikana. Esikoista odotin tuolloin ja mielestäni todella lapsellista käytöstä aikuiselta (vajaa 30v) mieheltä. Muutoinkin mieheni on ärsyttävää mököttäjä-tyyppiä, jos tulee kinaa, niin selvittely jää kesken kun hän voi kepeästi olla koko päivän ja seuraavankin päivän puhumatta. Yleensä se olen aina minä, joka lopulta yrittää avata keskustelun.

Nyt meillä on 3 lasta ja sinä aikana hän on joitakin kertoja häipynyt koko päiväksi jonnekin riitelyn päätteeksi. Tänään oli viimeisin kerta. Heräsin aamulla, kun minulla oli lupa nukkua pitkään, sillä olen joulusta saakka ollut sairas (kuumeessa ym). Klo oli vajaa 11 tuolloin. Lapset olivat heränneet 9 maissa, aamupala oli heille tehty miehen toimesta. Esikoinen lähti naapurin luo pulkkailemaan ja sen jälkeen 11.30 kysyin, mitäs tekisimme ruuaksi. Mies ei halunnut miettiä tätä ja kysyin vielä pari kertaa uudestaan, että jotain nyt pitäisi keksiä. Leikein hetken 2 muun lapsen kanssa ja sinä aikana mies rupesi nukkumaan olkkarin sohvalla.

Menin sitten keittiöön nähdäkseni, että puhtaat tiskit oli eilisillasta tiskarissa, likasia tiskejä koko allas ja työtasot täynnä. Sanoin miehelleni, että sun vuoros ollut laittaa tiskit pois, miksi täällä ei ole koko aamuna tehty mitään. Että miten tässä voi tehdä lapsille ruokaa kun ensi pitää raivata keittiö puhtaaksi? Mies rupesi heti sanomaan minua nalkuttajaksi ym, ja vaikka mitään kunnon sanasotaa ei ehditty edes saada aikaseksi, mies ryntäsi ulos ja lähti autolla jonnekin. Koitin 3 h päästä soittaa hälle, mutta känny oli suljettu. 6 tunnin jälkeen mies ajoi kotiin auton, mutta ei tullut kotiin itse. Tunnin päästä siitä tajusin, että tyyppi oli tullut toisesta ulko-ovestamme sisään ja jäänyt kuistille tietokoneellansa olemaan. Edeleen istuu siellä ja minä olen nyt sitten kipeenäni hoitanut koko päivän tiskit, ruuat muksuille, vienyt heidät ulos, taas tehnyt ruokaa ja lopulta iltapala ja nuorimman laitoin juuri nukkumaan. Klo on 20 ja koko sunnuntai mennyt siis näin. Mies oli luvannut pojallemme tänään opettaa pukin tuomilla välineillä taikatemppuja (ei toteudu) ja viedä lapset kelkkamäkeen (pukki toi Stigan). Vituttaa ihan helkutisti, että mies voi olla noin itsekäs kusipää, ei edes lasten takia mieti onko hänen käytöksensä asiallista.

Onko kellään muulla näin???
 
Kuulostaa ihan ex-mieheltäni, oli silloin 26-29 vuotias. Hänellä oli tapana lähteä kesken riitelyn ovet paukkuen, lähti autolla ja tuli sit ku tuli. Lapsellista.
 
meillä ei kyllä mies ole koskaan ollut väkivaltainen eli sen takia ei lähde. Mä koen tuon ihan kettuiluna itseäni kohtaan, kun minä haluan että asiat selvitetään heti eikä seuraavalla viikolla. Hirveen hienoa selittää lapsillekin, että isi nyt sitten mököttää ja mitä mä vastaan siihen kun nn kysyy mihin isi lähti? -En minä vaan tiedä... Minä oon nyt 35 ja mies pari vuotta nuorempi, kyllä pitäs pystyä jo asiat keskustelemaan tässä iässä.
 
Mun mies oli tuollainen suhteen alkuaikoina. Meni vanhempiensa luo. Sitten ilmeisesti vähän aikuistui tai jotain, nyt ei ole moneen vuoteen tehnyt tuota. Jos ei olisi muuttanut käytöstään, niin en varmaan olisi pitkään jaksanut katella. Tai ainakaan en olisi lapsia sen kanssa tehnyt.
 
I FEEL YOU!!!

JA liiankin hyvin tunnen sen hitonmoisen raivon, mitä tuo käytös aiheuttaa. Joo, hienoa että ei lyö, mutta on siinä välissä muitakin vaihtoehtoja kuin paeta tilanteesta ja jättää vastuu jo muutenkin loppuunpalaneen äidin harteille, taas.

Ja se fakta, että mies on aikuinen, jonka tulisi kantaa puolet vatuusta. Myös tiskeistä, lasten ulkoiluista ja muista aamurutiineista, silloin kun herää lasten kanssa.

