Kolmas lapsi isolla ikäerolla, kokemuksia?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Onko kokemuksia kolmannen lapsen tekemisestä isolla ikäerolla? Meille on tulossa vauva (ei suunniteltu, ehkäisy petti) ja mietityttää, miten sisarusten välit muotoutuvat, miten jaksan aloittaa kaiken alusta (lapset jo 9 ja 8) ja miten itse jaksaa (olemme 40 ja 41). Lapsi on ihana asia, mutta nuo asiat mietityttävät. Löytyykö kokemuksia?
 
Onko kokemuksia kolmannen lapsen tekemisestä isolla ikäerolla? Meille on tulossa vauva (ei suunniteltu, ehkäisy petti) ja mietityttää, miten sisarusten välit muotoutuvat, miten jaksan aloittaa kaiken alusta (lapset jo 9 ja 8) ja miten itse jaksaa (olemme 40 ja 41). Lapsi on ihana asia, mutta nuo asiat mietityttävät. Löytyykö kokemuksia?

Anteeksi, minulla ei ole kokemusta, mutta haluan onnitella sinua vauvasta. Itselläni lapset 10 ja 6 ja haaveilen että josko parin vuoden päästä saisin vielä kolmannen. Varmaankin haaveeksi jää, mutta on kiva haaveilla :). Lähipiirissä on muutama kolmonen isolla ikäerolla, ja sitä on ollut ihana seurata, esim. miten mukavasti isommat ovat ottaneet isosisaruksen roolin. Se on niin erilaista, kun ikäeroa on enemmän. Hyvää joulua ja onnea odotukseen!
 
Olen itse samanlaisessa tilanteessa. Isot lapset ovat jo 13v ja nuorempikin pian 11v. Tuleva vauva on yllätysihme. Itseäkin mietityttää ns. Aloittaa alusta. Jään seurailemaan tuleeko kokemuksia. Minulla lisäksi semmoinen tilanne, että tulevan vauvan isän kanssa emme edes seurustele.
 
Kiitos vastauksistanne. Yksi isoimmista huolistani on perheen eriytyminen. Olemme olleet tiivis porukka ja matkustaneet ja tehneet paljon yhdessä (hiihto, laskettelu, vaellus) ja vauvan tulo kiinnittää väistämättä toisen vanhemman kotiin/hotellille vauvan kanssa. Tätä suren niin paljon, että olen jopa miettinyt aborttia. Kauheaa, että tällaisia ajatuksia tulee edes mieleen, mutta mielialat heittelevät ja mietin välillä, onko elämäni nyt ”pilalla”.

Ap
 
Meille syntyi maaliskuussa 3.lapsi. Isommat oli tuolloin 13v ja 9v. Mikään ei olisi voinut mennä paremmin. Erityisesti tyttö 9v on aivan onnessaan vauvasta, leikkii, hoitaa, hassuttelee jne. Myös murrosikäisestä on löytynyt aivan uusia puolia! On kuin sulattanut hieman angstisen kuorensa. Ja vauvasta isosisarukset on aivan huippuja! Ja kaikki yhdessä nauretaan vauvan hassuille touhuille. Mustasukkaisuutta ei ole ollut. Elämä muuttuu toki, mutta itse päätätte, minkä verran sen antaa rajoittaa! Vauvan kanssa voi tehdä vaikka mitä, esim. just vaeltaa. Vauva liinaan, manduca-reppuun tms ja myöhemmin kantorinkkaan... kyllä se siitä! Tsemppiä ja onnea!
 

Yhteistyössä