KM:n jälkeen haaveilevat vol 2

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Mimis
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Heippa!

Ihmettä täällä! Tyttövauvamme syntyi 1.6.2010 Kaikki on kertakaikkiaan ihanasti, synnytys sujui hyvin ja tyttö on TÄYDELLINEN.

NYT VIHDOIN voi taas uskoa elämään sataprosenttisesti =D

Voimia naiset!

T: J-R
 
Onnea ihan miljoonasti J-R :))) Ihanaa vauva-aikaa koko perheelle!!! :) Me muut tullaan viela perassa, niin uskotaan. Mulla alkaa enemman ja enemman olla semmonen olo, etta meille tulee ens vuonna vauva.. kaipa mun mielikuvaharjotukset alkaa tehota... toivoa sopii. Vaikka valilla vielakin kay mielessa, etta haluanko ma lapsia vai en ja jos haluan niin miksi...

Tyokaverit pyysi mua ulos huomenna. Jotenkin tuntuu, etta elama alkaa kaikinpuolin loytaa semmosen mukavan tien. Siis, etta alkaa olla ystavia ja tuttavia joiden kanssa voi viettaa myos vapaa-aikaa. Aluksi tuntu, etten ikina loyda uusia ystavia taalta. Jotenki tassa iassa alkaa olla niin valikoivakin siita millasten ihmisten kanssa haluaa viettaa aikaa. Mennaan yhden tyypin luo alottelemaan ja toinen jolla on kolme pienta lasta ilmotti, etta helvetti meilla ei ainakaan olla, kun kersat on kotona :D Siis varmasti rakastava aiti, mutta on ilmeisesti aika lahtea vahan tuulettumaan :D

Ottis: Oot kuitenki testaillu jo lisaa, tuu nyt kertomaan!!!! :)))

Juissis: Mahtavaa, etta sain kunnollista palvelua :) Makin odottelisin sen oviksen ennenko alkaisin ottaa niita laakkeita.

Mun 2 paivaset menkat loppu ku seinaan.. ilmeisesti kroppa viela vahan sekasin..
 
J-R Onnea, ihana kuulla!!!!! ihan kyyneleet pukkas silmiin ja karvat pystössä :)
Annat toivoa ainakin minulle, että kyllä sitä onnistuu vielä...

Hansu: kiva kuulla että olet hyvällä mielellä. Hauskaa iltaa sinulle :)

ON: menkat alkoivat siis eilen ihan oikeesti ja nyt siis kp 2.
Tilasin eilen lisää liuska ovistestejä ison kasan ja paketin CB:n o-testiä ( 7 kpl).
Joten varaudun näin ettei ovis missään nimessä pääse livahtaan ohi.
 
Tänään oli rakenneultra ja kaikki olikin hyvin!! :) Tuntuu niin uskomattomalta... Ja tyttö tulossa. :) Tasan puolivälissä mennään ja vieläkin kaikki hyvin! Tässähän alkaa jo ihan uskoa tulevaan.

Tsemiä teille kaikille!! Vielä on toivoa.. :)

Minttuli
 
J-R: Onnea!!! :) Hyvä että kaikki meni hyvin :)

Minttuli: Sinne kanssa pidetään peukut loppuun asti. Johan se on "pahin" jo takana :)

Lukasin juuri listan läpi ja huomasin, että on plussaukset vähissä. Toukokuussa ei yhtään!!! Nyt kaikki peliin, että edes joku sais sen plussan kesäkuussa! Juhannushan on hedelmällisyyden juhla ;)
 
Onnittelut J-R! mahtavaa!

Minttulille uskoa loppuun asti, hienoa että kaikki hyvin! :)

pikaisesti..
ottis, joo miehen sukua ja anopin mielestä teen/käyttäydyn/sanon aina väärin teen sitten ihan mitä tahansa.. tosin josko nyt menis vähän paremmin kun hänetkin aivan erityisesti huomioin osanotoissa ja halasin. katsotaan! ei se mua muuten haittaa mitä höpöttelee pitkin kyliä, mutta kun höpöttelee kaikille tutuille myös yhdessä muiden sukulaisten kanssa.. no, se siitä. monimutkaista kun kaikki tietää sen jonkun joka tietää sitten kaikki muut jne. ;)
Itse pärjään ihan hyvin, vaikka haikeaa onkin koska pidin tästä ihmisestä todella eikä ole ollut mitään pahaa sanottavaa ja ollaan tultu toimeen erittäin hyvin. lempeä vaikka kuka sanois mitä juorua kenestäkin. tosin vanha ihminen niin josko se auttais hyväksymään hitusen paremmin tämän.

