Kysym anopista!

[Sari]

Oletteko ikinä riidelleet anopin kanssa ja onko välit palautuneet?
Meillä anoppi tunkee hyvin vahvasti meijän elämään ja nyt ois sanomisen paikka mut en tiedä miten kun hän on niin herkkänahkainen. Hän erittäin röyhkeästi omaa meijän lasta,tulee vain ja ilmottaa et ottaa lapsen ja lähtee omille kavereilleen vaiks meillä olisi lapsen kanssa omia viikonloppusuunnitelmia.JOka viinkonloppu lapsen pitäs olla kuulemma niillä yökylässä,soittaa ja ruikuttaa monta kertaa.Tulee kutsumatta kylään,ostelee hirveästi pojalle leluja(siitä olenkin jo sanonut) listä on pitkä.Olen oikeasti tosi väsynyt tilanteeseen ja tilanne tuntuu painostavalta.En tiedä mutta tuntuu että hän yrittää elää omaa äitiyttään uudestaan,näin mietittiin miehen veljen vaimon kanssa,jolla samansuuntaisia kokemuksia anopista!

Mikä avuksi,tiedän et asiallinen jutustelu,mutta hmmmm hänen luonteensa tuntien suuttuu iäksi...ja sitä en toki halua,mukavahan hänen kanssaan olla välistä tekemisissä.

 

[vieras]

Ja sitten täällä kirjoitetaan, että isovanhemmat ei koskaan käy, ei kanna ruokaa perheeseen, ei ota lasta hoitoon, että saataisiin omaa aikaa, ei ole turvaverkkoa.

Mikä sitten on hyväksi ?

Anoppi tarakoittaa vain hyvää ja olla mahdollisimman paljon avuksi. Tietysti asiasta voi keskustella hänen kanssaan ja otaa miehesikin mukaan keskusteluun. Näissä jutuissa yleensä tulee vastaan nuorten huono itsetunto.

 

[Huopatossu]

Ollaan moneenkin otteeseen kun sille tuo häppä maistuu mutta välit on kuitenkin hyvät.En mä viitsi vanhoja muistella

 

[ap]

Ja sitten täällä kirjoitetaan, että isovanhemmat ei koskaan käy, ei kanna ruokaa perheeseen, ei ota lasta hoitoon, että saataisiin omaa aikaa, ei ole turvaverkkoa.

Mikä sitten on hyväksi ?

Anoppi tarakoittaa vain hyvää ja olla mahdollisimman paljon avuksi. Tietysti asiasta voi keskustella hänen kanssaan ja otaa miehesikin mukaan keskusteluun. Näissä jutuissa yleensä tulee vastaan nuorten huono itsetunto.

Väärin ei ole huono itsetunto.Vaan kaipaus myös omaan rauhaan ja yksityisyyteen.Mielestäni jos anoppi kysyy lasta yökylään niin pitäsi hänen ymmärtää että jos emme anna meillä on jotain omaa puuhastelua eikä sitten tulla kilometrien päästä sitä kuitenkin autolla hakemaan meiltä pois.Siellä heillä on paremmat lelut,isompi vaatevarasto kuin meillä,uudet sängyt,rattaat,syöttötuolit yms.Anopilla oli jo nuo vaikka olin vasta raskaana.Ymmärrätköhän miten ahdistavalta tuo tuntuu.

Huom pidän siitä että ollaan väleissä molempien sekä miehen että minun vanhempien kanssa ja mukava kun on ne isovanhemmat.Osaan sitä arvostaa mutta haluan myös sen oman alueeni pitää.

 

[vieras]

Ja sitten täällä kirjoitetaan, että isovanhemmat ei koskaan käy, ei kanna ruokaa perheeseen, ei ota lasta hoitoon, että saataisiin omaa aikaa, ei ole turvaverkkoa.

Mikä sitten on hyväksi ?

