Kyllä osaa ärsyttää lähipuiston nyhverömammat

[Pessi]

No mä ainakin olen tyytyväinen elämääni ja ystäväpiiriini, kiitos kysymästä.

Eihän se nyt muiden puistoilijoiden vastuulla ole hankkia ystäviä joillekin reppanoille Varmaan löytyy esim. netistä väyliä, joita kautta löytää uusia tuttavuuksia omalta paikkakunnalta.

Mulla on ihan oikeus keskittyä lapseeni puistossakin tuntematta siitä huonoa omaatuntoa.

Oletko töissä vai kotona.

Sekä että.
Töissä saan ihan tarpeeksi kontakteja muihin aikuisiin.

 

[vierainen]

Peruskohteliailla käytöstavoilla pärjää pitkälle...

Oletko asunut samalla paikkakunnalla aina? Tuollaiseen puhumattomaan eli tökeröön käytökseen olen törmännyt lähinnä silloin kun kyseessä on ollut henkilö, joka ei ole koskaan muuttanut yhtään mihinkään eli koko elämän ajan on ollut aika pienet piirit. Koskaan ei ole pitänyt tutustua yhtään kehenkään tai tulla toimeen "vieraiden" ihmisten kanssa edes työelämässä.

Itseasiassa olen muuttanut, kolmesti Ihan ventovieraaseen kaupunkiin toiseen päähän Suomea. Itse olen aika hyväntuulinen ja positiivinen ihminen, juttelen melkein missä vain ja kenen kanssa tahansa. Mutta silti ymmärrän näitä, jotka eivät välttämättä jaksaisi ja haluaisi jutella minun kanssani. Heidät jätän rauhaan, minusta sekin kuuluu kohteliaisiin käytöstapoihin, ei tupata jos ei tykätä. Tarkkailen ihmistä mennessäni hänen luokseen ja jos minusta näyttää siltä, että mieluummin toivottaisi minut niin pitkälle kuin pippuri kasvaa (mutta ei vaan halua sanoa sitä kohteliaisuuttaan) toivottelen hyvät jatkot ja etsin seuraavan "uhrin". Jos taas toinen on ujo, mutta mielellään on minun seurassani, juttua kyllä piisaa Tosin, ei aina mene kyllä minunkaan tulkintani oikein, mutta en hermostu jos minulle sanoo, että nyt olisin mielelläni rauhassa tai toinen lähtee katsomaan lapsensa perään

Minä en ole täysin puhumattomiin ihmisiin vielä törmäillyt. Ehkä siten maailmankatsomukseni tässäkin asiassa avartuu jos/kun sellaiseen törmään Siihen saakka annan ihmisten olla erilaisia tässäkin asiassa ja toimia niinkuin itselleen parhaaksi näkevät.

 

[Ahma]

KVG- ai sun kans pääsee puheisiin kehumalla sua
Että oikein designista ja politiikasta

REPS

 

[vieras]

No mä ainakin olen tyytyväinen elämääni ja ystäväpiiriini, kiitos kysymästä.

Eihän se nyt muiden puistoilijoiden vastuulla ole hankkia ystäviä joillekin reppanoille Varmaan löytyy esim. netistä väyliä, joita kautta löytää uusia tuttavuuksia omalta paikkakunnalta.

Mulla on ihan oikeus keskittyä lapseeni puistossakin tuntematta siitä huonoa omaatuntoa.

Miksi tässä nyt puhutaan jostakin vastuusta? Eihän siellä netissä tai perhekahviloissakaan kenelläkään ole vastuuta olla kenellekään mukava. Eikä koulussa tai päiväkodissa kenenkään vieraan lapsen vastuulla ole olla ystävä sinunkaan lapsellesi.

 

[Blume]

No mä ainakin olen tyytyväinen elämääni ja ystäväpiiriini, kiitos kysymästä.

Eihän se nyt muiden puistoilijoiden vastuulla ole hankkia ystäviä joillekin reppanoille Varmaan löytyy esim. netistä väyliä, joita kautta löytää uusia tuttavuuksia omalta paikkakunnalta.

Mulla on ihan oikeus keskittyä lapseeni puistossakin tuntematta siitä huonoa omaatuntoa.

