Kuinka ihmeessä kertoa vanhemmille,että olen hiv-positiivinen...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
Eli sellainen probleema että,mulla on todettu hiv jo vuosia sitten,enkä vieläkään ole kertonut siitä perheelleni (vanhemmille ja sisarilleni)
Toisaalta kuitenkin mietin,että miksi pitäisi kertoa,mutta toisaalta taas ajattelen,että jos omalla lapsella olisi jokin sairaus,haluaisin todellakin siitä tietää.
Hivin kanssa mulla ei ole mitään hätää,lääkitystä ei ole vielä ollut tarvetta aloittaa ja noin muuten olen ihan "perusterve".Syy miksi olen salanut sairauteni,on se etten halua huolestuttaa perhettäni,mutta kuitenkin toisinaan tämä salailu painaa mieltä.
Enkä edes oikeen tiedä,että miten tälläisen asia ottaisin esille...en jaksaisi sitä järkytystä käydä läpi,mikä sieltä luultavasti ehkä tulisi...Itse olen jo oppinut elämään tämän asian kanssa ja alku järkytys sairaudesta on käyty läpi jo aikoja sitten.
 
Kokoa perheesi koolle vaikka Pääsisäisenä (hyvä tekosyy) ja kerro silloin. Onhan se hyvä kuitenkin jakaa läheisten kanssa ja samalla voit kertoa saman kuin tuossa äsken, niin se rauhoittaa vanhempiasi ja sisariasi. Voimia ja rohkeutta sinulle ap!
 
lähimmäisistä voi kuoriutua karujakin piirteitä esiin tuollaisen uutisen takia. Voivat katkasta yhteydet sen takia ettei tartu/pelko/häpeä. Ennemmin kertoisin asiasta kun asiat muuttuu radikaalisesti huonompaan jne.
 
Hiv-positiivisten ihmisten suositellaan harkitsemaan tarkkaan kenelle kertoa ja kenelle ei. Joillakin on käynyt niin, että kertominen on vaikeuttanut monia asioita, siksi pitää olla tarkka siitä kenelle kertoo.

Tiedän kyllä. Oma perhe on eri juttu. Riski kannattaa ottaa ja kertoa, kun mahdollisuutena on sekin, että ei hylätä ja saa tukea. Etenkin kun se toinen vaihtoehto, kertomatta jättäminen, on lähes yhtä tuhoisa lopulta ihmismielelle.
 
[QUOTE="vieras";28241317]Tietenkin voi ja pitääkin niin kauan kun tauti ei vaikuta elämään. Kertomalla tuhoaa vain omien vanhempien elämän ja sen jälkeen itsellä kahta kauheampi olo.[/QUOTE]

Ja pöh! Salaisuus kuin salaisuus syö ihmistä. Salaisuudet pitää kertoa, vaikka siinäkin olisi riski.
 
[QUOTE="vieras";28241337]Olet uskomattoman itsekäs ihminen.[/QUOTE]

Psykologi on näin kuulepas sanonut, että salaisuudet syövät aina ihmistä ja ne on hyvä kertoa. Se on vastaanottajan päätettävissä alkushokin jälkeen, miten suhtautua asiaan.
 
Epäilen provoksi, sillä mitä aikaisemmassa vaiheessa hivin estolääkitys aloitetaan, sitä kauemmin potilaalla on elinikää odotettavissa. En siis missään nimessä usko että jolla kulla ei vielä vuosien päästäkään tartunnan toteamista ole mitään lääkitystä. Hyvä yritys, mutta ens kerralla kannattaa ottaa faktoista selvää ennen kuin alkaa satuilemaan.
 
[QUOTE="hehe";28241380]Epäilen provoksi, sillä mitä aikaisemmassa vaiheessa hivin estolääkitys aloitetaan, sitä kauemmin potilaalla on elinikää odotettavissa. En siis missään nimessä usko että jolla kulla ei vielä vuosien päästäkään tartunnan toteamista ole mitään lääkitystä. Hyvä yritys, mutta ens kerralla kannattaa ottaa faktoista selvää ennen kuin alkaa satuilemaan.[/QUOTE]

cd mitataan ja vähän lekurista / asiakkaasta riippuen lääkettä koneeseen. Joskus 200 korvilla, joskus 500, mutta kuitenkin jokseenkin näin
 
[QUOTE="hehe";28241380]Epäilen provoksi, sillä mitä aikaisemmassa vaiheessa hivin estolääkitys aloitetaan, sitä kauemmin potilaalla on elinikää odotettavissa. En siis missään nimessä usko että jolla kulla ei vielä vuosien päästäkään tartunnan toteamista ole mitään lääkitystä. Hyvä yritys, mutta ens kerralla kannattaa ottaa faktoista selvää ennen kuin alkaa satuilemaan.[/QUOTE]

Kyllä on ihan mahdollista elää pitkään ilman lääkityksen aloitusta.
Puolen vuoden välein käyn labrassa,missä katsotaa cd4 ja virus arvot.
Toistaiseksi mulla on noi cd 4 ollut todella hyvät,noin.600 jopa 800 ja virukset on ollut alle mittaustason,jopa.Eri asia kauanko tämä hyvä tilanne jatkuu...mutta onneksi on lääkkeet,tosin itse koen jo sen lääkityksen aloituksen aika raskaana asiana,ikään kuin uusi sivu elämässä.
Miehelläni tilanne on hieman toinen,hän on syönyt lääkkeitä jo joitain vuosia,mutta tosiaan kiitos lääkkeiden voi hyvin:)
Ihan yksin en siis tämän sairauden kanssa ole,on hyviä ystäviä muutama,jotka tietää ja tukee ja lisäksi on positiivisille tarkoitettu tukikeskus,josta saa myös vertaistukea ja tietoa.
 
[QUOTE="hehe";28241445]ja miksihän sitten esim. normaalia suuremman riskin tautiepäilyissä estolääkitys aletaan varmuuden vuoksi jo ennen kuin testitulokset on edes valmiit?[/QUOTE]

Olisikohan ESTOlääkitys vähän eri asia kuin hiv:n hoitoon tarkoitetut lääkkeet? En tiedä, kysyn vain.
 

Yhteistyössä