Kun lähdetään synnäriltä kotiin toisen lapsen kanssa, miten olette tehneet???

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Irski
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
mä oon vissiin vähä liian nöyrä sitten, ku ekana tuli mieleen, että esikoisesta on jotaki harmia ja haittaa siellä, pyörii hoitajien jaloissa ym :ashamed: joo, kyllä tässä alkaa tulla kanssa siihen tulokseen, että mukaanhan se on otettava!! rupes itseasiassa oikeen sääli käymään, jos ei otettaskaan :D
 
Meillä ei esikoinen käynyt kattomassa minua ja vauvaa ennen ku sillon kun tulivat isän kanssa meitä hakemaan. Mutta oli siis silloin mukana eikä ollu esikolle mitään lahjaa ees vauvalta..
 
edelleenkään en ymmärrä miksi pitäisi olla lahja vauvalta tässä tilanteessa, mutta meillä oli itsestäänselvää, että isosisko 1,3 v tuli vauvaa isin kanssa hakemaan kotiin. Ja tottakai minunkin mielestäni on myös paljon juhlanaiheita kuten synttärit ym mutta paljon on turhaakin, jolloin vanhemmat ostavat lahjoja lapsilleen. Itse ajattelen, ettei lapselle tarvi opettaa, että ihan joka tilanteessa saa jotain tavaraa. Eikä mielestäni myöskään tarvi aina työntää suuhun jotain, että pysyy hiljaa. Siis syötävää. Enkä tarkoita imeväisiä. Joskus voi keksiä jotain mielenkiintoista tekemistä. Enkä tietenkään tarkoita, ettei koskaan saa antaa syötävää ajankuluksi, mutta kannattaa kiinnittää huomiota, ettei sitä tapahdu liian usein. Ja tämäkin taas vaan mun mielipiteeni :).
 
Siis oikeesti ajattelet että joku 2 v tajuaa yhtään mitään siitä että miten se vauva tulee sieltä mahasta ja mitä sen mukana tulee? :D onko sulla omia lapsia? :D 2 v ei nyt paljoa asian päälle ymmärrä....

On minulla. Ja joo, ehkä 2-vuotiasta voisi vielä huijata, että vauvan mukana vatsasta tulee leluja, mutta mitä järkeä? :D Lapsihan alkaa vielä toivomaan, että äiti jatkossakin synnyttelisi niitä leluja... Lähempänä 3 ikävuotta tuskin menisi juttu edes läpi. Tavallisesti tuleville isosisaruksille luetaan vauvan syntymästä kertovia lastenkirjoja, eikä niissä taida vauvat tuoda äidin vatsasta nukkeja mukanaan.

Tietysti 2-vuotiaita on eri tasoisia, jotkut tajuaa enemmän kuin toiset.
 
Ainakin tämä viimeisin lähti kotiin siten, että koko perhe oli meitä hakemassa. Me oltiin jo lähtöselvitykset yms. tehty, joten ei varmaan moni edes nähnyt ryhmä rämäämme :D

Meillä oli yksityishuone, joten ei häiritty ketään muutakaan. Tosin eipä se montaa minuuttia edes kestänyt, kun koko köörin kanssa siellä huoneessa oltii, kun olin jo pukenut vauvan valmiiksi omiin vaatteisiin ja lähinnä vain odoteltiin ulkovaatteita ja turvakaukaloa joihin vauvan sitten sujautin :)
 
On minulla. Ja joo, ehkä 2-vuotiasta voisi vielä huijata, että vauvan mukana vatsasta tulee leluja, mutta mitä järkeä? :D Lapsihan alkaa vielä toivomaan, että äiti jatkossakin synnyttelisi niitä leluja... Lähempänä 3 ikävuotta tuskin menisi juttu edes läpi. Tavallisesti tuleville isosisaruksille luetaan vauvan syntymästä kertovia lastenkirjoja, eikä niissä taida vauvat tuoda äidin vatsasta nukkeja mukanaan.

Tietysti 2-vuotiaita on eri tasoisia, jotkut tajuaa enemmän kuin toiset.

