Kokemukset

[2-vuotiasta?]

Olisin halunnut kokemuksia teiltä, joilla on/on ollut 2-vuotiaita lapsia. Millaisia teidän 2 vuotiaat ovat olleet? Ja miten käyttäytyneet eri tilanteissa?


Meillä on juuri nyt 2- vuotias poika. Hän on erittäin vilkas, ollut jo vatsasta lähtien . Lähinnä tämä vilkkaus minua mietittyttää, onkohan ihan normaalia vai olenko ollut huono ja onneton äiti, enkä ole osannut kunnolla pitää kuria? Poika on siis todella vilkas, mutta kyllä pystyy myös keskittymäänkin, esim. tekemään palapeliä, lukemaan kirjaa, piirtämään jne. Mutta touhuaa koko ajan, ei juuri malta pysyä paikallaan saati sylissä, kiukustuu helposti, harmistuu jos ei HETI osaa itse jotakin jne. jne. Tempperamenttiä löytyy. En teidä onko lähipiirissä vain superrauhallsia lapsia vai onko poikamme poikkeus, mutta tuntuu, että muut äidit katselee, että onpas ""levoton"" tapaus. Itse on jotenkin nyt ahdistunut, että josko tämä ei olekaan normaalia 2 vuotiaan touhuamista, olenko tehnyt jotain väärin (vaikka rajat on asetettu ja niistä pyritään pitämään kiinni) jne. Olisi kiva, jos saisin muidenkin kokemuksia, mikä on normaalia 2 vuotiaan touhukkaan pojan käytöstä... Mitään erityistä uhmaa ei mielestäni juuri nyt ole, rajojen hakemista on ollut koko alkuelämä .

 

[minna]

itselläni ei ole vielä kaksivuotiasta, mutta oletko jutellut asiasta neuvolassa? Vaikutat tervejärkiseltä, tavalliselta äidiltä ja en usko, että olet mitään virhettä tehnyt lapsesi kanssa! Hän on vilkas ja sillä siisti. Siihen minun on vaikea ottaa kantaa, onko lapsesi ylivilkas vai muuten vain vilkas. Neuvolassa varmasti osaavat auttaa, uskoisin. Onko paikkakunnallasi avointa päiväkotia, jonne maksetaan pieni lukukausimaksu ja siellä voi käydä lapsi vanhempiensa kanssa? Työntekijät on lastentarhanopettajia ja he kyllä varmasti myös osaisivat tulkita, onko poikasi ylivilkas ja varmasti saisit sieltä myös apua epätietoisuuteesi.

 

[orvokki]

Kiitos Minna neuvoista! Neuvola onkin ihan kohta, täytynee ottaa puheeksi. Poika on perhepäivähoidossa, eikä kyllä sieltä ole mitään kommentoitu ja tosiaan, kun leikkii ryhmässä, leikkiikin tosi nätisti. Nämä vilkkaustilanteet tuntuvat jotenkin liittyvän siihen, jos ympäristö on jotenkin muuten levoton (olisiko yliherkkä äänille??), on väsynyt tai nälkäinen, äiti ei ole ehtinyt leikkiä tarpeeksi mukana, ei ole mielenkiintoista puuhaa ts. on turhautunut jne. Ehkäpä tässä itse ylireagoi, mutta olisi tosiaan kiva kuulla, miten muilla menee!

 

[Rusina]

Terve Orvokki! Olethan sama orvokki, ku jo odotusaikana täällä? No, meillä on huomenna 2-v synttärit ja pojalla samanlainen vauhti ku teillä, siis tutulta kuulostaa. Joskus tuntuu, että muiden lapset on niin herttaisia ja kädet ristissä istuvia mammampoikia, ku taas meillä vedätetään koko hereillä olon ajan tuhatta ja sataa no, en oo kyllä ihmeissäni koska olen kuuleman mukaan itse ollu just samanlainen ja mun mies on vilkas poika ollut myöskin! Meillä osataan kyllä välillä rauhoittuakin, mutta jos mennään yliväsyneeksi tms.. niin meininki on sitä luokkaa. Tällaistä tänne, onkohan täällä vielä muita Marraskuun -03 äitejä? T.Rusina ja poika huomenna 2-vuotta!

 

[orvokki]

Ei oo totta - Rusina! Sama Orvokki täällä! Onnea teidän viikarille! Meillä tulee 2 vuotta täyteen ensi viikolla.

Kiva kuulla, että ehkä tämä vauhtihirmu on ihan normaali, mutta kasvatusalan ihmisenä sitä tietysti miettii - tieto lisää tuskaa... Poika on kyllä sellainen epeli, huh. Esim. käydään muskarissa, jossa muut kiltit ihanat tytöt (ainoa poika on meidän poika siinä ryhmässä) istuu kiltisti, soittaa ja laulaa ja leikkii miten käsketään. Meillä ehkä jaksetaan keskittyä muutama sekunti, sitten kiinnostaakin jo ihan muut jutut, vaikkapa voiko rummun laittaa päähän, voiko tuolien ali ryömiä, liukuuko lattialla jne. jne. Tunnen muiden äitien katseet selässäni, että onpas siinä kuriton poika. No, ei sitä voi rumpu käteen sitoakaan ja olen ajatellut, että oppimista tapahtuu, vaikka ei aktiivisesti koko ajan itse osallistuisi. Tai sitten olemme tyystin väärässä paikassa (tyyliin ""äiti pakotti lapsena muskariin, vaikken olisi halunnut"") ja pitäisi vaan käydä jossain juoksuriekkujaisryhmissä. Toisaalta olen ajatellut, että emme rupea sosiaalista elämäämme rajoittamaan sen takia, että jonkun mielestä elohopeamaisen poikamme sopisi pysyä poissa. Mutta pitkää pinnaa tämä vaatii ja selkeää rajojen asettamista. Muuten on aivan ihana poika, parasta on kun tulee aamulla tai kesken leikkien, ottaa äidin kasvot käsien väiin, antaa pusuja ja sanoo:""Rakas...""

