L
Lannistettu vaimo
Vieras
Viime aikoina ero on pyörinyt paljon mielessä monen asian summana. Aviossa ollaan oltu nyt viisi vuotta ja yhdessä vähän yli kymmenen vuotta. Meillä on myös yksi lapsi joka on nyt yhdeksän. Oikeastaan monta vuotta on mennyt sumussa ja meiningillä, että kyllä tämä ajanmyötä helpottaa. Kuusi vuotta ollaan nukuttu eri huoneissa miehen kuorsauksen takia jolle hän ei edes yritä tehdä mitään ja se on rasittanut koko sen ajan suhdetta. Läheisyyttä ei juurikaan enää ole vaikka itse yritän sitä antaa. Mies joko pakenee tai tylysti työntää minut pois. Seksiä harrastetaan vain kun hän haluaa tyydytyksen, eli humalassa pikaisesti.
Muutama vuosi takaperin hän oli ihastunut tai oikeasti omien puheidensa mukaan jopa rakastunut entiseen ystävääni ja ero oli todella lähellä. Hän kuitenkin katui sanomisiaan eikä halunnut luopua perheestä. Annoin anteeksi, koska pitkän välimatkan takia mitään fyysistä heidän välillään ei ollut. Elämä jatkui hetken aikaa hyvänä, kunnes se taas palasi tuossa alussa kuvaamaani, mutta ulospäin esitetään täydellistä perhettä ja parisuhdetta. Kulissit on siis kunnossa ja aika moni yllättyisi jos tietäisi todellisuuden. Kulissien takia olen asioiden kanssa yksin, koska en pysty avautumaan edes parhaalle ystävälleni tästä.
Mitään muuta yhteistä meillä ei ole kuin lapsi ja koti. Eli ero on vain ajan kysymys. Itse olen yrittänyt ja yrittänyt. Asioista on myös yritetty puhua, mutta ne päättyvät aina syyllistämiseeni. Minä olen miehen mielestä se joka tekee asiasta ongelman.
Tilanne masentaa suunnattomasti ja olen jatkuvasti lukossa. Toisaalta rakastan miestäni mutta toisaalta myös vihaan, koska tunnen etten ole millään tavalla arvostettu kumppani. Ja joku kuitenkin kommentoi, että olen päästänyt itseni rupsahtamaan tms josta miehen käytös johtuu, niin tilanne on täysin päinvastainen. Itse olen normaali painoinen ja pidän huolta itsestäni, mutta miehellä on 40 kg ylipainoa. Ja se jos mikä vaikuttaa esim. tuohon kuorsaukseen.
Kiitos jos jaksoit lukea sekavan vuodatukseni ja anteeksi.
Muutama vuosi takaperin hän oli ihastunut tai oikeasti omien puheidensa mukaan jopa rakastunut entiseen ystävääni ja ero oli todella lähellä. Hän kuitenkin katui sanomisiaan eikä halunnut luopua perheestä. Annoin anteeksi, koska pitkän välimatkan takia mitään fyysistä heidän välillään ei ollut. Elämä jatkui hetken aikaa hyvänä, kunnes se taas palasi tuossa alussa kuvaamaani, mutta ulospäin esitetään täydellistä perhettä ja parisuhdetta. Kulissit on siis kunnossa ja aika moni yllättyisi jos tietäisi todellisuuden. Kulissien takia olen asioiden kanssa yksin, koska en pysty avautumaan edes parhaalle ystävälleni tästä.
Mitään muuta yhteistä meillä ei ole kuin lapsi ja koti. Eli ero on vain ajan kysymys. Itse olen yrittänyt ja yrittänyt. Asioista on myös yritetty puhua, mutta ne päättyvät aina syyllistämiseeni. Minä olen miehen mielestä se joka tekee asiasta ongelman.
Tilanne masentaa suunnattomasti ja olen jatkuvasti lukossa. Toisaalta rakastan miestäni mutta toisaalta myös vihaan, koska tunnen etten ole millään tavalla arvostettu kumppani. Ja joku kuitenkin kommentoi, että olen päästänyt itseni rupsahtamaan tms josta miehen käytös johtuu, niin tilanne on täysin päinvastainen. Itse olen normaali painoinen ja pidän huolta itsestäni, mutta miehellä on 40 kg ylipainoa. Ja se jos mikä vaikuttaa esim. tuohon kuorsaukseen.
Kiitos jos jaksoit lukea sekavan vuodatukseni ja anteeksi.