No en mä edes ymmärrä miksi sitä pitäisi jotenkin erikseen mainostaa siinä että katos nyt Petteri kun tällänen muumi-dvd tuli äitin haaroista vauvan mukana... :D

Ainakin lähipiirissä ovat vaan sanoneet lapselle että katoppa kuinka hienon lahjan vauva toi sulle mukanaan, eikä se 1-3 v ole asiaa alkanut sen enempää kyseenalaistamaan että "MISTÄS tää paketti on tullut ja MISTÄ nää narut tähän ostettu ja ootko vauva omin pikkukätösin tämän muka paketoinut??!...." Kuka 2 v nyt tajuaa lahjan alkuperää tiedustella, kuulostaa minusta vähän hullulta. :) Ei ainakaan meidän 2 v tajua, kun sille antaa lahjan niin sen silmät alkaa loistaa ja suu menee hymyyn ja se rientää avaamaan pakettiaan....

Isommille sitten on vaan ostettu esim. juuri sen isosiskoksi tulemisen kunniaksi joku pieni lahja.
 
2,5v esikoinen oli mukana hakemassa minua ja vauvaa kotiin. Olin kaikki kotiutumisvelvollisuudet jo hoitanut ennen kuin mies ja esikoinen tulivat paikalle. Ei siis mitään ylimääräistä vaivaa vaan kamat vain kasaan ja kiitokset ja heit henkilökunnalle.
 
Esikoinen 1v9kk oli mukana hakemassa meitä kotiin ja kävi myös ennen kotiinlähtöä isin kanssa meitä kattomassa sairaalassa.
Tätä kolmatta isommat sisarukset (3,5v ja 1v8kk) kävi sairaalassa kattomassa, mutta isi kävi yksin meijät kotiin hakemassa, isommat ootti mummon kanssa kotona. Ja mummo lähti aikalailla heti pois kun kotiin tultiin, oisko jonku 10min ollu siinä..
 
Synnytin toisen polikliinisesti joten tultiin kotiin jo varhain aamulla. Mummi haki esikoisen illalla hoitoon kun synnytyksen käynnistymisen merkit tulivat. Aamulla kotiuduttuamme sitten nukuttiin iltapäivään, herättiin ja elämä jatkui ihan tavallisena; syötiin ja ehostin itseäni valvotun yön jäljiltä vähän meikkaillen ja sitten isovanhemmat tulivat ja toivat esikoisen kotiin, taisi sieltä tulla muutakin sukua kun toivotin kaikki halukkaat tervetulleiksi käymään. En ole itse kokenut, että jostain syystä pitäisi nyhvätä kotona vain vastasyntyneen kanssa omalla porukalla.
 
On ollut isommat sisarukset mukana hakemassa uutta perheenjäsentä. Minusta se on kaikista luonnollisinta ja mukavaa niille isoille sisaruksille, onhan se jännittävämpää hakea kuin että rahdataan vaan uus vauva taloon.
Ja tietysti ovat käyneet myös katsomassa mahdollisimman pian kun vauva on syntynyt. Silloin ovat saaneet myös lahjan pikkusisaruksen syntymän vuoksi. Kyllä elämässä pitää ja voi juhlistaa asioita, siinä ei ole mitään ihmeellistä vaan enemmänkin normaalia kuin että mitään ei juhlittaisi. Ei se ajanantaminen sun muu normaali korvaa lahjoja... eikä toisinpäin :)
 
Siis onhan sitä kaikenlaista hössäystä, että en minä oikeastaan ihmettele, että vauvan tulokin pitää hössätä sisaruksille. Siis, että vauva tuo lahjan. Ei hyvänen aika. :D :D :D :D :D
 
Aatella että jotkut hössää joulua ja joku ihmeen satuolento joulupukki tuo muka lahjoja lapsille. Lahjakas pukki, ei voi muuta sanoa.

No, mutta joulupukki onkin ihan satua. Mutta se vauva ei ole. Se on satua, että se tuo jonkun lahjan. :D

Hössäämisellä kuitenkin tarkoitin sitä, että varjellaan niin kauheasti sitä, että ei vaan tulisi minkäänlaisia negatiivisiä tuntemuksia. Ihmisen on pakko osata käsitellä myös niitä.