Kuulostaa ehkä niuhottamiselta, mutta jos AINA täytyy nitistä ja muistuttaa, ettei sitä itsekkään aamuisin istua möllötä kahvikuppi kädessä, vaan tekee aamupalaa, pesee koneellisen tiskiä ja pyykkiä, keräilee tavaroita, valmistelee lounasta, huolehtii aamupesut, ulkoilut ja lounaan valmiiski klo 12 mennessä. Mitä se toinen on tehnyt?
Pukenut lapsille tsägällä sukatkin jalkoihin ja syöttänyt aamiaisen, ei tietoakaan lounaasta, ulkoilusta tms.

Joo, tulee omaa purkausta näköjään..


Ja sitten se riitely.
Väitellään ja jankutetaan niin kauan, että itse aihe on jo ukolta unohtunut, ja homma muuttunut vain tahalliseksi ärsyttämiseksi, niin kauan että tekis mieli repiä omat hiukset päästä kun ärsyttää 3vn tasoinen ukko-kulta. Sitten mitä se tekee, kun kysyy, että mihin pyrit tolla käytöksellä? Lähtee katrkuun. AARGH.


Rakastan miestäni ja käyttäydyn itsekkin väsyneenä hölmösti, mutta että lähes joka kerta sama juttu.
 
Ihan tuttua on. Tätä meillä tapahtunut ajoittain viimiset 12 vuotta. Ei tarvi olla edes riitelyä. Mies voi olla pois miten tykkää. Ei siinä ole multa kysytty, että sopiiko. Tiedän ton raivon minkä käytös aiheuttaa... Ja joo, tyhmä olen kun tota toimintaa siedän.
 
Jepulis, 21.30 nyt kello ja edelleen mies kuistilla tietokoneensa kanssa. Oon aivan kypsä tähän touhuun! Nyt on laitettu kaikki lapset nukkumaan ja huomenna pitäis tulla uuden vuoden vieraita, sitä varten siivota ja laittaa jotain tarjottavaakin. Jos mies ei aio pian ruveta keskustelemaan, niin perunko huomisen vierailun, koska aamuista sanaharkkaahan ei olla selvitelty ja kireä tunnelma näkynee kyllä muillekin??

Toki lohduttaa itseäni että muillakin on samanlainen mörökölli miehenä...

Mitähän tuo mies tuumaisi, kun minä häipyisinkin kotoa, sulkisin kännyn ja palaisin seuraavana päivänä? Ehkä se oliskin niin hauskaa että ottaisin ihan tavakseni sellaisen :D
 
Meillä tuo on molemminpuolista :D siis voidaan olla hiljaa koko päivä, pakolliset jutut puhutaan :D

Sit se laukee aina jotenkin ja puhutaan asia läpi. Molemmat varmaan mielessään miettii et miten tän vois hoitaa riitelemättä ja odottaa sitä toisen aloitetta
 
Hmm.

Itse nuorena miehenä aikoinaan en osannut riidellä, vaan jouduin aivan paniikkiin kun naisen kanssa tuli eripuraa. Ei ollut mitään keinoja miten sellaista käsitellään. En kuitenkaan onneksi ollut väkivaltainen vaan pakenin asiaa. Olin varma että nyt se hylkää minut kertalaakista ja ei rakasta enää. Pakenin tilanteesta ja minusta ei ollut aikuiseksi. Myöhemmällä iällä kaikenlaiset vaiheet ja psykiatrit käytyäni läpi tajusin että kyse oli tosiaankin siitä raa'asta lapsuudestani joka jätti jälkensä ja siksi en osannut riidellä ja en tajunnut että sekin kuuluu asiaan.

Näin siis minulla, jollakin saattaa olla samanlainen tapaus kyseessä.
 
[QUOTE="3421";27785941]Hmm.

Itse nuorena miehenä aikoinaan en osannut riidellä, vaan jouduin aivan paniikkiin kun naisen kanssa tuli eripuraa. Ei ollut mitään keinoja miten sellaista käsitellään. En kuitenkaan onneksi ollut väkivaltainen vaan pakenin asiaa. Olin varma että nyt se hylkää minut kertalaakista ja ei rakasta enää. Pakenin tilanteesta ja minusta ei ollut aikuiseksi. Myöhemmällä iällä kaikenlaiset vaiheet ja psykiatrit käytyäni läpi tajusin että kyse oli tosiaankin siitä raa'asta lapsuudestani joka jätti jälkensä ja siksi en osannut riidellä ja en tajunnut että sekin kuuluu asiaan.

Näin siis minulla, jollakin saattaa olla samanlainen tapaus kyseessä.[/QUOTE]

ei lapsuutta tms vo isyyttää omista valinnoista! jätetyksi joutuu parhaiten siten että pakenee paikalta=osoittaa vaimolleen ettei vittuakaan välitä hänen tunteista!
 
