Kokemuksia kaivataan: onko kaverisuhteeksi mennyt parisuhde mahdollista korjata ja miten?

[Rukoilijasirkka]

Toki voin uskoa sen, että jos tarpeeksi pitkään on ollut kylmää kosketuksen saralla, niin kynnys kasvaa koko ajan enemmän lähestyä kumppania fyysisesti. :/

Mutta toisaalta, senkin voisi ajatella jännittävänä toisen takaisin voittamisena.

 

[vieras]

Meillä sama juttu, kämppismeininki. Ei haluja seksiin ainakaan mulla, miehellä harvakseltaan, ja sillonkin mua lähinnä harmittaa ja joskus jopa ällöttää sen käpälöinti. Ei ole mulla enää mitään tunteita miestä kohtaan, ei haluja edes korjata tilannetta. Ajatuskin siitä et pitäs leikkiä ekoja treffejä ja tutustua uudestaan, tuntuu vastenmieliseltä. Lienemme siis menetetty tapaus. Haaveilen muuttavani lasten kanssa pois kun kasvavat ensin vähän.

 

[ap]

Toki voin uskoa sen, että jos tarpeeksi pitkään on ollut kylmää kosketuksen saralla, niin kynnys kasvaa koko ajan enemmän lähestyä kumppania fyysisesti. :/

Näinhän se juuri on.

Mietin, että mistä siihen saisi apua: auttaneeko joku avioliittoleiri tms.

 

[Rytkäätys]

Toki voin uskoa sen, että jos tarpeeksi pitkään on ollut kylmää kosketuksen saralla, niin kynnys kasvaa koko ajan enemmän lähestyä kumppania fyysisesti. :/

Näinhän se juuri on.

Mietin, että mistä siihen saisi apua: auttaneeko joku avioliittoleiri tms.

No miks ei? Ihan hyvä idea, itsekin voisin vastaavassa tilanteessa mennä sellaiselle.
Mutta nyt sinun tilanteessa kannattaisi vain tarttua härkää sarvista. Älä anna miehelles mahdollisuutta torjua sinua. Mä varmaan tekisin niin että yksinkertaisesti käskisin vain miehen vaikka lattialla olevalle patjalle kynttilän valoon hierottavaksi, ja sanoisin että ei vastaväitteitä. Siinä miehen selkää hieroessa sitä kummasti itsekin saattaisit saada hyvänkin fiiliksen päälle ja ties kuinka upea sessio siitä kehkeytyisi....

 

[hmm..]

Ehkä riittää että toinen vaan yksinkertaisesti tekee aloitteen. Toinen sitten tulee siihen mukaan. Ja seksin jälkeen molemmat varmasti haluaa samaa huomennakin.

 

[ap]

Toki voin uskoa sen, että jos tarpeeksi pitkään on ollut kylmää kosketuksen saralla, niin kynnys kasvaa koko ajan enemmän lähestyä kumppania fyysisesti. :/

Näinhän se juuri on.

Mietin, että mistä siihen saisi apua: auttaneeko joku avioliittoleiri tms.

No miks ei? Ihan hyvä idea, itsekin voisin vastaavassa tilanteessa mennä sellaiselle.
Mutta nyt sinun tilanteessa kannattaisi vain tarttua härkää sarvista. Älä anna miehelles mahdollisuutta torjua sinua. Mä varmaan tekisin niin että yksinkertaisesti käskisin vain miehen vaikka lattialla olevalle patjalle kynttilän valoon hierottavaksi, ja sanoisin että ei vastaväitteitä. Siinä miehen selkää hieroessa sitä kummasti itsekin saattaisit saada hyvänkin fiiliksen päälle ja ties kuinka upea sessio siitä kehkeytyisi....

Et varmaan edes kykene käsittämään, kuinka omituiselta ajatuskin tuosta tuntuu ; )

Mutta olet oikeassa: tartuttava se härkää on sarvista, nyt kun tilanne on tunnistettu. Ja jos ei tule vastakaikua, niin sitten ei ainakaan voi sanoa, että ei ole yrittänyt.

 

[hmm..]

Jos saat ekalla kerralla pakit niin älä heti lannistu. Tilanne on miehellesikin 'uusi' ja hän saattaa hämmentyä seksistä kämppiksen kanssa. Lupaa että yrität sitten ainakin pari kertaa vielä.