Ja jääköön tästä vääränlainen kuva. Mä en jaksa selittää asiaa niin monelta kantilta, kuin tarkoitan. :D
 
[QUOTE="Tonttu";30321306]No, mutta joulupukki onkin ihan satua. Mutta se vauva ei ole. Se on satua, että se tuo jonkun lahjan. :D

Hössäämisellä kuitenkin tarkoitin sitä, että varjellaan niin kauheasti sitä, että ei vaan tulisi minkäänlaisia negatiivisiä tuntemuksia. Ihmisen on pakko osata käsitellä myös niitä.

Ja jääköön tästä vääränlainen kuva. Mä en jaksa selittää asiaa niin monelta kantilta, kuin tarkoitan. :D[/QUOTE]

Jotkut ei vissiin vaan käsitä että lahjojen pyyteetön antaminen ja lahjominen (ettei tulis paha mieli) on ihan eri asioita. Ei niitä lahjoja ole kenenkään pakko antaa eikä tullut mieleenkään että oltais annettu isommille sisaruksille lahja sen takia ettei niille vaan tulis paha mieli. Ihan omituisia ajattelutapoja.
 
Jessus kun nämä teidän jutut on ihan eri maailmasta. Ei ollu esikoiselle (eikä muillekaan) mitään lahjoja, eikä mitään "tietenkin mustasukkaisuutta" no ei tietenkään! Ja esikoinen oli 18, nyt viimeisellä kerralla.
 
En vaan tajua sitä minkä takia pitää nostaa kauhea haloo ja nälviminen jos joku antaa lahjoja isommille lapsille kun vauva on syntynyt?! Miten se kaivelee teidän mielensäpahoittajien napaa noin paljon vai tuleeko siitä joku huonommuuden tunne kun ette itse ole älynneet/viitsineet tehdä samoin? Ihme porukkaa...
 
Nii...ja aatella.. Mun perheellä, siis mun äidiltä olen oppinut tavan, että jos mennään jonkun lapsen esim ristiäisiin, niin muistetaan pikkuisesti myös niitä sisaruksia. Onnitellaan myös heitä ristiäisissä pikkusisaresta, ja isoksi sisareksi tulosta. Tai toisen synttäreille viedään pieni muistaminen myös niille muille.
Vaikka muuten minäkin kyllä nyt luin ensimmäisen kerran vauvan tuomasta lahjasta...
Eikä meillä ole kuin vasta yksi lapsi.. Ja isä meillä oli ainut joka sai lahjan vauvan synnyttyä. Kellon, johon myöhemmin kaiverrettiin lapsen syntymäpäivä. Olin siis piilottanut sen sairaalakassiin jo valmiiksi ja itse sai/joutui sen sieltä ottamaan kun en päässyt sängystä ylös. Kerroin ihan itse ostaneeni, ei tarvinnut selitellä että sieltä vattasta tollasia putkahtaa ihan sen istukan jälkeen. :)
 
En vaan tajua sitä minkä takia pitää nostaa kauhea haloo ja nälviminen jos joku antaa lahjoja isommille lapsille kun vauva on syntynyt?! Miten se kaivelee teidän mielensäpahoittajien napaa noin paljon vai tuleeko siitä joku huonommuuden tunne kun ette itse ole älynneet/viitsineet tehdä samoin? Ihme porukkaa...

Samaa ihmettelen.

Meillä ei lapsia paljon lahjota. Ei nimipäivänä ja mahdollisimman niukasti jouluisin ja syntymäpäivinä. (Sukulaisilla tapa liioitella.) Eikä ylisuojella pahalta mieleltä. Tuo lahja vauvalta oli kuitenkin, kun pienempi tuli laitokselta kotiin. Isä ja esikoinen tulivat laitokselta hakemaan, ja kotona sitten pehmolelu vaihtoi omistajaa.

Lahjan avulla tarkoitus oli pehmentää välit vauvaan, joka oli vienyt äidin sairaalaan ja joka vei sylipaikan ja jota ei itse saanut ottaa syliin. Emme siis antaneet esikoisen 2v pitää pikkusisarusta sylissä, mutta pehmolelu oli korvike. Jälkikäteen esikoinen on usein muistellut, kuinka pehmolelu on lahja pikkusisarukselta.

