Toki voisit myös luoda sitä suhdetta siihen koiraan jos vain löydät semmoisen gurmeen mikä uppoaa. Istut koiran kanssa samassa tilassa ja nnat omasta kädestäsi sille makupaloja, toki alkuun niin, että sinä nakkaat niitä yhden kerrallaan lattialle ja pikkuhiljaa joutuu hakemaan sun kädestä.
Tämä kun sujuu, niin siihen lisätään pieni kosketus esim koiran lapaan, ja siitä pikkuhiljaa siirrytään vapaampaan kosketteluun.
Kun nämä asiat on aikisten kanssa hallussa, voi antaa lasten nakella niitä herkkuja aina lattialle muutamia, esim sen portin takaa, näin ei tarvitse heti pelätä sitä, että koira hyökkää.
Nämä ovat lempeitä tapoja luoda sitä suhdetta siihen koiraan.
Tokikaan en silti hyväksyisi ei toivottua käytöstä.
Jotenkin tuntuu, että tällä koiralla on stressitaso ihan pilvissä ja se purkaantuu jurikin noilla hyökkäyksillä, kun koira ei osaa kanavoida sitä muualle.
Ihan perus lenkkiä, samoin kovaa lenkkiä ja siihenpäälle esim pallon heittelyä, niin, että koira kytkettynä, jolloin ei pääse pois sun läheltä.
Jos koira on makupaloille perso, niin lähtisin nillä palkitsemaan.
Juu, ymmärsin, että ei syö, mutta jos kuitenkin jotakin sellaista löytäisit, mitä voisi näihin tarkoituksiin käyttää, vaikka maksaisi sitten pikkasen enemmän.
Jätä ne kynsien hinkkaamiset, ne kuluu, kun koira pääsee liikkumaan asfaltilla, kun ei voi olla enää ihan älypitkätkään, jos olet niitä jatkuvasti leikannut.
Myös voisi olla aihellista seurata onko koiralla kipuja, ja jos siltä näyttää, niin lekurille.
En itse pidä tilannetta täysin toivottomana.
Tärkeintä on, että koiralle on sellainen paikka, missä se voi tuntea olonsa turvalliseksi, eli ei myöskään liian suuri ja avara tila, esim yksi huone ja sinne ei sitten alkuun mene muksut lähellekkään.
Silti siinä saisi olla portti, josta koira halutessaan näkee muualle asuntoon.