 

[vieras]

Toki voin uskoa sen, että jos tarpeeksi pitkään on ollut kylmää kosketuksen saralla, niin kynnys kasvaa koko ajan enemmän lähestyä kumppania fyysisesti. :/

Näinhän se juuri on.

Mietin, että mistä siihen saisi apua: auttaneeko joku avioliittoleiri tms.

No miks ei? Ihan hyvä idea, itsekin voisin vastaavassa tilanteessa mennä sellaiselle.
Mutta nyt sinun tilanteessa kannattaisi vain tarttua härkää sarvista. Älä anna miehelles mahdollisuutta torjua sinua. Mä varmaan tekisin niin että yksinkertaisesti käskisin vain miehen vaikka lattialla olevalle patjalle kynttilän valoon hierottavaksi, ja sanoisin että ei vastaväitteitä. Siinä miehen selkää hieroessa sitä kummasti itsekin saattaisit saada hyvänkin fiiliksen päälle ja ties kuinka upea sessio siitä kehkeytyisi....

Et varmaan edes kykene käsittämään, kuinka omituiselta ajatuskin tuosta tuntuu ; )

Mutta olet oikeassa: tartuttava se härkää on sarvista, nyt kun tilanne on tunnistettu. Ja jos ei tule vastakaikua, niin sitten ei ainakaan voi sanoa, että ei ole yrittänyt.

Mustakin tuo Rytkäätyksen ehdotus kuullostaa hirveältä. Siis etten itse kykenis. Niin teennäistä ja outoa ja vastenmielistä et menis mahdolliset loputkin halut. Olen siis tuo sama vieras joka sivun yläreunassa tilittää. Mut kenties tää kertoo just siitä, et tämä "parisuhde" on tiensä päässä.

 

[ap]

Jos saat ekalla kerralla pakit niin älä heti lannistu. Tilanne on miehellesikin 'uusi' ja hän saattaa hämmentyä seksistä kämppiksen kanssa. Lupaa että yrität sitten ainakin pari kertaa vielä.

Okei, pidän mielessä. Sitkeys ehkä palkitaan...
Vieras ajatus se on molemmille.

 

[Rytkäätys]

Toki voin uskoa sen, että jos tarpeeksi pitkään on ollut kylmää kosketuksen saralla, niin kynnys kasvaa koko ajan enemmän lähestyä kumppania fyysisesti. :/

Näinhän se juuri on.

Mietin, että mistä siihen saisi apua: auttaneeko joku avioliittoleiri tms.

No miks ei? Ihan hyvä idea, itsekin voisin vastaavassa tilanteessa mennä sellaiselle.
Mutta nyt sinun tilanteessa kannattaisi vain tarttua härkää sarvista. Älä anna miehelles mahdollisuutta torjua sinua. Mä varmaan tekisin niin että yksinkertaisesti käskisin vain miehen vaikka lattialla olevalle patjalle kynttilän valoon hierottavaksi, ja sanoisin että ei vastaväitteitä. Siinä miehen selkää hieroessa sitä kummasti itsekin saattaisit saada hyvänkin fiiliksen päälle ja ties kuinka upea sessio siitä kehkeytyisi....

Et varmaan edes kykene käsittämään, kuinka omituiselta ajatuskin tuosta tuntuu ; )

Mutta olet oikeassa: tartuttava se härkää on sarvista, nyt kun tilanne on tunnistettu. Ja jos ei tule vastakaikua, niin sitten ei ainakaan voi sanoa, että ei ole yrittänyt.

Mustakin tuo Rytkäätyksen ehdotus kuullostaa hirveältä. Siis etten itse kykenis. Niin teennäistä ja outoa ja vastenmielistä et menis mahdolliset loputkin halut. Olen siis tuo sama vieras joka sivun yläreunassa tilittää. Mut kenties tää kertoo just siitä, et tämä "parisuhde" on tiensä päässä.

Hurjalta ja kurjalta kuulostaa jos kynttilähieronta - > seksi kuulostaa hirveältä, teennäiseltä ja oudolta. Ei paljon taida olla sitten tehtävissä.

 

[Ooo]

lisäys, jollei seksiä pysty millään harrastaman "toinen on paraskaveri, ihan kuin veli, seksi etoo". Ei silloin ole oikein olla siinä suhteessa.... jatkakaa ystävinä!!!

