Kun lapsi ei uhmaakaan vaan on todella kiltti!

[Vieras]

Tämä kuulostaa varmasti todella tyhmältä, mutta kerron silti.
Meillä 4-vuotias poika. Välillä on toki ollut uhmaa, ihan pahanakin muutaman kuukauden pätkissä. Mutta pääsääntöisesti poika on hirveän kiltti. Jos kysyy jotain ja sanotaan, että ei niin poika sanoo vaan, että Joo. Eli uskoo kaikessa heti.
Jos ääntä korotetaan alkaa itkemään hirveän herkästi eli herkkä on. On ollut päiväkodissa ja on edelleen osa-aikaisena ja siellä eivät ole tästä mitään sanoneet. Siellä vähän temppuileekin menemällä piiloon jne.

Meillä on saanut aina tunteet näyttää ja näytetään itsekin. Silti mietin, että olemmeko tehneet jotain väärin kun lapsi on noin kiltti? Yrittääkä hän miellyttää meitä ja miksi?
Meillä ei käytetä fyysistä väkivaltaa eikä ole muutenkaan ns. kova kuri, että pelostakaan ei pitäisi olla kyse.
Onko tämä vain pitkälti luonnekysymys vai onko joillekin alkanut vasta 4 > uhmaikä?

 

[Rapanhapakko]

Meilläkin kuopus todella "kiltti" ja väittäsin ettei mitään uhmaikää ole ollut. Poika nyt 7v.
Luulisin että on, ainakin jonkin verran, luonnekysymys.

 

[Vieras]

Meilläkin kuopus todella "kiltti" ja väittäsin ettei mitään uhmaikää ole ollut. Poika nyt 7v.
Luulisin että on, ainakin jonkin verran, luonnekysymys.

Kiitos sinulle. Odotellaan sitten kamalaa murrosikää.

 

[Rapanhapakko]

Meilläkin kuopus todella "kiltti" ja väittäsin ettei mitään uhmaikää ole ollut. Poika nyt 7v.
Luulisin että on, ainakin jonkin verran, luonnekysymys.

Kiitos sinulle. Odotellaan sitten kamalaa murrosikää.

Sitä mäkin vähän pelkään....

 

[Blue Rush]

No ette varmasti ole ainakaan mitään väärää tehnyt! =)
Voi että, olkaa onnellisia vain kiltistä lapsesta

itse mietin joka päivä että mitä olen tehnyt väärin kun esikoinen (2v7kk ) ei tottele mitään :ashamed:

 

[Pellervo]

Pikkuveljeni (yli 10v nuorempi) on aina ollut kiltti, ihan vauvasta asti ja edelleen teini-ikäisenä... hän nyt vaan on rauhallinen ja kiltti. Eli toiset nyt vaan on erilaisia.

Oma esikoinen, vajaa 3v on toistaiseksi ollut myös todella kiltti, kakkonen on taas ihan eri maata vaikka samalla "koulutuksella" ovat...

 

[vieras]

Meillä myös 8-v poika, joka aina ollut "kiltti". Vasta eskari-ikäisenä alkoi oma tahto nostaa päätään. Eikös uhman tarkoitus ole se rajojen ja hyväksynnän hakeminen? Poika on aina ollut hyvin aikuisriippuvainen ja aikuista sokeasti uskova, herkkä myöskin. En usko, että lapsi käyttäytyisi näin miellyttääkseen aikuista. Uskon, että on luonnekysymys, mutta mitä se "luonne" sitten on? Vaikea juttu.