Ei kai kyse olekaan ystävien hankkimisesta. Vaan yleisestä tavasta; samassa tilanteessa/tilassa olevien ihmisten kanssa on, tai Suomen tapauksessa olisi, tapana kehitellä pientä keskustelun alkua. Ei ole mitään väliä tapaatko koko ihmistä uudelleen tai puhutteko säästä, lapsista vai politiikasta. Ja puhutteko kaksi lausetta vaiko puoli tuntia.

Se on kohteliaisuutta, toisten huomioimista ja osoitus ystävällisyydestä ja ihmisläheisyydestä. Ja kaikkia noita suomalaiset voisivat oppia viljelemään myös oman ystäväpiirinsä ulkopuolella...

 

[I wonder why]

Se on kohteliaisuutta, toisten huomioimista ja osoitus ystävällisyydestä ja ihmisläheisyydestä. Ja kaikkia noita suomalaiset voisivat oppia viljelemään myös oman ystäväpiirinsä ulkopuolella...

Miksi?

 

[vieras]

Se on kohteliaisuutta, toisten huomioimista ja osoitus ystävällisyydestä ja ihmisläheisyydestä. Ja kaikkia noita suomalaiset voisivat oppia viljelemään myös oman ystäväpiirinsä ulkopuolella...

Miksi?

Miten niin miksi? Miksi on mukavampaa, kun ihmiset ovat iloisia eikä naama norsunvitulla? Miksi on mukavaa, kun joku vilpittömästi hymyilee? Miksi on mukavaa, kun joku sanoo jotain ystävällistä?

Olen luullut, että olen perusluonteeltani melko negatiivinen, mutta olen näköjään kaukana siitä. En ole oikeasti käsittänyt, että jonkun mielestä jutteleminenkin on turhaa ja vastenmielistä. Vaikeaa se on joskus minullekin, mutta ei mielestäni ärsyttävää.

Juu käsitän, jos on väsynyt tai mieli jostain syystä maassa tms mutta ihan jokapäiväisessä elämässä (esim töissä) on ihan normaalia mielestäni TULLA TOIMEEN ihmisten kanssa ja olla heidän kanssaan tekemisissä muutenkin kuin pakon edessä.

 

[Beep]

No mä ainakin olen tyytyväinen elämääni ja ystäväpiiriini, kiitos kysymästä.

Eihän se nyt muiden puistoilijoiden vastuulla ole hankkia ystäviä joillekin reppanoille Varmaan löytyy esim. netistä väyliä, joita kautta löytää uusia tuttavuuksia omalta paikkakunnalta.

Mulla on ihan oikeus keskittyä lapseeni puistossakin tuntematta siitä huonoa omaatuntoa.

Hyi hitto!

 

[Beep]

Se on kohteliaisuutta, toisten huomioimista ja osoitus ystävällisyydestä ja ihmisläheisyydestä. Ja kaikkia noita suomalaiset voisivat oppia viljelemään myös oman ystäväpiirinsä ulkopuolella...

Miksi?

Ne on just näitä pässejä, jotka siellä puistoissa seisoo naama norsunvitulla, koska kommentitkin on samaa luokkaa... huh huh.

Parempi ollakin ihan hiljaa. Pitäkää lapsennekin puistoista pois, puistot on tarkoitettu sosiaalisksi kohtauspaikoiksi. Menkää metsään erakoitumaan!!!!

:wave:

 

[DarkVanillaDevil]

Moon pysytelly pois niistä puistoista ihan tarkoituksella. Mie en todellakaan kestä niitä norsunnaamoja ja ylipainoisia mammoja jotka jauhaa vaan paskaa...eli mun pennulla sitä ja mun pennulla tätä...eikä ne kiellä pentujaan ollenkaa...plääh...mä haluun jutella ihan jostain muusta...noh moon kova puhuun...juu ja se on kyl aikas monelle kauhistus, pöö ;-)

 

[Estu]

Mä olen taas törmännyt siihen, ettei jo olemassa oleviin mammapiireihin pääse millään mukaan, vaikka kuinka yrittäisi jutella.