Miten niin ei ole OIKEIN olla siinä suhteessa? Mulla ainakin on aikoja kun seksiä ei tee mieli tippaakaan ja muutenkin hyvin samankaltaisita kuin ap:lla, mutta ihan oikealta tuntuu olla yhdessä parhaan kaverin ja lapsen isän kanssa? Onko se kauhean väärin, jos siinäkin viihtyy? Ap:kin tuntuu viihtyvän, vaikka kaipaakin vaihtelua ja kipinää. Tai näin minä tuon aloituksen luin. Seksi ei ole kaikille se suhteen pääasia, osa lopettaisi heti, jos seksi lakkaisi. Mitä jos rakas miehenne vaikka loukkaantuisi jotenkin niin, ettei voisi harrastaa seksiä, niin olisiko sitten ainoa ratkaisu jättää hänet, kun suhde ei olisi enää "oikein"?
Tuollainen harrastakaa seksiä vain, vaikkette haluakaan -ohje tulee aina ihmiseltä, joka ei tiedä haluttomuudesta vissiin mitään? Seksiin pitää olla aina oma halu ja suostumus. Seksiä pakolla/puolipakolla johtaa vain entistä suurempaan ellotukseen.

 

[Vieras]

Meillä oli jo tosi hankala tilanne, mutta kävimme pariterapiassa, mistä saimme kotitehtäviä, joista yksi oli juuri tuo, että aloitimme ikäänkuin alusta eli lähdimme treffeille ja juttelimme "uusin silmin". Yllätin itseni tuntemasta hellyyttä ja ihan hiukan rakkauttakin. Töitä tehdään edelleen, jotta arki ei kaataisi, mutta kerran eron kokeneena sanoisin, että se kannattaa, jos perusasiat ovat kunnossa .

 

[Ooo]

Nimenomaan. Hyvin sanottu: "kannattaa jos perusasiat ovat kunnossa" ja on halu olla toisen kanssa.

 

[pippuri äiti]

lisäys, jollei seksiä pysty millään harrastaman "toinen on paraskaveri, ihan kuin veli, seksi etoo". Ei silloin ole oikein olla siinä suhteessa.... jatkakaa ystävinä!!!

Miten niin ei ole OIKEIN olla siinä suhteessa? Mulla ainakin on aikoja kun seksiä ei tee mieli tippaakaan ja muutenkin hyvin samankaltaisita kuin ap:lla, mutta ihan oikealta tuntuu olla yhdessä parhaan kaverin ja lapsen isän kanssa? Onko se kauhean väärin, jos siinäkin viihtyy? Ap:kin tuntuu viihtyvän, vaikka kaipaakin vaihtelua ja kipinää. Tai näin minä tuon aloituksen luin. Seksi ei ole kaikille se suhteen pääasia, osa lopettaisi heti, jos seksi lakkaisi. Mitä jos rakas miehenne vaikka loukkaantuisi jotenkin niin, ettei voisi harrastaa seksiä, niin olisiko sitten ainoa ratkaisu jättää hänet, kun suhde ei olisi enää "oikein"?
Tuollainen harrastakaa seksiä vain, vaikkette haluakaan -ohje tulee aina ihmiseltä, joka ei tiedä haluttomuudesta vissiin mitään? Seksiin pitää olla aina oma halu ja suostumus. Seksiä pakolla/puolipakolla johtaa vain entistä suurempaan ellotukseen.

Tämä lisäys ei ollut tarkoitettu ap:lle, vain noin yleisesti. Tiedän että välillä on kausia ettei seksi kiinnosta yhtään, mutta painottaisin nyt tätä"seksi etoo, ihminen etoo, tuntuu VAIN veljeltä" Jos suhteen piristymiseksi vaaditaan se että yrittää sytyttää seksuaalisen kipinän molemmin puolin, mutta siihen ei pysty.. ei koska hän etoo (ei edes ajan kuluessa) Niin mun mielestä ei siitä suhteesta tule mitään.
Niin mikä "Tuollainen harrastakaa seksiä vain, vaikkette haluakaan -ohje tulee aina ihmiseltä, joka ei tiedä haluttomuudesta vissiin mitään?" Ei tule. Luuletko että lasten syntymän jälkeen aina vaan on haluttanut? Ei. Mutta en ole ikuisestikkaan pihdannut mieheltäni, koska vaan ei haluta. Tarpeet ne on mielläkin! Vaikka ei ole haluttanut, on ne halut kuitenkin syttynyt sitten loppujen lopuks mieheni ihanasta kosketuksesta, ja yhteys jälleen lähentynyt. Arkikin on ihanaa!

