Mies lähti tänä aamuna viikoksi kertausharjoituksiin ja olen yksin 24h tytön ja koiran kanssa kotona. Aluksi oli tosi positiivinen olo, että tehdään kaikkea kivaa kun ilmakin on noin hieno. No, aamu meni todella hyvin ja lähdettiin hiekkalaatikolle. Kun ei osata kävelle (1v siis tyttö), kontataan hiekalla. No siitä eka kiukku kun äiti nosti rattaita vasten seisomaan ettei konttaisi maassa. Ne olivat vielä pienet mutta sitten kun lähdettiin kävelylle ja laitoin aurinkolasit, ne piti saada pois. Ja kun p*ska äiti ei antanut ottaa, aivan törkeä huuto. Sanoin tytölle että nyt olet nätisti tai mennään sisälle ja huuto vaan jatkui. Voi että pännii!!! Ulkona oltaisiin oltu varmaan pari tuntia yhteensä jos neito olisi käyttäytynyt. Mutta tultiin sitten sisälle, otin vaatteet pois ja sanoin että jos kerta huudat, ei me tehdä mitään kivaa. Ja annoin huutaa. Puoli tuntia kirkui ja kun hiljeni, kysyin rauhallisesti joko lopetit ja tyttö aloitti uudelleen. Lopulta lopetti ja nosti kädet että syliin on päästävä. Siinä sitten halailtiin ja suukoteltiin ja alettiin leikkimään. Miten te muut toimitte? Kun tuntuu että olen ankara yksivuotiaalle mutta toisaalta en halua että tyttö oppii siihen että aina kun kiukkuaa, äiti seisoo päällään jotta loppuisi. 6päivää on edessä ja nyt jo tuntuu että ei tule mitään... :'(