Avoimsessa päiväkodissakin oli niin outo meininki. Toisilleen tutut äidit höpöttelivät niitä näitä ja jos yritin jotain jutella, nii hyvä, kun katsoivat päin |O Jäi sitten viimeiseksi kerraksi se vierailu siellä.

Kyllä mä puistoissa (ja muuallakin) juttelen, jos joku tulee mulle juttelemaan.

 

[vieras]

Se on kohteliaisuutta, toisten huomioimista ja osoitus ystävällisyydestä ja ihmisläheisyydestä. Ja kaikkia noita suomalaiset voisivat oppia viljelemään myös oman ystäväpiirinsä ulkopuolella...

Miksi?

Ne on just näitä pässejä, jotka siellä puistoissa seisoo naama norsunvitulla, koska kommentitkin on samaa luokkaa... huh huh.

Parempi ollakin ihan hiljaa. Pitäkää lapsennekin puistoista pois, puistot on tarkoitettu sosiaalisksi kohtauspaikoiksi. Menkää metsään erakoitumaan!!!!

:wave:

puistot on tarkoitettu lasten leikkipaikoiksi

 

[Micosa]

Se on kohteliaisuutta, toisten huomioimista ja osoitus ystävällisyydestä ja ihmisläheisyydestä. Ja kaikkia noita suomalaiset voisivat oppia viljelemään myös oman ystäväpiirinsä ulkopuolella...

Miksi?

Ne on just näitä pässejä, jotka siellä puistoissa seisoo naama norsunvitulla, koska kommentitkin on samaa luokkaa... huh huh.

Parempi ollakin ihan hiljaa. Pitäkää lapsennekin puistoista pois, puistot on tarkoitettu sosiaalisksi kohtauspaikoiksi. Menkää metsään erakoitumaan!!!!

:wave:

Mä en kyllä yhtään naama norsunvitulla olevaa äitiä ole nähnyt vaikka siellä ei keskenään puhuttaisikaan.
Eikä kyllä tule mieleenkään tuppautua seuraan jos ihmisestä näkee ettei hän välitä seurasta.
Lapsilla on silti oikeus käydä puistossa ja tutustua toisiin lapsiin vaikkei se äiti halua tuttavuuksia.

 

[Ei kuitenkaan niin]

Mä en kyllä yhtään naama norsunvitulla olevaa äitiä ole nähnyt vaikka siellä ei keskenään puhuttaisikaan.
Eikä kyllä tule mieleenkään tuppautua seuraan jos ihmisestä näkee ettei hän välitä seurasta.
Lapsilla on silti oikeus käydä puistossa ja tutustua toisiin lapsiin vaikkei se äiti halua tuttavuuksia.

Peesi.

Kai se vaan on jonkun niin vaikea uskoa ettei toista pystyis vähempää kiinnostaan hän, hänen lapsensa ja mielipiteensä asioista. Mukaanlukien sää

 

[Merengue]

Voih, mulla on niin ikävä noita puistoaikoja. Kaksi eri jaksoa olen vuosia viettänyt niin, että puistossa ulkoillaan. Silloin nuorempana olin innokkaampi tutustumaan aikuisiinkin. Jopa jonkinlaisia perhetuttuja tuli muutamista perheistä. Mutta yhdenkään kanssa ei jatkossa olla pidetty yhteyksiä. Joten iltatähden kanssa keskityin paljolti lapseni kanssa olemiseen yms. Toki juttelin ihmisten kanssa. Mutta ehkä vähän kriittisemmin suhtauduin. Esim. jos alettiin puhumaan nakkien lisäaineista tms. mielestäni fanaattisista jutuista, menin mieluummin kokoamaan pikkuisista vaikka sählyjoukkueen.

 

[vieras]

Se on kohteliaisuutta, toisten huomioimista ja osoitus ystävällisyydestä ja ihmisläheisyydestä. Ja kaikkia noita suomalaiset voisivat oppia viljelemään myös oman ystäväpiirinsä ulkopuolella...

Miksi?

Ne on just näitä pässejä, jotka siellä puistoissa seisoo naama norsunvitulla, koska kommentitkin on samaa luokkaa... huh huh.