Anoppi tarakoittaa vain hyvää ja olla mahdollisimman paljon avuksi. Tietysti asiasta voi keskustella hänen kanssaan ja otaa miehesikin mukaan keskusteluun. Näissä jutuissa yleensä tulee vastaan nuorten huono itsetunto.

Väärin ei ole huono itsetunto.Vaan kaipaus myös omaan rauhaan ja yksityisyyteen.Mielestäni jos anoppi kysyy lasta yökylään niin pitäsi hänen ymmärtää että jos emme anna meillä on jotain omaa puuhastelua eikä sitten tulla kilometrien päästä sitä kuitenkin autolla hakemaan meiltä pois.Siellä heillä on paremmat lelut,isompi vaatevarasto kuin meillä,uudet sängyt,rattaat,syöttötuolit yms.Anopilla oli jo nuo vaikka olin vasta raskaana.Ymmärrätköhän miten ahdistavalta tuo tuntuu.

Huom pidän siitä että ollaan väleissä molempien sekä miehen että minun vanhempien kanssa ja mukava kun on ne isovanhemmat.Osaan sitä arvostaa mutta haluan myös sen oman alueeni pitää.

ei ihan normaalilta kyllä kuulosta ja minä ainakin puuttuisin asiaan. yse on teidä lapsesta, ei anopin. anopin on kysyttävä lupa kaikkeen mikä liittyy teidän lapseenne.

 

[km]

Aivan kuin kirjoittaisit omasta entisestä anopistani.

Sun ei tartte antaa lasta anopille hoitoon kerran viikossa, ei mukaan rientoihin eikä mihinkään mihin et taho. Sie ja miehesi olette lapsen huoltajat ja vanhemmat, ei anoppi. Hyvä mummu voi olla muutenkin kuin omimalla lapsen. Tässä avainasemassa on miehesi. Miehesi pitäisi panna rajat äidillensä ja miehesi pitäisi sanoa, että päsmäröinti on liikaa. Ja tuo inttäminen on niin rasittavaa! Älä vain anna periksi niihin muuten joudut aina antamaan lopulta periksi. Nyt vähän itsepäisyyttä ja itsenäisyyttä kehiin. Sun ei tartte mielistellä anoppia ja ajatella onko kaikki hällä hyvin ja suuttuuko se. Ajatteleeko se sun tunteitasi sitten kun tulla tupsahtaa ja kaappaa lapsesi mukaansa kysymättä edes lapsen äidiltä sopiiko se?? Suuttuu varmasti ko asiasta sanoo mutta omapahan on ongelmansa jos ei osaa käyttäytyä kunnolla ja näe oman käytöksensä aiheuttamaa mielipahaa! Ja varmasti hän leppyy hyvinkin pian, jos lapsi hälle tärkeä. Mutta musta on pöyristyttävää, että yhtä anoppia pitäisi mielistellä oman itsensä itsekunnioituksen hinnalla ja antaa toisen ylikävellä.
Voimia kovasti ja pane miehesi panemaan äitinsä aisoihin.

 

[jojo]

Mä olen joutunut pariinkin otteeseen työntämään anopille luun kurkkuun, vaikka se tuntuikin pahalta. Kävi ilmi, että hän ei ollutkaan niin herkkä kuin olin luullut, mutta sen sijaan pahemman luokan marttyyri. Pahimmoillaan hän uhkasi saada sydänkohtauksen ja kuolla pois, kun halusin mm. pestä itse pyykkini ja huushollata muutenkin itse. Suuttumus ja hammastenkiristely meni kumminkin ajallaan ohitse, ja välit palutuivat varsin hyviksi. Pari kertaa meidä yli yritettiin vielä kävellä, mutta sanoin suoraan, että sellaista ei tehdä tässä talossa.