Käväsin tänään parturissa ja sain kun sainkin uuden tukan.. lyhyempää ja kaikkea. hyvä muutos tähän väliin kun kypsytti jo se ainainen sama tukka. täällä ilmeisesti ovis käsillä.. hyödynnetty eilen, tänään tuli älyttömät limat.. "kipuja" on kokoajan.. tai no alko toissapäivänä ja jatkuu edelleen.. ovistesti ei eilen vielä täysin plussaa näyttäny.. täytyy kohta testailla. Vaikka en enää niin jaksa innostua miten ennen että kuinka jännää jos vaikka raskautuukin.. kun ei se raskautuminen mitään takaa niin olkoot. nyt siis näillä mielin, mutta josko sitten kierron lopulla tuhlailen testejä :P
 
Heh! Dippasin testin ja luulin ottaneeni liuskan r-testeistä, mutt se olikin o-testi ja olin jo ihan tutisemassa, ett olen raskaana :). No, eniten huolestuin siitä, ett jos jo nyt näkyis ja iltapisusta, niin varmasti olis alkio kovinkin poikkeava. Jostain olen tällaista lukenut, joten nyt vain huokaisen helpotuksesta ja dippaan aamulla oikean testin ;).
 
Viimeksi muokattu:
Haaveilijat:

Viveca78..........ku 12/08..............................(1)
Ottis................kkm 08/09............................(1)................. 19.6.2010
A-M..................kkm 08/08,km 11/09..............(2)
Nti. B............... kkm 11/09...........................(1)
juissis..............kkm 11/09............................(1)
lullu..................km 12/09.............................(2)
Uniperhonen......km 12/09..............................(1)
Prune...............km 12/09..............................(3)
Piu...................kkm 02/10............................(1)
mi-iuska...........tm 05/09, 10/09, kkm03/10.......(2)
Sipi..................kkm 03/10.............................(1)
Orvokki............km 04/10...............................(1)
Hansu..............kkm 02/09, 07/09, tm 05/10).....(1).... syksyllä :)

------------------------------------------------------------------------------

Plussanneet:


2009
Elokuussa: Ilona (km 05/09, 07/09), Kauris55 (km 03/09)
Syyskuussa: Tiitu-tii, J-R (tm 07/09)
Lokakuussa: Sarppa75 (kkm 08/09)
Marraskuussa: Tilkku (km 07/09)
Joulukuussa: Unnna (km 11/08,05/09,11/09)

2010
Tammikuussa: Jane75 (kkm 09/06, 03/09, 09/09), Tipsuliini (km 07/09, tm 11/09)
Helmikuussa: Minttuli80 (kkm 10/09)
Maaliskuussa: Mimis (km 05/09), Saisi tulla, 29v. (kkm11/09) , Ellu* (kkm 11/09), Tiukku (kkm 11/09), Strumppis (km 12/09)
Huhtikuussa: Lakallis (kkm 10/09)
Toukokuussa: Santtu81 (km 01/10)

----------------------------------------------------------------------------

Synnyttäneet: Tiitu-tii Poika 25.5.2010, J-R Tyttö 1.6.2010
 
moikka kaikille! päätin nyt useiden luku kertojen jälkeen kertoa myös oman tarinani vaikka en tiedä kuuluuko tänne?! :)


maaliskuussa 2010 menkat olivat myöhässä viikon verran kunnes alkoi pieni tiputtelu.
lasta oltiin tässä vaiheessa yritetty vuoden verran säännöllisesti... varasin sitten ajan terveyskeskukseen ja siellä testi kertoi plussaa kun kotona tekemäni negaa...

