A
ap
Vieras
kirjottelin jo jokin aika sitten tänne, mutta uutta ketjua laitan kun vanhaa ei löytyny..
tilanne siis se et viime joulukuussa hain avioeroa, koska tilanne kärjistyi siihen etten enää jaksanut tätä perheen yksinpyörittämistä, syyttelyä ystävistä jne... (ei kuiten mitään fyys!!)
olin henkisesti jo niin pohjamullassa, että sattui fyysisesti. Elin sumussa seuraavat 4kk, tajuamatta varmaan itsekään mitä on tapahtumassa. Miehen ja mun välit viileni, olemme kuiten olleet samankaton alla koko ajan, ja edelleenkin olemme.
mies ymmärsi ja yhdessä kävimme paperit allekirjoittamassa.
alkoi pikkuhiljaa asioiden selvittely, välillä hyvin ja välilä huonoin tuloksin.
nyt tilanne se, että tahtoisin ehkä sittenkin kuitenkin yrittää päästä täältä pohjalta ja jatkaa elämääni lasten ja mieheni kanssa.
yhden "huonon" kk aikana, mies oli löytänyt uuden ystävän, naispuolisen. Tämä selvisi minulle vähän vahingossa.
Mies kertoi tästä, että satunnaisesti viestittelevät, kunnes alkoi tippumaan pommeja, mies oli puhunut minusta paljon tälle naiselle, hän tietää eroasiamme varmaan paremmin kuin minä itse. Selvisi että he ovat viettäneet baari-iltoja samassa porukassa.
Viestejä on enemmän kuin ne muutamat satunnaiset vkossa/kkssa.
Syy miksi hän ei ollut kertonut tästä ystävästä oli kuulemma se, että ei halunnut minun suuttuvan..no okei..mä suutuinki sit vähä enempi jo siitä että yleensä salasi tämän asian minulta.
Jos olisi kertonut heti tästä (itse yleensä hehkutan uusista ystävistä heti), niin minun reaktio ei välttämättä olisi edes näin paha.
Otin itse yhteyttä tähän naiseen, ja kerroin tunteeni mitä tämä heidän salailu on minulle aiheuttanut. Hän pyteli jopa anteeksi, mikä tuntui minusta vain jonkin isomman peittelyltä. Heidän "suhteensa" on kuulemma vain kaveripohjalla, mutta kun puhun mieheni kanssa asiasta niin tunnen vahvasti että heillä on jotain muutakin, tuskin hän muuten kimpaantuisi niin paljon asiasta...
Mitään hän ei kiellä tai myönnä kun kyselen asioista.
Tämä nainen haluaisi istua saman pöydän ääreen puhumaan asioista...
mä oon nyt ihan sekasin...en tiedä mitä tekisin...mies ei vielä tiedä haluaako jatkaa vai ei. annoin maanantaihin aikaa miettiä vastaus, enempää en henkisesti jaksa odottaa (tämä tilanne ollut päällä noin 2kk)
tein selväksi että jos tämä nainen kuuluu hänen elämäänsä niin minä en siinä vaiheessa kuulu!!! niin hyvin hän petti minua tämän asian kanssa =(
olin itse eilen työkaverini kanssa syömässä, ja kävimme patiolla parilla. satuttiinsamaan pöytään tämän naisen kanssa (meillä yhteisiä tuttavia)... harmikseni huomasin, kuinka tämä nainen oli kuin kopio minusta =/
teki niin mieli sanoa jotain, mutta en halunnut muitten tietävän asioista...
ehkä mä otan yhteyttä ja vaadin häneltä omaa näkemystä asioiden suhteen jotta saan itse mielenrauhan (edes vähän) ja saan pääni selvitettyä asioista
tilanne siis se et viime joulukuussa hain avioeroa, koska tilanne kärjistyi siihen etten enää jaksanut tätä perheen yksinpyörittämistä, syyttelyä ystävistä jne... (ei kuiten mitään fyys!!)
olin henkisesti jo niin pohjamullassa, että sattui fyysisesti. Elin sumussa seuraavat 4kk, tajuamatta varmaan itsekään mitä on tapahtumassa. Miehen ja mun välit viileni, olemme kuiten olleet samankaton alla koko ajan, ja edelleenkin olemme.
mies ymmärsi ja yhdessä kävimme paperit allekirjoittamassa.
alkoi pikkuhiljaa asioiden selvittely, välillä hyvin ja välilä huonoin tuloksin.
nyt tilanne se, että tahtoisin ehkä sittenkin kuitenkin yrittää päästä täältä pohjalta ja jatkaa elämääni lasten ja mieheni kanssa.
yhden "huonon" kk aikana, mies oli löytänyt uuden ystävän, naispuolisen. Tämä selvisi minulle vähän vahingossa.
Mies kertoi tästä, että satunnaisesti viestittelevät, kunnes alkoi tippumaan pommeja, mies oli puhunut minusta paljon tälle naiselle, hän tietää eroasiamme varmaan paremmin kuin minä itse. Selvisi että he ovat viettäneet baari-iltoja samassa porukassa.
Viestejä on enemmän kuin ne muutamat satunnaiset vkossa/kkssa.
Syy miksi hän ei ollut kertonut tästä ystävästä oli kuulemma se, että ei halunnut minun suuttuvan..no okei..mä suutuinki sit vähä enempi jo siitä että yleensä salasi tämän asian minulta.
Jos olisi kertonut heti tästä (itse yleensä hehkutan uusista ystävistä heti), niin minun reaktio ei välttämättä olisi edes näin paha.
Otin itse yhteyttä tähän naiseen, ja kerroin tunteeni mitä tämä heidän salailu on minulle aiheuttanut. Hän pyteli jopa anteeksi, mikä tuntui minusta vain jonkin isomman peittelyltä. Heidän "suhteensa" on kuulemma vain kaveripohjalla, mutta kun puhun mieheni kanssa asiasta niin tunnen vahvasti että heillä on jotain muutakin, tuskin hän muuten kimpaantuisi niin paljon asiasta...
Mitään hän ei kiellä tai myönnä kun kyselen asioista.
Tämä nainen haluaisi istua saman pöydän ääreen puhumaan asioista...
mä oon nyt ihan sekasin...en tiedä mitä tekisin...mies ei vielä tiedä haluaako jatkaa vai ei. annoin maanantaihin aikaa miettiä vastaus, enempää en henkisesti jaksa odottaa (tämä tilanne ollut päällä noin 2kk)
tein selväksi että jos tämä nainen kuuluu hänen elämäänsä niin minä en siinä vaiheessa kuulu!!! niin hyvin hän petti minua tämän asian kanssa =(
olin itse eilen työkaverini kanssa syömässä, ja kävimme patiolla parilla. satuttiinsamaan pöytään tämän naisen kanssa (meillä yhteisiä tuttavia)... harmikseni huomasin, kuinka tämä nainen oli kuin kopio minusta =/
teki niin mieli sanoa jotain, mutta en halunnut muitten tietävän asioista...
ehkä mä otan yhteyttä ja vaadin häneltä omaa näkemystä asioiden suhteen jotta saan itse mielenrauhan (edes vähän) ja saan pääni selvitettyä asioista