 

[Nauta]

Pystyttekö puhumaan tilanteesta? Tiedätkö mitä miehesi oikeasti haluaa?

 

[juu]

no kokeiltu on tuota "väkisin" sekstaamista ja ei siitä tullut kuin entistä pahempi mieli ja hyväksikäytetty olo, vaikka siihen itse ryhtyikin.

 

[ap]

lisäys, jollei seksiä pysty millään harrastaman "toinen on paraskaveri, ihan kuin veli, seksi etoo". Ei silloin ole oikein olla siinä suhteessa.... jatkakaa ystävinä!!!

Miten niin ei ole OIKEIN olla siinä suhteessa? Mulla ainakin on aikoja kun seksiä ei tee mieli tippaakaan ja muutenkin hyvin samankaltaisita kuin ap:lla, mutta ihan oikealta tuntuu olla yhdessä parhaan kaverin ja lapsen isän kanssa? Onko se kauhean väärin, jos siinäkin viihtyy? Ap:kin tuntuu viihtyvän, vaikka kaipaakin vaihtelua ja kipinää. Tai näin minä tuon aloituksen luin. Seksi ei ole kaikille se suhteen pääasia, osa lopettaisi heti, jos seksi lakkaisi. Mitä jos rakas miehenne vaikka loukkaantuisi jotenkin niin, ettei voisi harrastaa seksiä, niin olisiko sitten ainoa ratkaisu jättää hänet, kun suhde ei olisi enää "oikein"?
Tuollainen harrastakaa seksiä vain, vaikkette haluakaan -ohje tulee aina ihmiseltä, joka ei tiedä haluttomuudesta vissiin mitään? Seksiin pitää olla aina oma halu ja suostumus. Seksiä pakolla/puolipakolla johtaa vain entistä suurempaan ellotukseen.

Tämä lisäys ei ollut tarkoitettu ap:lle, vain noin yleisesti. Tiedän että välillä on kausia ettei seksi kiinnosta yhtään, mutta painottaisin nyt tätä"seksi etoo, ihminen etoo, tuntuu VAIN veljeltä" Jos suhteen piristymiseksi vaaditaan se että yrittää sytyttää seksuaalisen kipinän molemmin puolin, mutta siihen ei pysty.. ei koska hän etoo (ei edes ajan kuluessa) Niin mun mielestä ei siitä suhteesta tule mitään.
Niin mikä "Tuollainen harrastakaa seksiä vain, vaikkette haluakaan -ohje tulee aina ihmiseltä, joka ei tiedä haluttomuudesta vissiin mitään?" Ei tule. Luuletko että lasten syntymän jälkeen aina vaan on haluttanut? Ei. Mutta en ole ikuisestikkaan pihdannut mieheltäni, koska vaan ei haluta. Tarpeet ne on mielläkin! Vaikka ei ole haluttanut, on ne halut kuitenkin syttynyt sitten loppujen lopuks mieheni ihanasta kosketuksesta, ja yhteys jälleen lähentynyt. Arkikin on ihanaa!

No onneksi meillä ei sentään ole tilanne, että toinen etoo. Ei todellakaan. Minä ainakin rakastan miestäni yhä edelleen, vaikka mitään suurta intohimoa en enää tunnekaan. Jos mies etoisi, niin tuskin olisin tässä suhteessa enää.

 

[ap]

[ihan oikealta tuntuu olla yhdessä parhaan kaverin ja lapsen isän kanssa? Onko se kauhean väärin, jos siinäkin viihtyy? Ap:kin tuntuu viihtyvän, vaikka kaipaakin vaihtelua ja kipinää. Tai näin minä tuon aloituksen luin. Seksi ei ole kaikille se suhteen pääasia, osa lopettaisi heti, jos seksi lakkaisi. Mitä jos rakas miehenne vaikka loukkaantuisi jotenkin niin, ettei voisi harrastaa seksiä, niin olisiko sitten ainoa ratkaisu jättää hänet, kun suhde ei olisi enää "oikein"?
.