olin onnesta soikeana ja itkeä tirautin halien kera hoitajaa joka kertoi minulle uutiset plussasta!
varasin ajan varhais ultraan koska lasta yritetty niin kauan ja halusin varmistaa että kaikki ok! gyne ei löytänyt sisältäni mitään ja lähetti minut lohjalle sairaalaan tutkittavaksi.

synnytys osastolla elämäni sitten romuttui kun kaksi gyneä kertoi minulle että raskauteni onkin kohdun ulkopuolinen.
eivät päästäneet minua kotiin, vaikka olisin kovin halunnut käpertyä mieheni kainaloon itkemään!
minut leikattiin seuraavana aamuna ja iltapäivällä minulle kerrottiin endometrioosista sekä siitä kuinka myös oik. puoleinen munajohdin oli poistettu! lääkäri sanoi että onnea yritykseen vaikka se ei tod näk onnistu! kiitos hänelle kauniista sanoistaan! :(

nyt olenkin lukenut tuhansia kirjoituksia netistä etsien vastausta onko minulla mahdollisuuksia saada lapsia!? vastausta tai kokemuksia omaavia henkilöitä täältä kuitenkaan löytämättä!

eli siis siitä lähtien ollaan ovista seurattu tikuilla joita en osaa ehkä edes tulkita, kun näyttää aina haaleaa viivaa!
yhdellä munajohtimella endon kera! pettymys on suuri joka kierron jälkeen...
oireita kuvittelen tod näk. kun niin kovin toivon lasta!

ovis ollut nyt viikko sitten ja oireita olis muka taas, palelu, väsymys, rintojen jomotus, normi lämpö 35,8 nyt mittari näyttää 36,4 joten??? oikean puolen nivuset hemmetin kipee... maha vihlaisuja ehkä hiukan havaittavissa, rinnat ei tosin arastele vaikka ed kerralla olivat todella kipeät! närästääkin mukamas koko ajan...

olis ehdottomasti mukava saada tilanteestani keskustella jonkun kanssa jolla vastaava tilanne joskus ollut, on niin turhautunut ja paha mieli koko ajan!

onnea kaikille yritykseen ja erittäin mukevaa kesän alkua! <3
 
Memmuska: tervetuloa mukaan porukkaan. Eihän tänne uusia jäseniä "toivota", ymmärrät varmaan mitä tarkoitan, mutta näitä ikäviä juttuja tapahtuu. Olen pahoillani tapahtuneesta ja aika ...sanoisinko...hurjalta kuulostaa tilanteesi, mutta onneksi toinen puoli sinulla lienee tallessa kuitenkin. Minulla on ollut km rv20+, joten ei samanlaista tilannetta, mutta tiedän kyllä miltä tuntuu kun haaveet romahtaa, ja eiköhän me kaikki täällä. Kenties täällä palstalla on joku, jolla on vastaavaa tilannetta kuin sinulle, ei vain nyt tule ketään aktiivisista mieleen. Mutta kaikesta huolimatta täällä on hyvä ja saa purkaa pahaa mieltä ja kaikki tiedämme missä mennään. Itse olen saanut tosi paljon apuja ja voimia. Mutta sinullahan on ihan piinapäivät meneillään!! Jännitetään yhdessä, eikös? Toivottavasti onnistuis, se piristää kyllä kaikkien mieltä!

Ottis: kyllä selkeä viivanpaikka on! Kannattaa varmaan kuiten odottaa muutamia päiviä vielä, kun eihän sulla oo kuin dpo 6 ;D
no...öh...olen kyllä itsekin aivan yhtä malttamaton!! heheheheh
 
kiitos orvokki <3
nopea vastauksesi antoi heti toivoa ja jopa pienen hymyn huulille! pakko alkaa ajattelemaan: elämä on toivoa täynnä ja tajusin että jos en jaksa uskoa hyvään niin käperrynhän siinä pieneen myttyyn pieneen laatikkoon elämään... ja silloin jäisi näkemättä myös paljon muita asioita mitä maailmassa tapahtuu, nyt on aika kurottaa kaula ja katsoa etiä päin, nähdä asiat uudelta kantilta ja iloita muidenkin puolesta eikä tuijottaa vain omaan napaan!

