A
ap, jolle on nalkutettu
Vieras
Sanokaa nyt, ettei mun tarvitse vastata _jokaiseen_ kolmivuotiaan kysymykseen. Kuulemma mun täytyy, mutta jos mä vien lasta nukkumaan, käydään seuraavantyyppistä keskustelua:
M: Nyt nukkumaan!
L: Miksi?
M: Koska nyt on yö ja yöllä kuuluu nukkua/kun väsyttää.
L: Miksi on yö?/Miksi väsyttää?
M: Jotta voitaisiin nukkua ja aamulla jaksettaisiin taas leikkiä.
L: Minkä takia?
.
.
.
M: Kuule, jutellaan aamulla. Nyt suu ja silmät kiinni, pää tyynyyn ja hyvää yötä.
L: Minkä takia suu kiinni?
jne.
jne.
jne.
Siis eikö nyt ole ihan ok vastata muutamaan kysymykseen, toivottaa hyvät yöt ja sitten itse näyttää esimerkkiä, että miten ollaan hiljaa? Ei se lapsi mahda mennä rikki siitä, että viimeinen kysymys/viimeinen tusina kysymystä jää vaille vastausta? Sehän jaksaa veivata vaikka miten kauan, ellen sano, että nyt riittää.
M: Nyt nukkumaan!
L: Miksi?
M: Koska nyt on yö ja yöllä kuuluu nukkua/kun väsyttää.
L: Miksi on yö?/Miksi väsyttää?
M: Jotta voitaisiin nukkua ja aamulla jaksettaisiin taas leikkiä.
L: Minkä takia?
.
.
.
M: Kuule, jutellaan aamulla. Nyt suu ja silmät kiinni, pää tyynyyn ja hyvää yötä.
L: Minkä takia suu kiinni?
jne.
jne.
jne.
Siis eikö nyt ole ihan ok vastata muutamaan kysymykseen, toivottaa hyvät yöt ja sitten itse näyttää esimerkkiä, että miten ollaan hiljaa? Ei se lapsi mahda mennä rikki siitä, että viimeinen kysymys/viimeinen tusina kysymystä jää vaille vastausta? Sehän jaksaa veivata vaikka miten kauan, ellen sano, että nyt riittää.