Ystävälliset vihjeet ja asiallinen keskustelu kokeiltiin tietysti ensin, mutta lopulta multa kärvähti käämit ja ärähdin reippaasti. Miehen kanssa oli puhuttu asia selväksi jo aiemmin, jotta saatoin olla varma, että olemme samalla puolella eikä hän vesitä koko juttua.

 

[hei]

Ymmärrän täysin sua! Musta toi on ehkä jopa vähän sairasta että hän on hommanut lelut, vaatteet, pedit ym omaan kotiinsa :O outoa... ymmärtäisin jonkun matkasängyn vielä..
Munkin anoppi aina ruikuttaa kun ei ikinä käydä missään että saisi vauvamme hoitoon!! En oo antamassa sitä kuule hoitoon vielä piiitkään aikaan. Eikä sitten käy täällä kovin usein.

 

[vieras]

Aivan kuin kirjoittaisit omasta entisestä anopistani.

Sun ei tartte antaa lasta anopille hoitoon kerran viikossa, ei mukaan rientoihin eikä mihinkään mihin et taho. Sie ja miehesi olette lapsen huoltajat ja vanhemmat, ei anoppi. Hyvä mummu voi olla muutenkin kuin omimalla lapsen. Tässä avainasemassa on miehesi. Miehesi pitäisi panna rajat äidillensä ja miehesi pitäisi sanoa, että päsmäröinti on liikaa. Ja tuo inttäminen on niin rasittavaa! Älä vain anna periksi niihin muuten joudut aina antamaan lopulta periksi. Nyt vähän itsepäisyyttä ja itsenäisyyttä kehiin. Sun ei tartte mielistellä anoppia ja ajatella onko kaikki hällä hyvin ja suuttuuko se. Ajatteleeko se sun tunteitasi sitten kun tulla tupsahtaa ja kaappaa lapsesi mukaansa kysymättä edes lapsen äidiltä sopiiko se?? Suuttuu varmasti ko asiasta sanoo mutta omapahan on ongelmansa jos ei osaa käyttäytyä kunnolla ja näe oman käytöksensä aiheuttamaa mielipahaa! Ja varmasti hän leppyy hyvinkin pian, jos lapsi hälle tärkeä. Mutta musta on pöyristyttävää, että yhtä anoppia pitäisi mielistellä oman itsensä itsekunnioituksen hinnalla ja antaa toisen ylikävellä.
Voimia kovasti ja pane miehesi panemaan äitinsä aisoihin.

 

[p]

Ihanaa, että jollain muullakin on tällaista!! En olekaan siis yksinäni ajatusteni kanssa "friikki"

Meillä anoppi ilmestyy ikkunan taakse milloin häntä huvittaa, tai tuppaa kylään milloin huvittaa. Kantaa juurikin karmeat säkilliset leluja ja vaatteita. Vaatteista suurin osa jää käyttämättä kun ei vaan ehdi kaikkia käyttää. Jouluna tuli jätesäkillinen roinaa...
Jatkuvasti ruinaamassa lasta yökylään, ja tämän aloitti jo silloin kun vauva oli aivan pieni ja rintaruokinnalla! Haloo, kuka antaa pientä vauvaansa yöksi hoitoon muuta kuin pakon edessä.

Ymmärrän täysin kuinka ahdistavalta ap:sta tuntuu!

 

[mm]

Tiukasti mutta asiallisesti ilmoittaisin, että nyt meillä omia suunnitelmia. Vastaisuudessa kysyisi, voiko lapsi tulla kylään.
Meillä anoppi haluaa vain vanhimman lapsistamme kylään ja olen useaan kertaan sanonut, että nyt toisenkin vuoro päästä. JA pikku hiljaa tuo menee "jakeluun". HAluan lapsilleni tasapuolista kohtelua.
Noihin hänellä oleviin tavaroihin yms. en ottaisi kantaa sen enempää, eli ohittaisin sellaiset puheet sen kummempaa kommenttia.
Anopit on ihan mukavia sopivina annoksina.