totta tosiaan jännät paikat päällä...
siskoni on katsonut aina alkuraskautensa lämpöilystä ja kehotti minuakin tekemään näin!
no eilen ja tänään nyt sitten mittaillut ja digitaali näyttää 36.8 ja elohopea normi/vanha mittari 37.2
kumpaahan nyt sitten käyttäis? ja onhan tuo lämpö koholla!
tuli tuostakin toivon kutinat masuun :)
 
memmuska, tervetuloa joukkoon! Ja pahoittelut kokemastasi. :/
Itse taidan olla tällä palstalla olleista ainoa, joka on myöskin kokenut kohdun ulkoisen raskauden.
Lyhyesti oma tarina:
Itsellä siis meni raskaus 11vk:lle asti ennenkuin alkoi vuotaa ja tuli järkyttävät supistuskivut. Ambulanssilla sairaalaan ja eka diagnoosi oli, että kyseessä keskenmeno. Sain jotain tyhjennystä auttavia lääkkeitä ja sitten 6:n tunnin kuluttua tiedon, että kyseessä onkin kohdun ulkoinen. Siitä taas 6:n tunnin kuluttua mut laitettiin kaavintaan, koska verta tuli edelleen ihan hirveästi. Pari päivää tästä sain soiton kotiin, että pitäisi mennä kiireesti sairaalaan takaisin, koska patologilta oli tullut info, että kyseessä onkin kohdun ulkoinen. Eli lääkäri joka teki kaavinnan, ei ollut tästä infosta jostain syystä ollutkaan tietoinen. No, sairaalassa tehtiin kaiken maailman testit ja ultrat ja sitten seuraavat 2kk ramppasin joka viikko verikokeissa.
Ja sen jälkeen ollaankin yritetty kovasti raskautua uudelleen, mutta valitettavasti tuloksetta.

Tällä hetkellä olemme päättäneet mieheni toiveesta olla yrittämättä lasta toistaiseksi, mutta olemme menossa lapsettomuusklinikalle parin viikon sisällä. Itselläni tuli nimittäin outoa vuotoa kesken tämän kierron (tummaa massaa) ja samalla toivon mukaan saadaan jotain infoa, että miksi meillä ei ole tärpännyt (yrittämistä yli vuosi).
Voisikohan teillekin olla apua jostain tällaisesta klinikasta? He voisivat antaa tukea mahdolliseen raskautumiseen, jos se on vaikeaa normioloissa?
Toivon tietenkin kovasti, että teillä on tärpännyt nyt ihan luomusti, oireet ainakin lupaavat! :) Kovasti plussatuulia sinulle ja kiva, että löysit tämän meidän porukan. Tänne ei, kuten Orvokki kirjoittikin, tietenkään toivoisi kenenkään joutuvan, mutta täältä ainakin itse olen saanut ihan hirmuisesti tukea ja apua. <3

mi-iuska, ihanaa! Uusi tukka piristää aina. Itsekin pitäisi mennä... Ei vaan tiedä, että mitä haluaisi. :D Sen takia aina viivytän menoa siihen asti kunnes on IHAN PAKKO mennä. :P :) Kovasti plussatuulia!!

Ottikselle myös plussatuulia! ++++++++++++++ <3 Ja pst. Mies tulee mukaan sinne lapsettomuusklinikalle! Jee, ei tarvinnut edes pyytää vaan se on ihan oma-aloitteisesti tulossa. :)
 