[QUOTE="helga";27786047]ei lapsuutta tms vo isyyttää omista valinnoista! jätetyksi joutuu parhaiten siten että pakenee paikalta=osoittaa vaimolleen ettei vittuakaan välitä hänen tunteista![/QUOTE]

Lue uudelleen tekstini.

Jos ei kykene/tajua/pysty riitelemään niin ei pysty. Ja se kykenemättömyys siihen saattaa esimerkiksi johtua siitä lapsuudesta. Ei se ole sama asia kuin että ei välittäisi vaimostaan, tai hänen tunteistaan.
 
Teepä joskus miehellesi sama temppu. Häivyt selittämättä moneksi tunniksi pois, etkä vastaa puhelimeen. Ehkäpä siinä mies huomaa miltä tuntuu toisesta osapuolesta. Sen jälkeen ilmoitat, että mikäli mies kerrankin vielä tekee katoamistempun, pistät eron harkintaan. Veikkaan, että mies ei ihan heppoisesti enää marssi kesken riidan pois paikalta...

Miehesi tekee tuota tasan niin kauan kuin annat hänen niin tehdä. Meillä voisi jäädä siihen yhteen kertaan, koska en todellakaan sietäisi noin lapsellista käytöstä kumppaniltani.
 
Juu, tuttua aikaisemmasta suhteesta. Silloin oltiin tosin nuoria, että vähän senkin piikkiin meni sellaiset katoamiset. Eikä lapsia ollut tai yhteistä kotia. Mutta vittumaista se oli, kun toinen vaan katosi tutkalta, ja tuli sitten takaisin kun hän oli omassa päässään selvittänyt tilanteen. Mistään ei puhuttu.

Toiset saattaa tarvita sitä aikaa vähän rauhoittua ja asetella sanojaan. Mutta tuollainen katoaminen pitkäksi aikaa vastaamatta yhteydenottoihin silloin kun olet raskaana tai teillä on jo lapsia... Helv---- että pistää puolestasi vihaksi. Mitä jos lapsenne olisi päättänyt syntyä silloin kun miehesi oli äidillään? Mitä jos sinulle tai lapsille sattuisi jotain silloin kun hän päättää häipyä? Tuo on kamalaa! Kyllä aikuisen ihmisen olisi aika ymmärtää, että kyse ei ole enää vain hänestä ja hänen navastaan, vaan te olette perhe ja teidän on kommunikoitava siitäkin huolimatta, että sattuu vähän riitaa olemaan. Lapsellista vallankäyttöä tuollainen on.
 
Teki ennen tuota, riidan yhteydessä lähti ovet paukkuen ja sulki kännynsä. Tuli sitte seuraavana päivänä ja piti mykkäkoulua. Viimeksi reilu vuosi sitte teki noin ja mä tein selväksi et oli viimeinen kerta.
 
Mun mies kertoi tapailuvaiheessa että hänellä on tuollainen tapa, mihin minä sanoin että en sellaisesta pidä ja toivoisin että kumppanini löytäisi toisen keinon purkaa riitatilanteita. Käytiin asiasta yleisellä tasolla pitkä keskustelu. Ekan isomman riidan yhteydessä lähti tottumaansa tapaan mutta tuskin kerkesi edes hissiin kun tuli jo takaisin. Muisti siis toiveeni ja hetken päästä jo nauratti miten hyvin tapailuaikojen koulutus oli mennyt perille.

En tiedä miksi se häipyminen ottaa mulla niin koville. Eriasia jos lähtee hetken päästä riidasta esim kävelylle ilmoittaen asian.
 
Mun mies kertoi tapailuvaiheessa että hänellä on tuollainen tapa, mihin minä sanoin että en sellaisesta pidä ja toivoisin että kumppanini löytäisi toisen keinon purkaa riitatilanteita. Käytiin asiasta yleisellä tasolla pitkä keskustelu. Ekan isomman riidan yhteydessä lähti tottumaansa tapaan mutta tuskin kerkesi edes hissiin kun tuli jo takaisin. Muisti siis toiveeni ja hetken päästä jo nauratti miten hyvin tapailuaikojen koulutus oli mennyt perille.

En tiedä miksi se häipyminen ottaa mulla niin koville. Eriasia jos lähtee hetken päästä riidasta esim kävelylle ilmoittaen asian.

Wow! Olipas fiksua teiltä molemmilta että saitte käytyä tuon läpi jo heti alussa. Hatun nosto!

Mulle tuo lähteminen olisi kyllä todella paha ja suuttuuisin siitä varmaan enemmän kuin riidan aiheesta.
 
Olisitte onnellisia, että miehenne poistuu paikalta silloin, kun olisi kenties valmis lyömään. Muutenhan voisitte olla perhesurmatilastoissa.

