kuuluuko äitiyteen jatkuva syyllisyys??

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja huono äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

huono äiti

Vieras
..syyllisyys siitä ettei riitä lapsille, ei osaa olla läsnä eikä antaa aikaa tarpeeksi. Jotenkin olen ihan hukassa koko asian kanssa,jos päivän aikana teen jotain "omaa" niin olo on entistä kurjempi. En kyllä jaksa koko aikaa noiden kanssa leikkiä tai lukea ja tiedän ettei tarvitsekaan, ja lapset (3 ja 1v) leikkivät kyllä keskenäänkin jonkun verran. Kuinka paljon muut äidit teette omia juttujanne päivän aikana,vai onko yhtään omaa aikaa?
 
Ei siihen pitäisi kuulua, minun elämääni vain varjostaa myös kokoaikainen syyllisyys ihan kaikesta.
Nauti vaan rauhassa omasta ajasta, et varmasti ole huono äiti.
 
oikeastaan yhtään vietä lasten kanssa aikaa. teen heille ruoan ja autan esikoista läksyissa jos tarvitsee. joskus pelaan kuopuksen kanssa jotain. eli yhteensä varmaan puoli tuntia vietän heidän kanssa aikaa päivässä. esikoinen koulussa jakuopus tarhassa.
 
No ei pitäisi kuulua, vaan tietty ollaan kaikki erilaisia.
Mä puuhaan ihan hyvällä mielin omia juttuja ja olen vain tyytyväinen kun lapset (vauva ja eskari) viihtyvät keskenään. Toki annan heille aikaani ja touhutaan paljon myös yhdessä mutta miksi sitä pitäisi koko ajan olla seurana tai viihdyttämässä kun kerran viihtyvät myös ilman sitä? :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja enpä:
oikeastaan yhtään vietä lasten kanssa aikaa. teen heille ruoan ja autan esikoista läksyissa jos tarvitsee. joskus pelaan kuopuksen kanssa jotain. eli yhteensä varmaan puoli tuntia vietän heidän kanssa aikaa päivässä. esikoinen koulussa jakuopus tarhassa.

Huh huh? Miksi hankit lapsia jos et vietä aikaa heidän kanssaan???
 
Kyllä mulla on ainakin jatkuva riittämättömyyden tunne. Esikoinen vaatii paljon huomiota add:n vuoksi, eli läksykirjojen ääressä istutaan tunti jos toinenkin. Keskimmäinen, ekaluokkalainen ei lue vieläkään, ja on sellainen olo, ettei treenaa hänen kanssaan tarpeeksi. Ja kun käyttää aikaansa esikoisen ja keskimmäisen kanssa, kuopukselle jää liian vähän aikaa. Ja parisuhteelle tuskin mitään aikaa. Lasten kanssa pitäisi ehtiä tekemään myös mukavia asioita, ja ikävä kyllä, kun tekee pakolliset asiat, niille mukaville jää kovin vähän aikaa. Onneksi on lomia ja viikonloppuja, että ehtii tekemään mukaviakin asioita lasten kanssa.
 

Yhteistyössä