Serkullani oli sama tilanne, vain yksi munasarja ja endoa. Munasarjakin toimi hyvin epäsäännöllisesti, menkat tulivat miten sattuu. Viisi vuotta yrittivät raskautta ja sitten päättivät pitää vuoden tauon ja hakeutua sen jälkeen hoitoihin. Lääkärit nimittäin sanoivat, että hoidoilla on mahdollisuus kuitenkin ihan hyvä onnistua. Ja kuinkas kävikään, parin kuukauden päästä poika alkoi ilmoitella tulostaan. Lääkärit sanoivat synnytyksen jälkeen, että melkoinen ihme kävi, kun raskaus kaikesta huolimatta alkoi ilman apuja.
Hieman yli vuoden päästä heille syntyi toinen lapsi, eivät koskaan uskoneet toisen ihmeen mahdollisuuteen, joten eivät käyttäneet ehkäisyä. Ja sama kävi vielä kolmannen kerran, noin puolitoista vuotta edellisestä synnytyksestä syntyi jälleen lapsi. Tämän jälkeen ottivat ehkäisyn käyttöön. Ja nyt heillä on neljäskin lapsi, tätä nuorinta kyllä tehtiin taas vähän pidempi aika, mutta luomuna tämäkin raskaus alkoi. Nyt on kuulemma lapsiluku täynnä.
Kannattaa ottaa selvää eri hoidoista. Ei yksi munasarja ja endo ole kuolemantuomio.
Kaikille muillekkin palstalaisille plussaonnea! Kyllä se lapsi suurimmalle osalle kuitenkin jollain keinolla siunaantuu. Meillä odotellaan toista lasta erittäin vaikean keskenmenoprosessin jälkeen, koko asian loppuunsaamiseen kesti yli kaksi kuukautta. Välillä oli usko nollissa, mutta asioilla on tapana järjestyä jollain tavalla.
 
Memmuska: Tervetuloa joukkoon tummaan. Mikä ettet tähän joukkoon kuuluisi? Sulla on ollut ku, joten kyllä mä kattosin, ett ihan tarpeeksi rankka kokemus on sekin, sama kuinka varhain se todetaan. Ehtii sitä viikossakin haaveilla ihan mahdoton ja elää jo äitiyttä. Ei niin, ett tänne varsinaisesti uusia 'toivottaisiin', mutt se ollaan kyllä jo huomattu, ett vertaistuki auttaa ja silloin on ihan kiva, ett muutkin saman kokeneet tänne tiensä löytävät. Käy siis peremmälle ja onnea uusiin yrityksiin :)! Me ei anneta antaa periksi ;).

Orvokki: Juu, mä päätinkin nyt vähän tauottaa tätä testailua, ettei se ala ihan puulta maistua ja katoaa ilo kokonaan piinailusta. Sit toisekseen, ei mulla ole yhtään sellainen olo, ett olisin raskaana enkä vaihteeksi tiedän hinkuankokaan niin hirveästi siihen olotilaan just nyt. Ja toi viimeinen ajatus alkoi viritä taas eilen, kun mies oli niin äkäinen, kun tuli reissusta kotiin. Tai ei siis heti, mutt kun hermoili, ettei koskaan ehditä äitiään kattomaan, pikaisesti join kotona vain lasillisen vettä ja sanoin, ett "mennään" ja niin käytiin äitiään kattomassa. Tullessa mitattiin mökin ikkunat varmaan kymmenennen kerran, ett tiedän niihin neulottavien verhojen leveydet ja tulomatkalla mies alkoi jo äkäillä.

Mä oon väsynyt miehen äkäilyyn ja aggressiiviseen tapaan puhua minulle :(. Nytkin kaiken mitä tein heti kotiin tultuani tein pitääkseni herran hyväntuulisena, mutt ei, ei auttanut. Yön nukuin taas kerran sohvalla ja aamusta näin mm. unta, ett me oltiin erottu ja heti seuraavana päivänä näin mieheni makaavan bestikseni sylissä, ku menin luonaan käymään. Eli olen taas unissanikin työstänyt tätä juttua. Mua stressaa sekin, ett ton älämölön seurassa/ kumppanina mä en todellakaan voi elää omaa elämääni niinkuin haluaisin, vaan mulla on koko ajan sellainen olo, ett mulla pitäis olla mahdollisimman monta asiaa osoittaa, ett olen tehnyt sillä välin kun hän on töissä. Ts. vähän sama kuin oman äitini kanssa eläisin. Ei hänellekään mikään koskaan riittänyt :(. Ei ihme ett viimeisetkin rippeet omanarvontunteesta ja itsetunnosta karisee matkalla.

Viveca: Mahtava juttu, ett sun mies lähtee polille mukaan sun kanssa ja varsinkin, ettei häntä tarvinnut sinne edes patistaa. Tiedä mitä hän pienessä päässään miettiikään :). Toivon teille hyvin valaisevaa reissua!
 