 

[vieras]

näitä kun lukee osaan entistä enemmän arvostaa omaa ihanaa anoppiani. joka on läsnä mutta ei tungettele, ei neuvo kun neuvoja ei pyydetä, eikä millään muullakaan tavalla ole määräilevä/omiva

 

[ap]

Mä olen joutunut pariinkin otteeseen työntämään anopille luun kurkkuun, vaikka se tuntuikin pahalta. Kävi ilmi, että hän ei ollutkaan niin herkkä kuin olin luullut, mutta sen sijaan pahemman luokan marttyyri. Pahimmoillaan hän uhkasi saada sydänkohtauksen ja kuolla pois, kun halusin mm. pestä itse pyykkini ja huushollata muutenkin itse. Suuttumus ja hammastenkiristely meni kumminkin ajallaan ohitse, ja välit palutuivat varsin hyviksi. Pari kertaa meidä yli yritettiin vielä kävellä, mutta sanoin suoraan, että sellaista ei tehdä tässä talossa.

Ystävälliset vihjeet ja asiallinen keskustelu kokeiltiin tietysti ensin, mutta lopulta multa kärvähti käämit ja ärähdin reippaasti. Miehen kanssa oli puhuttu asia selväksi jo aiemmin, jotta saatoin olla varma, että olemme samalla puolella eikä hän vesitä koko juttua.

Hyvä nyt joku ymmärtää,anoppi ei tykkää esim siitä jos teen itse ruokaa vaan hänen pitäisi saada ruokkia koko perheemme.Hän tulee omilla avaimilla meille,ottaa lapsen multa sylistä,kun imetin kyttäs vieressä,mut ennenkaikkea tekee enemmän äiti juttuja lapsemme kanssa kuin mummijuttuja.Kun lapsi oli vauva hän riensi ekana itkevän vauvan luo,otti syliin vaikka itse menin myös vauvan luo.Hän heti oli pyllyä pesemässä yms..Tämmösen ymmärtää joskus ja hetkellisesti mutta kun tuo hänen "äitiys" minun lasta kohtaan jatkuu niin olen ihan kujalla.Mieskin ymmärtää tämän ja on luvannut puhua jossain vaiheessa.

 

[Mrs Shillelagh]

Mä en osaa sanoa anopeista mitään, koska mulla ei ole niistä kokemusta.

 

[Peuhu]

Lapsi on teidän ja teidän päätettävissä meneekö hoitoon vai ei. Sano anopille että soittaa ennenkuin tulee hakemaan että tiedätte päästättekö vai ei.

Meillä anoppi vei miehen poikaa aina kun halusi ja kysyi suoraan pojalta haluaako jäädä yöksi mummollaan. Lopulta sanoimme että aikuiset päättä semmoisita asioista kun me tiedetään onko meillä jotain muita suunnitelmia vai ei, lapsi ei sitä tiedä. Yhteisiä lapsia ei sit olla koskaaan viety sinne hoitoon koska anopilla on tyyli myös manipuloida lapsia, esim. miehen pojalle puhui monta kertaa että muutat sit isompana isin luo asumaan ja kun selvisi että pojalla on suuri äidin menettämisen pelko sanoin anopille et lapselle ei saa sellaista puhua ,kielsi hän koko asian, ei minä ole koskaan sellaisia puhunut ( mä olen ollut kolmekertaa paikalla kun on sanonut näin). Ei tulisi pieneen mieleenkään viedä lasta sellaiselle ihmiselle hoitoon.

Väleissä ollaan mut ei lämpimissä.