Millainen ihminen tarvii jopa päiviä rauhoittuakseen? Ihan jees, että poistuu paikalta, jos ei osaa hillitä itseään (esim. tietää sanovansa rumasti seuraavaksi), mutta jos tarvii lähteä moneksi tunniksi saati päiväksi tuulettumaan niin jotain on vialla.
 
[QUOTE="3421";27786090]Lue uudelleen tekstini.

Jos ei kykene/tajua/pysty riitelemään niin ei pysty. Ja se kykenemättömyys siihen saattaa esimerkiksi johtua siitä lapsuudesta. Ei se ole sama asia kuin että ei välittäisi vaimostaan, tai hänen tunteistaan.[/QUOTE]

kyllä pystyy jos tahtoo, aikuinen ihminen kykenee muuttamaan toimintaansa! (vaikka se ei aina ole helppoa) aina voi paeta ja keksiä syitä miksi se on oikeutettua,mutta kun näkee että syvemmälle se tie vie... niin miksi jatkaa hunoksi huomaamaansa käyttäytymistä?

kyllä se vaimo asian ottaa just niin että mies pakoilee vastuuta ja että miestä ei kiinnosta hänen tunteensa= ei välitä. ja jos sä tiedät miten käytös loukkaa puolisoa sä et tee sitä jos välität vaan etsit toisen tavan. Se suun avaaminen ei ole vaikeaa!
se on tahto asia.

ite oon sellasessa tilanteessa että harkitsen eroa koska mies ei puhu tunteistaan,mies ei puhu meidän ongelmista... joka onkin isoin ongelmamme. pakenee, ei enään fyysisesti niinku ennen mutta pakenee vaikenemalla. ja tämä loukkaa satuttaa,raivostuttaa. ja siltikin mies tekee sitä. ja alkaa olee aika viimeset hetket muuttaa toimintaansa jos haluu suhteen pitää kasassa.

Niin että jos valitsee vaikenemisen saattaapi valita samalla yksinäisyyden! Mua ei nimittäin kiinnosta elää loppuelämää tuppisuun kanssa.. olen seurustellut myös sellaisten miesten kanssa joiden kanssa voi puhua kaikesta..

Mutta tuppisuun kanssa on parisuhteessa mutta yksin/yksinäinen. ei se toimi.

jokaisella aikuisella on vastuu itsellään omasta toiminnastaan. toki voi tekeytyä uhriksi niinku sä, ja ottaa asenteen ettei voi asialle mitään,mutta mitä se hyödyttää? ei yhtään mitään, aiheuttaa vaan isoja ongelmia kun kommunikaatio ei toimi. tekeekö se sut tai puolison onnelliseksi,ei. no sit voi alkaa toimimaans en muutoksen eteen.

Mua on aina ärsytäny se ettei edes yritetä!
 
No et säkään nyt ihan täydellinen ole. Miksi alat jankkaamaan jostain 'mitä teemme ruoaksi'-aiheesta? Miksi et kykene normaalisti kertomaan mitä haluat miehen tekevän etkä ala nalkuttamaan ja huutamaan jos jotain ei ole tehty?
 
[QUOTE="nainen";27785709]Jepulis, 21.30 nyt kello ja edelleen mies kuistilla tietokoneensa kanssa. Oon aivan kypsä tähän touhuun! Nyt on laitettu kaikki lapset nukkumaan ja huomenna pitäis tulla uuden vuoden vieraita, sitä varten siivota ja laittaa jotain tarjottavaakin. Jos mies ei aio pian ruveta keskustelemaan, niin perunko huomisen vierailun, koska aamuista sanaharkkaahan ei olla selvitelty ja kireä tunnelma näkynee kyllä muillekin??

Toki lohduttaa itseäni että muillakin on samanlainen mörökölli miehenä...

Mitähän tuo mies tuumaisi, kun minä häipyisinkin kotoa, sulkisin kännyn ja palaisin seuraavana päivänä? Ehkä se oliskin niin hauskaa että ottaisin ihan tavakseni sellaisen :D[/QUOTE]

miten sulla on nooiiin pitkä pinna? :o MÄ olisin käynyt jo nappaa tietokoneen ukolta ja tokassu että mietippä vaihteeksi tätä meidän ongelmaa niin mä chättään sillä aikaa. tai sit oisin sanonut ilkeämmin,mut en tosiaan kattelis tollasta noin kauaa sanomatta mitään.

soita tyttökaverille tms jolle voit mennä vaikka yöksi. pue päälle, hyppää autoon,kaasuttele pois. pistä viesti miehelle että muksut on sun vastuulla. äläkä vastaa mihinkään yhteydenottoon, äl äkerro mihin meet. jos oppis kakara..ei kun siis "mies" että miltä tuo tuntuu
 

Yhteistyössä