Haaveilijat:

Viveca78..........ku 12/08..............................(1)
Ottis................kkm 08/09............................(1)................. 19.6.2010
A-M..................kkm 08/08,km 11/09..............(2)
Nti. B............... kkm 11/09...........................(1)
juissis..............kkm 11/09............................(1)
lullu..................km 12/09.............................(2)
Uniperhonen......km 12/09..............................(1)
Prune...............km 12/09..............................(3)
Piu...................kkm 02/10............................(1)
mi-iuska...........tm 05/09, 10/09, kkm03/10.......(2)
Sipi..................kkm 03/10.............................(1)
memmuska .......ku 03/10...............................(1)
Orvokki............km 04/10................................(1)
Hansu..............kkm 02/09, 07/09, tm 05/10).....(1).... syksyllä :)

------------------------------------------------------------------------------

Plussanneet:


2009
Elokuussa: Ilona (km 05/09, 07/09), Kauris55 (km 03/09)
Syyskuussa: Tiitu-tii, J-R (tm 07/09)
Lokakuussa: Sarppa75 (kkm 08/09)
Marraskuussa: Tilkku (km 07/09)
Joulukuussa: Unnna (km 11/08,05/09,11/09)

2010
Tammikuussa: Jane75 (kkm 09/06, 03/09, 09/09), Tipsuliini (km 07/09, tm 11/09)
Helmikuussa: Minttuli80 (kkm 10/09)
Maaliskuussa: Mimis (km 05/09), Saisi tulla, 29v. (kkm11/09) , Ellu* (kkm 11/09), Tiukku (kkm 11/09), Strumppis (km 12/09)
Huhtikuussa: Lakallis (kkm 10/09)
Toukokuussa: Santtu81 (km 01/10)

----------------------------------------------------------------------------

Synnyttäneet: Tiitu-tii Poika 25.5.2010, J-R Tyttö 1.6.2010
 
memmuska: Tervettuloa munkin puolesta. Katoin juuri eilen, että monet täällä käyneet ovat raskautuneet nopeasti, joten "mukava" saada välillä "uutta verta", kun täällä ollaan vaan me vanhat enää turisemassa ;) Ja hyvin tuo sunkin kokemus tänne sopii, vaikka ku:ta ei kai ole kuin Vivecalla takana. Voitaisiin ehkä enenpi nimetä palsta syntymättä jääneiden lasten palstaksi ;) Mutta raskaalta kyllä tuo sinun kokemus kuulostaa :( Mutta kuten taustalta kuului, niin varmasti ei ole vielä toivo menetetty. Hyvä että löysit tän palstan, huomaat vielä ettet ole yksin ajatustesi kanssa.

Ottis: Tasan ei menen onnen lahjat taas :( Jaksamisia sen mörököllin kanssa, kaikenlaista meidän naisten pitääkin kestää. Varmasti lähes jokainen vähän väliä ajattelee, että onko tämä SE elämän juttu, mutta sitten tajuaa ettei sitä kaikkea voi saada. Oliko tuo sun mies muuten perheen ainoa lapsi?
 
Juissis: Mun mies on perheensä esikoinen, hänellä on kaksi vuotta nuorempi veli. En tiedä mikä kasvatuksessaan tai elämässään on mennyt pieleen, mutt vaikea häntä on tyydyttää :(.
 
Ottis: Muistin että oli ainoa lapsi. No meni jonkun kanssa sekaisin. Kai se käytös on pitkälti yleensä äiti-poikasuhteista lähtöisin ;) Mä ainakin oon huomannu, että aina välillä saa omaa ukkoa huomauttaa että mä en ole sun äiti eli joudut itse sotkusi siivoomaan jne ;) No en tiedä, kaikenlaisia ihmisiä sitä näyttää maailmaan mahtuvan ja jonkun niitä kaikkia on kai kestettävä. Jaksamisia ja plussajännäilyjä :)

Mä olen donnaa tässä muutaman päivän katellut, välillä näyttäisi että ovis on nyt meneillään, mutta 100%:sti mä en vieläkään tuohon testiin luota. No mahis on toissapäivänä käytetty ja jos tänään myös.
 

Yhteistyössä