 

[vieras]

Mä olen joutunut pariinkin otteeseen työntämään anopille luun kurkkuun, vaikka se tuntuikin pahalta. Kävi ilmi, että hän ei ollutkaan niin herkkä kuin olin luullut, mutta sen sijaan pahemman luokan marttyyri. Pahimmoillaan hän uhkasi saada sydänkohtauksen ja kuolla pois, kun halusin mm. pestä itse pyykkini ja huushollata muutenkin itse. Suuttumus ja hammastenkiristely meni kumminkin ajallaan ohitse, ja välit palutuivat varsin hyviksi. Pari kertaa meidä yli yritettiin vielä kävellä, mutta sanoin suoraan, että sellaista ei tehdä tässä talossa.

Ystävälliset vihjeet ja asiallinen keskustelu kokeiltiin tietysti ensin, mutta lopulta multa kärvähti käämit ja ärähdin reippaasti. Miehen kanssa oli puhuttu asia selväksi jo aiemmin, jotta saatoin olla varma, että olemme samalla puolella eikä hän vesitä koko juttua.

Hyvä nyt joku ymmärtää,anoppi ei tykkää esim siitä jos teen itse ruokaa vaan hänen pitäisi saada ruokkia koko perheemme.Hän tulee omilla avaimilla meille,ottaa lapsen multa sylistä,kun imetin kyttäs vieressä,mut ennenkaikkea tekee enemmän äiti juttuja lapsemme kanssa kuin mummijuttuja.Kun lapsi oli vauva hän riensi ekana itkevän vauvan luo,otti syliin vaikka itse menin myös vauvan luo.Hän heti oli pyllyä pesemässä yms..Tämmösen ymmärtää joskus ja hetkellisesti mutta kun tuo hänen "äitiys" minun lasta kohtaan jatkuu niin olen ihan kujalla.Mieskin ymmärtää tämän ja on luvannut puhua jossain vaiheessa.

avaimet pois. en ikinä sallis tollasta. ota se oma reviiri ja vaadi kunnioitusta. sinä olet lapsen äiti, mummo voi leikkiö kotia vaikka nukkejen kanssa

 

[ap]

näitä kun lukee osaan entistä enemmän arvostaa omaa ihanaa anoppiani. joka on läsnä mutta ei tungettele, ei neuvo kun neuvoja ei pyydetä, eikä millään muullakaan tavalla ole määräilevä/omiva

tätä minäkin toivoisin,oma äitini on tälläinen.Ikäänkuin on läsnä aina mutta ei tungettele ja on hienovarainen. Kuitenkin ollaan miehen kanssa jo kolmekymppisiä ja osataan itsekkin pyörittää tätä perhettä,haluaisimme semmosen aikuismaisen suhtautumisen meitä kohtaan myös tältä anopilta,mutta kyse on vaan tästä anopin "vauva ja lapsi kuumeesta" Kyllä hän meitä hyvinä vanhempina pitää,hän vain haluaa lapsemme enemmän itselleen,mutta eikö mikään riitä lapsemme on joka päivä melkein tekemisissä hänen kanssaan.

 

[p]

ottakaa tuo oma avain häneltä ihan ensinnäkin pois!!

meillä myös anoppi kyttäs vierestä kun imetin vauvaa, olis varmaan ite imettäny jos olis pystyny! en luota häneen, enkä anna lasta hänelle yöksi hoitoon vielä moneen vuoteen.

 

[jojo]

Me ei alunperin annettu appiporukoille meidän avainta, mutta he tiesivät vara-avaimen paikan. Sillä anoppi tuli sisään eräänkin kerran, yleensä vielä hiljaa hiipien. Joskus säikähdin ihan helkkaristi, kun suihkusta tullessa anoppi tuli vataan pukuhuoneessa, kun luulin olevani yksin kotona. Olin raskaana silloin ja hän oli halunnut tullä visiitille. Koska ovi oli lukossa, hän tuli avaimella eikä soittanut ovikelloa, siltä varalta, että olisin ollut nukkumassa. Oletti siis, että olen raskauden takia väsynyt ja päiväunilla. Mä en käsitä, miksi tulla sisään, jos olettaa asukkaan nukkuvan.