 

[Peppari]

Mullakin oli poika pienenä todella kiltti ja älykäs, uskoi mitä sanottiin eikä uhmaillut. Jossain vaiheessa jo pelkäsin että olen lytistänyt hänen itsetunnon ja aloin sallia enemmän asioita.
Kyllä sitä kiukkua on löytynyt hänestäkin mutta perusluonteeltaan on kiltti ja empaattinen.
Ihana poika kaikenkaikkiaan, ikinä ei ole tarvinnut käskeä tekemään läksyjä vaan hoitaa ne automaattisesti. Ikinä ei myöhästele ja on kohtelias. Toisaalta voisi kyllä sanoa että on hiljainen ja jonkinverran sulkeutunut. Mamman rakas :heart:

 

[Kotilehmä]

Meillä myös kaikki olleet kilttejä ja helppoja lapsia ja jotenkin en kyllä osaa pelätä murrosikääkään. Puhutaan paljon lasten kanssa asioista, ja lapset tietävät kuinka helppoa elämä on on jos kaikki pelaavat yhteisten sääntöjen mukaan. Luonne-eroja kyllä löytyy, mutta onneksi vanhin on se kaikista helpoin tapaus, niin muut ottavat mallia hänestä.
Ei kyllä yhtään huolestuta, elämä vaan on helppoa =) Vanhimmasta tytöstä olen ainakin nyt eskarista kuullut pelkkiä kehuja, tottelee ja on kaikille mukava mutta pitää myös puolensa. Niin se minun mielestä pitäisikin olla.

 

[IamWeasel]

Meillä myös kiltti 3,5-vuotias, tosi helppo lapsi ollu, tottelee ekasta sanomisesta ja on todella auttavainenkin. Täytyy olla vaan tyytyväinen, niinkuin sinunkin ap Ainoastaan se täytyy tehdä kun kouluikään tulee, että seuraa lasta ja tarpeen tullen puolustaa tätä, koska mä luulen että tämänluontoiset lapset tulee helposti kiusatuksi, kun ovat niin kilttejä kaikille. Etteivät muut pompottele ihan miten sattuu.

 

[peppuliini]

Meillä myös 3v 5kk neiti, joka on todella kiltti ja tottelevainen...ehkä kerran kahdessa viikossa hermostuu jostain kunnolla eli toisin sanoen kiukuttelee. Välillä olen minäkin miettinyt että onko vähän liiankin kiltti....mutta nyt on vähän harjoiteltu että miten esim. puistossa sanoa toiselle ei, jos toinen ottaa kädesä (ennen on vaan antanut ottaa) ja hyvin on opit menny perille ja osaa jo pitää puoliaan.

Mutta kyllä mä ainakin vaan nautin lapsen hyväntuulisuudesta ja kiltteydestä... ja ootan kauhulla että koska se uhmis alkaa... :kieh:

 

[vieras]

no olkaa nyt ihmeessä vaan tyytyväisiä jos on kilttejä lapsia. Älkää missään nimessä ajatelko että se on jotenkin outoa. Voi mitä tekisinkään että omat lapseni olisivat "kilttejä" eivätkä tuollaisia pikkupiruja...

 

[SuhmuranSandra]

Mä olen ollut kiltti lapsi eikä teini ikäkään ollu sen kummosempi. Äidin kanssa en ole oikeen ees ikinä tapellu, en ainakaan kunnolla Eikä mua ainakaan ole millään lailla lytätty tai alistettu tai muutakaan. Perusluonne taitaa olla aika rauhallinen..

Poika tuntuu tulevan muhun ainakin vielä, mut tytöstä en mene takuuseen

 

[khalawah]

Mulla on esikoinen samanlainen, ei edes niitä parin kk uhmapätkiä. Toki väsyneenä ja nälkäisenä saattaa kiukutella, mutta muuten on todella herkkä ja kiltti lapsi.

 

[Nepeteus]

Voin lohduttaa, että kyllä se jossain vaiheessa iskee päälle :kieh: Meillä tuo isompi tyttö ollut aina kuin enkeli (ensimmäiset 7v) mutta nyt kun aloitti koulutaipaleen, niin johan alkanut löytymään omaa tahtoa. Välillä seinät pullistelee, kun otetaan yhteen.

Pienempi ollut taas jo vauvasta saakka tulta ja tappuraa, jospa hänen kanssaan olis sitten vähän rauhallisempaa mitä isommaksi tulee.