Varmasti olisi pärjännyt ilman, ja elämä sujunut raiteillaan. Mutta meillä siitä ei ainakaan ollut mitään haittaa. Vanhemman lapsen kohdalla en ehkä olisi lahjaan päätynyt, mutta hiukan alle 2-vuotias ei vielä täysin ymmärtänyt, mistä vauva itseasiassa tuli. Vaikka asiasta oli puhuttu ja vatsaa raskausaikana silitelty. Tiesi vain äidin olleen pois ja tulleen takasisin käärön kanssa.
 
Esikoinen oli mukana, kun kakkosen kanssa päästiin kotiin. Mitä ihmeen lähtöhässäkkää siellä sairaalassa on? Minä ainakin soittelin kotiin hakemaan minua ja vauvaa, yhdeksän maissa illalla, että nyt päästään. Kaikkea muuta hässäkkää kyllä sairaalassa oli ennen kotiinpääsylupaa. Ultrattiin sydäntä, tutkittiin lonkkaa ja kun nuo kaikki hässäkät oli ohi, seurailtiin kellastumista ja tuolloin illalla sitten saattiin lupa, kun verikokeiden arvot saatiin taas kerran selville. Kaikki oli valmiina lähtöä varten, ainoastaan laitettiin vauva heidän tuomaansa kaukaloon.

Kolmosta hakemassa oli sitten vain mies, muut olivat mummon kanssa kotona, kun tämä oli meillä viikon verran käymässä.
 
Noista lahjoista; ei sitä taida äiditkään vauvojen syntymän jälkeen lahjoja tai kukkia oikeasti tarvia, mutta monen mielestä ne nyt vaan on ihan kiva tapa ilahduttaa tuoretta äitiä. Vaikkeivat itse vauvaan sitten liitykään, joku muisto tilanteesta.

Itse muistan lapsuudesta kun pikkuveli syntyi ja me isosiskot saatiin sellaiset hieno, isot vauva-paperinuket lahjoiksi. Niillä oli "oikeat" vaipatkin ja kaikkea, tuskin maltettiin odottaa että päästiin kotiin leikkimään. :D

Meillä kakkosen syntyessä esikoinen oli mukana hakemassa. Isoveljellä oli ikää vajaa 1v3kk eikä hankittu lahjaa. Kolmosen syntyessa 4v ja 5v isosisarukset saivat lahjat kun kävivät vauvaa katsomassa, kotiinlähdettiin heidän ollessa päiväkodissa. Nelosen syntyessä 2v kolmonen oli mukana hakemassa vauvaa kotiin, ei lahjaa.

Mitään lätöhässäkkää ei ole kenenkään kohdalla ollut. Aina on sovittu että lähdetään kotiin lounaan jälkeen ja ihan hyvin on keretty viralliset puolet ja omat lähtövalmistelut hoitamaan aamupäivän aikana, jopa niin että vähän tylsistyneenä ole vauvan kanssa odotellut että pääsisi syömään ja tultaisiin hakemaan.
 
Meillä oli 2,5-vuotias esikoinen isän kanssa katsomassa vauvaa sairaalassa ennen kuin päästiin kotiin ja sitten myös kun lähdettiin sairaalasta kotiin. Ei siinä mitään ihmeempää hässäkkää ollut. Olin sairaalakassiin pakannut esikoiselle uuden palapelin ja värityskirjan kynineen vierailuja varten, että aika kuluu mukavasti ja voidaan yhdessä puuhailla jotain. Ei siis vauvan tuomaa lahjaa, mutta jotain erityistä kuitenkin.
 
Itse ajattelen, ettei lapselle tarvi opettaa, että ihan joka tilanteessa saa jotain tavaraa. Eikä mielestäni myöskään tarvi aina työntää suuhun jotain, että pysyy hiljaa. Siis syötävää. Enkä tarkoita imeväisiä. Joskus voi keksiä jotain mielenkiintoista tekemistä. Enkä tietenkään tarkoita, ettei koskaan saa antaa syötävää ajankuluksi, mutta kannattaa kiinnittää huomiota, ettei sitä tapahdu liian usein. Ja tämäkin taas vaan mun mielipiteeni :).

Ei kai lapsille niitä sisaruksia niin usein maailmaan putkahtele, että lapsi jotenkin pilalle menisi, jos juuri siinä tilanteessa jonkun lahjan saa.
 
  • Tykkää
Reactions: Madicken04

Yhteistyössä