Kultaisennoutajan omistajat

[minttu.]

Mulle tuli vähän yllätyksenä kuinka kovapäinen ja voimakastahtoinen voi Kultaisennoutajan pentu olla silloin kun tuo on energisimmillään niin se kyllä koettelee hermoja ihan täysillä. Haukkuu aivan hirveästi ja kovaan ääneen vaikka alusta asti me ei olla huomioitu sen haukkumista millään tavalla koska huomiotahan se sillä hakee. Roikkuu myös lahkeessa (oon ottanu niskasta kiinni ja vähä ravistanu, mutta yleensä innostuu siitä vaan enemmän), välillä on joutunu käymään sen kans ihan kunnon "taistelun" kun puremiselle ja murinalle ei oo tullu loppua. Oon kääntäny sen selälleen lattialle ja pitäny siinä niin kauan että rauhottuu mutta kauan se jaksaa vastaan vängätä ja silmistä paistaa raivo. Ei halua alistua helposti. Yrittää myös nylkyttää meitä välillä ja änkeä syliin, eli ei ole mennyt sille vielä jakeluun että on lauman alin. Sohvalle ja sänkyyn ei saa tulla, mutta varsinkin sohvalle yrittää jatkuvasti vaikka tuhat kertaa on kielletty ja välillä oltu vain huomioimatta. Olenko liian ankara pienelle pennulle vai pitäskö olla ankarampikin? missä asioissa ois parempi olla vain huomioimatta pennun huonoa käytöstä ja millon kannattaa laittaa pentu "kenttään"?

Aktiviteettia tuo mun mielestä saa aivan tarpeeksi, kun ei tuon ikästä vielä voi varsinaisesti lenkittää. Mutta joka päivä käydään ihan muutaman metrin päässä kävelemässä tuosta kotipihasta ja lisäksi saa juosta pihalla vapaana monta kertaa päivässä. Sisällä sillä on luita ja aktivointileluja. Ja joka päivä pidetään pieni "opetustuokio". Silti jaksaa raivota vielä meillekin ja komennella meitä.

Positiivista on, että pentu on oppinut jo monia asioita vaikka on vasta 10 viikon ikänen. Osaa istua, mennä maahan, antaa tassua, ja tietää paikka -käskyn. Kulkee talutushihnassa ulkona nykyään jo niin ettei pure sitä (aluksi söi hihnaa koko ajan). Kynsien leikkuu on monesti aikamoista taistelua, puree ja kiemurtelee mutta en oo luovuttanut ja seki on alkanu menemään kerta kerran jälkeen vähä helpommin.

Oliko teidän kultsit pentuna tämmösiä ja saitteko kasvatettua niistä hyvin käyttäyviä, tottelevaisia koiria? mua vähän hirvittää mitä tästä tulee...

 

["mamma"]

meillä on kultsi, enkä muista että meillä ois "nylkyttänyt" ollenkaan, sohville ei ole koskaan yrittänyt, haukkuu meilläkin enemmän kuin rodusta etukäteen ajattelin, mutta lähinnä ulkona mielenkiintosille jutuille. hirmusesti tarvii liikuntaa, ainakin meidän tapaus eli oisko teilläkin kuitenkin vaan liikaa virtaa. itse en pidä ollenkaan tuosta "kenttään" laitosta vaan yritän kouluttaa herkuilla, joskus tosin pitää karjaista meillä oli tosi hidas oppimaan sisäsiistiksi.

 

[minttu.]

Joo niin tuo meidänki kultsi on vähä hölmö sisäsiisteyden kans, vaikka eipä siltä vielä vaaditakkaan että pitäs sisäsiisti olla. Mutta entinen koira osasi melkein alusta asti pyytää ulos, tämä nykyinen koira ei oikeastaan koskaan pyydä. Eikä välitä tehä tarpeita sanomalehdelle, ellei ne satu olemaan ihan vieressä kun hätä yllättää. Joskus vaikka on just tultu ulkoa, niin kusasee sisälle heti ku on sisälle päästy. Mutta on tässäki jo vähä sentään edistytty... että vähempi tulee nyt sisälle vahinkoja mitä ekoilla viikoilla meillä ollessaan niitä tuli ihan jatkuvasti. Jospa se tästä

 

["vieras"]

Koiraa ei ikinä saa alistaa käsivoimin kääntämällä selälleen.
Olet kyllä liian ankara joissain asioissa..
-tuon ikäiseltä pennulta ei kielletä kaikkea puremista vaan annetaan luvallista puremista tilalle, luita leluja. Jos kielletään, sanotaan tiukasti ei ja törkätään suuhun se luvallinen luu tai lelu. Eli kielletään väärä tekeminen ja ohjataan oikeaan.

 

[vnfd]

meillä on labbis ja se oli ainakin pentuna aivan samanlainen ja erittäin kovapäinen. Alkoi käyttäytymään kunnolla n. 2-vuotiaana, sen jälkeen ollutkin maailman paras koira.