Ei tämä väärältä tunnu. Tiedostan, että on varsin tavallista, että tunteet laimenevat tai kuolevat, jos niitä ei ymmärrä hoitaa.
Mies on kumminkin lasten isä ja minulle tärkeä ihminen enkä oikein osaa edes kuvitella, mitä elämäni olisi ilman häntä. Jos päädymme eroon, niin varmasti pärjätään, mutta ainakin minä teen sitä ennen kaikkeni, ettei erota tarvitse.

 

[ap]

Pystyttekö puhumaan tilanteesta? Tiedätkö mitä miehesi oikeasti haluaa?

Puhuttu on ja ihan ei ole vielä selvää, mitä se mies miettii pienessä päässään. Jatketaan juttelemista ja yritän vähän tunnustella, että mihin hän olisi valmis ja onko mihinkään.

 

[ap]

Meillä oli jo tosi hankala tilanne, mutta kävimme pariterapiassa, mistä saimme kotitehtäviä, joista yksi oli juuri tuo, että aloitimme ikäänkuin alusta eli lähdimme treffeille ja juttelimme "uusin silmin". Yllätin itseni tuntemasta hellyyttä ja ihan hiukan rakkauttakin. Töitä tehdään edelleen, jotta arki ei kaataisi, mutta kerran eron kokeneena sanoisin, että se kannattaa, jos perusasiat ovat kunnossa .

Kiitos tästä omakohtaisesta kokemuksesta. Näitä olinkin vailla, että onko suhde saatu vielä kuosiin tällaisen jälkeen. Ilmeisesti on, työllä.

 

[vieras]

Mulla ei ole omia kokemuksia, mutta mietin seuraavaa.
Oletteko te ap(tai muut samassa tilanteessa olevat) aina yhdessä? Joskus pieni irtiotto toisesta voisi tehdä hyvää. En terkoita ryyppyreissua tai eroa, vaan jos toinen pariskunnasta voisi lähteä hetkeksi pois, vaikka viikon vierailulle omille vanhemmilleen. Sen viikon aikana voi hyvinkin alkaa ikävä kaihertaa rintaa ja huomaa että haluaakin sen oman kullan luo. Näin voi käydä sille kotona olevalle ihan samanlailla.
Meillä joutuu jompi kumpi toisinaan olemaan pari päivää työreissussa ja kyllä se ikävä kaihertaa meitä molempia jo parissa päivässä.

 

[ap]

Mulla ei ole omia kokemuksia, mutta mietin seuraavaa.
Oletteko te ap(tai muut samassa tilanteessa olevat) aina yhdessä? Joskus pieni irtiotto toisesta voisi tehdä hyvää. En terkoita ryyppyreissua tai eroa, vaan jos toinen pariskunnasta voisi lähteä hetkeksi pois, vaikka viikon vierailulle omille vanhemmilleen. Sen viikon aikana voi hyvinkin alkaa ikävä kaihertaa rintaa ja huomaa että haluaakin sen oman kullan luo. Näin voi käydä sille kotona olevalle ihan samanlailla.
Meillä joutuu jompi kumpi toisinaan olemaan pari päivää työreissussa ja kyllä se ikävä kaihertaa meitä molempia jo parissa päivässä.

No useimmiten ollaan "yhdessä", toki molemmat käyvät töissä ja minä välillä työmatkoillakin, lyhyillä sellaisilla. Viikkoa ei olla varmaan oltu erossa sen jälkeen kun naimisiin mentiin...To-su taitaa olla pisin.

 

[Nauta]

Pystyttekö puhumaan tilanteesta? Tiedätkö mitä miehesi oikeasti haluaa?

Puhuttu on ja ihan ei ole vielä selvää, mitä se mies miettii pienessä päässään. Jatketaan juttelemista ja yritän vähän tunnustella, että mihin hän olisi valmis ja onko mihinkään.

Sitä lähinnä tarkoitin, että pystyttekö tuosta seksistä puhumaan avoimesti? Siitä voi tulla hankalasti lähestyttävä aihe, kun aikaa kuluu. Uskaltaako hän tehdä aloitteen seksiin?