Miten muuten Rusina teillä elämä sujuu? Oletko jo töissä? Onko tullut lisää lapsia? Itse suorittelen opintoja loppuun. Yksi keskenmeno takana, toivossa eletään...

 

[minna]

täältä minä vielä kommentoin sen verran, että itselläni on 1v. kaksoset, tyttö ja poika. Kyllä on heissäkin aivan mieletön ero temperamentin ja KAIKEN suhteen. Poika on rohkeampi, vilkkaampi, touhukkaampi jne. Tytön leikit on enemmän paikallaan tapahtuvia (kirjojen katselu tai lelun tutkiminen muuten ihan rauhassa). Poika menee ja viipottaa täysillä paikasta toiseen jne. Yleistämättä paras, mutta kyllä useimpiin poikiin taitaa olla sisään rakennettuna se toiminnallisuus.

 

[Lina]

..Meillä ei vielä 2-vuotiasta, mutta aivan tautisen vilkas 1-vuotias kylläkin. Ja on ollut jo heti syntymästään saakka.

Kysyin neuvolalääkäriltä tuosta ylivilkkaudesta jo hädissäni ja hän sanoi, että aikaisintaan kolmevuotiaana näkee, jos sellaista on.

On ollut pakko vain todeta, että lapsemme on oikein tosiaan toiminnallinen poika. Aikaisemmin en uskonut sukupuolten väliseen eroon toiminnallisuudessa, pidin sitä kasvatusen luomana, mutta nyt on kaiketi pakko.

Ja eron huomaa vauvajumpassa, jossa käymme. Kenenkään muun yksivuotias lapsi ei kiipeile näyttämöllä, penkeillä tai juokse.

Tsemppiä ja pitkää pinnaa kaikille vauhtivekaroiden äideille. Toivotaan, että lapset eivät kärsi temperamentistaan tulevaisuudessa tarhassa tai koulussa.

 

[orvokki]

Kiitos teillekin vastauksistanne! Olen ollut todella huolissani tästä vilkkaasta pojasta, mutta kiva kuulla, että näin on muillakin. Poika oli, kuten jo aiemmin sanoinkin jo vatsassa aivan mahdoton liikkuja, siitä on ihan videokuvaakin todisteena, kun maha heiluu puolelta toiselle . Ehkä nämä vilkkaat pojat ennen koulua sen verran rauhoittuisivat, että malttaisivat istua tuolilla... huh huh, missähän palaverissa sitä sitten juostaankaan? Toisaalta, ehkä parempi näin kuin se, että istuisi apaattisena jossain nurkassa. Noh, meillä vauhtipoikien äideillä ainakin kunto pysyy hyvänä!

 

[Rusina]

No hei taas ja synttärionnittelut sinnekkin! Meillä syntyi heinäkuussa pojalle pikkusisko, temperamenttinen koliikkivauva.. Noh, 4kk on täynnä ja paremmin menee jo. Olen ollut kotona pojan raskauden puolivälistä asti ja suunnitelmissa olis alkaa opiskelemaan, kun tämän kuopuksen äitiysloma loppuu - saa nähdä.. Lisää kuulumisia myöhemmin! T.Rusina

 

[orvokki]

Onnea hirmuisesti sinne! Ja pahin alkaa varmasti olla ohi koliikin suhteen. Tänään on tehty piparitaikinaa ja poika on aivan innoissaan! Ehkäpä tänä vuonna onnistuisi saamaan edes yhden onnistuneen joulukorttikuvan piparinpaistopuuhasta... Viime vuonna ei nimittäin pysynyt kameran edessä niin kauaa, että olisi ehtinyt napata .

 

[Rusina]

Mä just tänään otin lapsista ihanan halauskuvan ja lähetin ifille niin ehkä sais ne kortit sitten aikoinaan postiin! Meillä mummo aikoi tehdä pojan kanssa pipareita, kun mulla tuo aika menee lähinnä tämän huushollin ja lasten pyörittämiseen.. Harmi sinänsä. Meille piti ihan kotiapulainen hommata, että ehdin myös pojan kanssa touhuta. On se vaan ollut tosi rankkaa kun tuolla tytöllä oli niin paha se koliikki, onneksi on nyt sen yli päästy kuitenkin ja elämä alkaa kirkastumaan. Meillä vielä kaiken kukkuraksi rakennetaan omaa kotia ja miehen illat ja vkonloput menee sitten siellä raksalla. Käytiin kuitenki tässä 3vkoa sitten Sveitsissä koko perheellä lomalla ja kyllä kummasti piristi ja poika oli aivan innoissaan! Nyt sain tuon kuopuksen nukkumaan joten taidan lähteä itsekin katsomaan unia ennen ensimmäistä yöimetystä Kirjoittelemisiin t.Rusina