Parempi ollakin ihan hiljaa. Pitäkää lapsennekin puistoista pois, puistot on tarkoitettu sosiaalisksi kohtauspaikoiksi. Menkää metsään erakoitumaan!!!!

:wave:

puistot on tarkoitettu lasten leikkipaikoiksi

Ja koulut on tarkoitettu oppimiseen ja päiväkoti hoitopaikaksi. Eihän lapsenne vaan niissäkään mene ystävystymään kenenkään kanssa, kieltäkää heti. Entäs harrastukset? Kaikki menevät lentopallojoukkueeseen vain lyödäkseen palloa, ei missään tapauksessa saa puhua mistään muusta, kuin lentopallosta, siitäkin mielellään vain jos on pakko. Baariin mennään juomaan, ei seurustelemaan ihmisten kanssa.

 

[Merengue]

Niin, onhan se toki hyvä huomioida muita ihmisiä. Vaikka hiukka ujo itsekin (kuten useimmat suomalaiset) olen aina ollut, olen panostanut uuteen ihmiseen kouluajoista asti. Sen verran myötätuntoa kaiketi ihan luonnostaan, että voi kuvitella kuinka jännittävää esim. uuteen työpaikkaan on tulla.

 

[juustoinen]

Minulla on ollut vaikeuksia tottua jälleen suomalaiseen kulttuuriin, jonne tällainen ekstrovertti ihminen ei tunnu mahtuvan. Jos puistossa joku äiti on alkanut jututtaa, olen kyllä ihan mielellä/kohtaliaisuussyistä jutustellut hänen kanssaan. Jos keskustelu ei tunnu hyvältä, olen hetken small talkin jälkeen vetäytynyt tilanteesta pois. Small talk ei tapa ja parhaassa tapauksessa piristän jonkun kotiäidin päivää. En ole koskaan ollut itse kotiäitinä, mutta siskoni on ja hänen puheistaan ymmärrän, kuinka mukavaa hänestä aikuisenseura välillä on ja tämä tieto mielessäni olen jutellut vaikka niistä vauvanpepuista. Urasta, politiikasta, taiteesta ja kulttuurista puhun muiden ystävieni kanssa tarpeeksi, 15 min jutustelu pari kertaa viikossa lapsista ei minua tapa, vaan on ihan mukavaakin.

Itsekin olen alkanut jutustella toisten kanssa, mutta minä luen myös nonverbaalista viestintää. Jos toisen kehonkieli kertoo ettei juttelu kiinnosta, niin lähden pois. Olen osannut myös lukea, onko henkilö mahdollisesti ujo, mutta haluaisi kuitenkin jutella. Näiden henkilöiden kanssa paras palaute on ollut se, kun he seuraavalla kerralla törmättäessa ovat tulleet juttelemaan ja jopa kertoneet että oli kiva kun joku lähestyi. Muutaman kerran olen törmännyt myös näihin naisiin, joille sanoo vaikka ohi kävellessään ''hei'' ja saa vastaukseksi jääkylmän tuijotuksen ''älä vain tunge tänne''. Älkää pelätkö, en minä tunge

Minusta jokainen ihminen ansaitsee mahdollisuuden. Jos joku tulee juttelemaan minulle, en ajattele ''hän ei varmastikaan ole tarpeeksi kiinnostava tuttavakseni'', vaan annan sen mahdollisuuden. Jos niin en tekisi, niin kuinka monta ystävää minulla oikeastaan edes olisi?

Toivon voivani opettaa lapselle sosiaalisen käytöksen mallia: vieraillekin ihmisille jutteleminen on hyväksyttävää (tiettyä varovaisuutta noudattaen ja järkeä käyttäen, tietenkin!) sekä mallin kuinka ystävystyä ihmisten kanssa olemalla ystävällinen ja tietyllä tavoin avoin uusille tuttavuuksille.

 

[pässitön]

Te aikuiset näytätte lapsillenne mallia sillä miten te kommunikoitte toisten aikuisten kanssa.

Teillä on velvollisuus opettaa.

Juntit vanhemmat tietysti tekevät lapsistaankin juntteja. Se on sääli.

Miettikää nyt edes tältä näkökantilta asiaa.