Kumpi raskaampaa:käydä töissä vai olla kotona lasten kanssa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja siemen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

siemen

Vieras
Monasti kuulee äitien valittavan, että se mun mies menee töihin lomailemaan ja mä joudun jäämään kotiin..on tää niin raskasta olla aina yksin. Ovatkohan nämä naiset ajatelleet, että se mies tekee töitä perheensä hyväksi, elättää vaimon ja lapset. Mitä jos mies sitten jäisikin kotiin ja nainen menisi töihin, mahtaisiko ääni kellossa muuttua. Kyllä se kotona oleminen on kuitenkin rennompaa kuin tehdä duunia 8 tuntia päivässä.
 
Itselläni on kokemusta sekä kotiäitiydestä että töissä käynnistä. Ja vaikka kotiäitinä ollessani minulla oli lähes koko ajan yksi vieras lapsi hoidossa, niin oli se huomattavasti helpompaa kuin työssäkäynnin + äitiyden yhdistäminen. Työssä käynti ei todellakaan ole mitään lomailua ja samat työt odottavat kotona olitpa kotiäiti tai et.
 
Aina yksin??? Meillä ainakin löytyy kerho vaikka joka päivälle jos haluaa, kylläs eon itsestä kiinni. Ja juuri töistä pois jääneenä ja toista odottaessa syntyväksi niin sanon ettäon se aika rankkaa tähän verrattuna käydä töissä ja tehdä ne kotihommat vielä sen päälle. Nautimme täällä täysin siemauksin tytön kanssa kerhoista ja kiireettömyydestä!
 
Jos huonoa omatuntoa ja lasten raahaamista hoitoon ei oteta huomioon niin työssä käynti on kevyempää.. Tietysti jos olisin parempi palkkainen ja mies olisi kotona hoitamassa lapsia ja kotia, töitten jälkeen ruoka olisi hellalla, pyykit pestynä ja lapset levänneitä ja hyväntuulisia tilanne olisi ihanteellinen.
 
No en mä ainakaan ajattele noin, miehellä on aivan varmasti raskaanpaa kuin mulla nyt 1 lapsen kanssa. esimerkiksi.

Miehenpäivä: Herää aamu 5 ja lähtee töihin, työ on kokopäiväistä seisoma työtä ja istua ei voi.Nukahtaa yleensä illalla siinä 12 akoihin ja sama homma taas aamulla 5 ylös.

Mun päivä: Herään aamulla 10 aikoihin, odottelen että lapsi herää ja annan aamupalan.Istuselen juon aamukahvet ja luen postin.Annan lapselle ruoan ja siivoan jos tarvtsee.Mies tulee töistä.

Musta ei olis ikinä heräämään 5 tunnin yöunien jälkeen aamulla töihin ja seisoa 8tuntia putkeen.

Mutta kyllä mä mieluusti töihinkin menisin ei sillä, mutta arvostan miestäni että elättää tällähetkellä meidät. =)
 
käydä töissä, hoitaa lapset ja koti!!!
Työn teko oli kun tanssia sillo kun ei ollu lapsia. 12h työpäivät ei tuntunu missään. Ja kuukauden töitä pystyi tekemään 3vapaa päivällä.

Se kunpi on helpompaa riippuu työstä ja työ ajoista!! Ja tietysti myös siintä mitä se kotona olo tarkoittaa ja millaiset lapset on?

Ja onhan se kotona olo helppoa, jos suhtautuminen on toi "EI VOI LAISKOTELLA" Mä kun olin kotona niin en todellakaan vetänyt sohvalla sikeitä tai katsellu saippuasarjoja!!! Hoidin lapsia, koiraa, siivosin, laitoin ruokaa, kävin lasten kaa ulkona ym ym...Ei kyl hirveästi kerinny laiskottelee!!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Sörhipöykerö:
Musta kotonaolo oli raskaampaa kuin töissä käyminen. Jostakin syystä mä tarviin aikuisten seuraa ja älyllisiä haasteita ollakseni tasapainoinen ja tehokas.

Ja kotonahan on kokoajan pakko olla jos on kotiäitinä? :o Itse ainakin vierailen paljonkin ystävien luona päivisin kun mies töissä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Lasisilmä:
No mä oon töissä kotona lasten kanssa. Tos syysloman aikanakin parhaimmillaan ruokapöydän ääressä oli 2 omaa ja 5 hoitolasta. Ikähaarukalla 1-10v.
:D

Ei taida olla ihan laillista puuhaa noin iso hoitolapsimäärä yhdellä hoitajalla olla?
 
Jaa...ite oon illat töissä ja päivät lasten kans. Voisin vaikka veikata raskaimmaksi vaihtoehdoksi. Ja täällä missä me asutaan niin kerhotoiminta yms. olematonta. Alle kouluikäiselle voi valita joko tanhut tai urheilun, kun nekin ainoot päällekkäin.
 
En voi sanoa kumpi on raskaampaa, mutta sen sanon, et kun olin töissä päiväkodissa, niin päivät kulu nopeempaa, oli ihanaa kun oli enemmän aikuiskontakteja (en oo mikään äiti-lapsikerhotyyppi, joten ei sillain kotiäitinä oo joka päivä pidempiaikasia kontakteja muihin aikuisiin), ja jotenkin olin pirteempi ja aikaansaavempi sillon... Nyt mennään taas hissukseen kotiarkee, päivät pyörii omalla painollaan, ja laiskempikin oon... :D

Mutta molemmissa vaihtoehdoissa on hyvät ja huonot puolet. Nyt kun oon kotiäiti, katson et mulle kuuluu suurin osa myös kotitöistä, en todella vaadi et mieheni rupee puurtamaan kotona heti kotiuduttuaan fyysisesti raskaasta työstään. Meillä kun ei mies tosiaankaan käy "lepäilemässä" töissä, ihan se on kovaa puurtamista, ja fyysisesti ainakin PALJON raskaampaa kuin mun kotiäidin hommani!
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Sörhipöykerö:
Musta kotonaolo oli raskaampaa kuin töissä käyminen. Jostakin syystä mä tarviin aikuisten seuraa ja älyllisiä haasteita ollakseni tasapainoinen ja tehokas.

Ja kotonahan on kokoajan pakko olla jos on kotiäitinä? :o Itse ainakin vierailen paljonkin ystävien luona päivisin kun mies töissä.

Me käytiin pojan kanssa vähintään neljänä päivänä viikossa kerhotyyppisissä riennoissa tai kylässä, eli ei tosiaan homehduttu vaan neljän seinän sisällä. Mut ei vaan sopinut mulle.
 
Molemmat vastaan mä.
Se on asennoitumisesta kiinni minkä kukin kokee raskaaksi kummassakin on omat plussat ja miinukset . Pitää vaan miettiä mikä on just sulle paras ratkaisu ja minkälaisen elämän pää kestää.
Eihän kotiäiti oo yksin neljän seinän sisällä koko aikaa, eihän ! Itsestä se on kiinni millaiseksi elämänsä järjestää.
 
Ihan sama.
Olen onnellisessa asemassa, työnteko on löysähköä puolihuvia ja kotona lasten kanssa olo on näiden tyttöjen kanssa lähes poikkeusetta pelkkää lomaa.
Olenkin siis vähän vaihdellen pitänyt mammalomaa, käynyt töissä ja hoitovapaillut.

Nyt jään taas kotiin, mies piti välillä "äitiyslomaa" puoli vuotta.
Mutta nyt se menee töihin, enkä viitsi noita päiväkotiinkaan viedä puoleksi vuodeksi, kun sitten alkaa taas seuraava mammaloma.
 

Yhteistyössä