 

["heh"]

[QUOTE="vieras";25866748]Koiraa ei ikinä saa alistaa käsivoimin kääntämällä selälleen.
Olet kyllä liian ankara joissain asioissa..
-tuon ikäiseltä pennulta ei kielletä kaikkea puremista vaan annetaan luvallista puremista tilalle, luita leluja. Jos kielletään, sanotaan tiukasti ei ja törkätään suuhun se luvallinen luu tai lelu. Eli kielletään väärä tekeminen ja ohjataan oikeaan.[/QUOTE]

ja ihmiset on täysin vieraantuneet luonnosta.

 

["vieras"]

[QUOTE="heh";25866785]ja ihmiset on täysin vieraantuneet luonnosta.[/QUOTE]

Milloin olet nähnyt luonnossa koiran tai suden väkisin alistavan toisen?
Kyllä koiran kuuluu alistua, mutta se johtajan paikka otetaan ihan muilla keinoin kuin kääntelemällä koiraa siksi kun vielä siihen pystyy.

 

[minttu.]

Vähän vaikea se on tietää mikä on oikein ja mikä ei, kun koulutustapoja on niin monia. Ja monissa koirankoulutusohjelmissakin pentu laitetaan selälleen ja pidetään niin kauan että rauhottuu. Ei tuolle useinkaan auta se että työntää tilalle luvallista purtavaa, heittää sen vaan pois suustaan ja jatkaa siitä mihin jäi. Oon myös yrittänyt hellempää keinoa (jonka senki näin koiran koulutusohjelmassa) että työntää sormen päillä koiran pois kylkeen "tökkäämällä" vähä niinku koirat tekis toisilleen hampailla, mutta ei toimi tuolla.

 

[koiraggi]

Minä nostin koiran ilmaan ja katsoin silmiin ja toruin (nostin siis samalla tavalla, kuin pienen lapsen). Aikansa tuijotti vihaisesti takaisin ja sit lopulta alko häntää heiluttamaan. Koiran ollessa 4-5kk huomasin, että siitähän on tullut kiltti. En koskaan alistanut koiraa kaatamalla selälleen.
Leiki paljon koiran kanssa.

 

[koiraggi]

[QUOTE="vieras";25866822]Milloin olet nähnyt luonnossa koiran tai suden väkisin alistavan toisen?
Kyllä koiran kuuluu alistua, mutta se johtajan paikka otetaan ihan muilla keinoin kuin kääntelemällä koiraa siksi kun vielä siihen pystyy.[/QUOTE]

Milloin olet nähnyt suden tai koiran avaavan ulko-oven toiselle ja sanovan "käy pissillä". Milloin olet nähnyt suden tai koiran käskevän toisen istumaan ja odottamaan ruoka-astiaa kiltisti.. emme me oksenna pennun suuhun ruokaa. Tosin sanoen, koira asuu ihmistenmaailmassa ja tottuu moiseen. Leikkiminen esim. rätillä on yksi keino päästä koiranmaailmaan. Siksi ne leikit on monesta koirasta mukavia.

 

["argh"]

[QUOTE="vieras";25866822]Milloin olet nähnyt luonnossa koiran tai suden väkisin alistavan toisen?
Kyllä koiran kuuluu alistua, mutta se johtajan paikka otetaan ihan muilla keinoin kuin kääntelemällä koiraa siksi kun vielä siihen pystyy.[/QUOTE]

Koska olet nähnyt että susilauman johtajaa käytäisiin jatkuvasti puremassa. Pentu ottaa mallia emostaan joka on nöyrä alfan edessä. Alfalta pelkkä murahdus tai katse riittää lopettamaan ei toivotun käytöksen.

Miettikääpä tilannetta pentukopassa. Pennut tissillä ja emo päättää että nyt riittää. Ei se paljon armoa anna pennulle joka vaan tississä roikkuu. Tai pureejapureejapuree.... kyllä niitä pieniä pullikoijia tassulla paikoillaan pidetään... ei emo anna muuta purtavaa, se komentaa!

Ihmiset liehakoi ja matelee "oimammanomakultamuussunpussunlirputilärpyti" pentujen edessä. Pentu ajattelee HA noi liehakoi minua minä määrään!


AAAARGH!!! Tää asia saa mut niin turhautumaan! koirat on koiria! Ei ne ajattele samoin kun ihmiset. Koira/susilaumassa on 1 johtaja ja loput seuraa, nöyrästi.

Kenen haluat johtavan teidän perhettä?

 

["Juh"]

Ap, meidän koira oli samanlainen samassa iässä. En alistanut pentua vaan lähidn heti koiran luota pois, jos aloitti huono käytöksen. Tai jos ei lopettanut, niin pidin kiinni niin kauan, että rauhoittui. Kiva koira tuosta on tullut, kovapäinen ja rohkea on edelleen, mutta koskaan ei ole murissut pentuiän leikkimurinoiden jälkeen.

Jatka määrätietoisella linjalla, huomaat piankin, että koirahan oikeastaan on oppinut jo vaikka mitä. Mutta kuten ehkä huomaat, koirasi oppii helposti kaikkea, joten myös negatiiviset tavat tarttuvat helposti, jos et ole tarkkana.