Vara-avainta siirrettiin ennen vauvan syntymää kotirauhan takaamiseksi. Purnausta siitä tuli, kun anoppi huomasi asian, mutta ei tänä päivänä tiedä sen sijaintia. Silti hän on tervetullut kylään. Jos ovi on auki, sisään vaan, jos se on lukossa, ovikello on sitä tilannetta varten.

 

[J]

Kysymykseesi en osaa vastata eli en ole riidellyt anopin kanssa. Mutta tilanteesi tiedän! En omalta kohdalta, vaan veljen perheen kohdalta. Anoppi on ominut lapset tyystin ja on ottanut äidin roolin itselleen. Jotenkin me on onnistuttu pitämään tilanne niin, että me ollaan vanhemmat ja hän on isovanhempi. Ehkä siksi, että ehdittiin vuosia seuraamaan sivusta veljen perheen tilannetta ja osattiin sanoa jo raskausaikana, että meille perheaika on tärkeää ja meidän lapsi ei tule olemaan niin paljon mummolassa, kuin mummo ehkä toivoisi. Hän on kunnioittanut meidän periaatetta. On aivan ihanaa, kun on mummo, joka rakastaa lapsenlapsiaa ja on aina valmis olemaan heidän kanssaan, mutta ymmärrän täysin tuon oman alueen pitämisen. Voi kun anoppisikin ymmärtäisi asian!

 

[ap]

Ihanaa, että jollain muullakin on tällaista!! En olekaan siis yksinäni ajatusteni kanssa "friikki"

Meillä anoppi ilmestyy ikkunan taakse milloin häntä huvittaa, tai tuppaa kylään milloin huvittaa. Kantaa juurikin karmeat säkilliset leluja ja vaatteita. Vaatteista suurin osa jää käyttämättä kun ei vaan ehdi kaikkia käyttää. Jouluna tuli jätesäkillinen roinaa...
Jatkuvasti ruinaamassa lasta yökylään, ja tämän aloitti jo silloin kun vauva oli aivan pieni ja rintaruokinnalla! Haloo, kuka antaa pientä vauvaansa yöksi hoitoon muuta kuin pakon edessä.

Ymmärrän täysin kuinka ahdistavalta ap:sta tuntuu!

Jes,siis meillä anoppi ois ostannu mulle rintapumppua et vauva ois voinu imeväisenä olla siellä yökylässä,oisin pullottanu maitoa mukaan!!!!Tähän en kyllä suostunut,halusin imettää lapsentahtisesti ja pitää sen oman pikkusen omassa kainalossani.Mutta olen huomannu että mitä pitemmälle tämä menee mulla ei ole enää voimia vastustaa anoppia

 

[vieras]

mites sit kun äitipuoli tekee samaa??

 

[vieras]

millasia ihmisiä nuo anopit oikein on. ihme juntteja, ei minkäänlaisia käytöstapoja. vai eikö ne vaan oo tajunnu et niiden rakkaat pojat on kasvanu aikuisiksi eivätkä he itse enää kuulu pojan ydinperheeseen vaan pojalla on oma perhe ja oma elämä.

 

[p]

huh huh, siis toi rintapumpun ostaminen vaan sen takia, että voisi mummo ottaa vauvan itsellensä! :O kamalaa! sillä on kyllä joku nyt pahasti vinksahtanu, eikö se oli omia lapsiansa aikoinaan hoitanut vai mikä sillä mättää?

 

[vieras]

Haloo, kuka antaa pientä vauvaansa yöksi hoitoon muuta kuin pakon edessä.

!

voi monikin.. niin surullista kun se onkin. tunnen montakin äitiä joiden on ollut heti pakko päästä ryyppäämään, pari viikkoset heti mummolaan yökylään. just yks tuttu äiti lähti miehensä kans ulkomaille lomalle ja jättivät 2kk ja 1v ikäiset mummolaan neljäksi yöksi ihan ihme touhua