Lainasin kahdet rattaat kaverille, ja nyt meillä on ongelma.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
Niin, kaveri perheineen pyysi, josko voisin hieman avittaa heitä. Heillä lapset 10v, 8 ja 2v. Olivat lähdössä reissuun, ja pienehkön autonsa vuoksi eivät saaneet 2-vuotiaan omia rattaita tungettua autoon, noita ko. rattaita ei saanut kasaankaan tms. Meillä oli ylimääräisenä yhdet yksinistuttavat ratasasennossa olevat yhdistelmävaunut, jotka saa hyvin kasaan ja heidän autoonsa saatiin sovitettua, joten pyysivät niitä lainaan. Lisäksi pyysivät tavallisia sateenvarjorattaita lainaan. Lainasin molemmat hyvällä mielellä, sillä uskoin, että kykenisivät pitämään molemmista rattaista huolta ja että molemmat tulee ehjänä takaisin.

Toisinhan siinä sitten jumalauta kävi.

Kävivät siellä reissussaan, ja kaveri sanoi, että "Tuon ne rattaat sulle huomenna." Se "huominen" tuli, mutta kaveri ei tullut. Eikä siinä mitään, sanoin, ettei ole hirveää kiirettä että tuo sitten kun kerkiää. Meni pari viikkoa, jolloin oli tilanne, että tarvittiin niitä sateenvarjorattaita, joten soitin kaverille. Sanoin, että voisin samalla ottaa myös ne yhdistelmät sieltä, niin ei tartte sitten erikseen lähteä kuskaamaan. Kaveri oli jollakin tavalla kummallisen kuuloinen, mutta ajattelin vain, että hän olisi ehkä itse halunnut vielä käyttää niitä ja oli vähän harmistunut, kun olin hakemassa niitä takaisin. Mitään muuta ei mieleeni juolahtanutkaan.

Menin sitten hakemaan rattaita, ja kuinkas kävikään? Kaveri antoi ensin sateenvarjorattaat. Sanoi, että "Se keskiosa on siitä vähän sillä lailla jännästi, mutta ei ne siis rikki ole tai mitään. Kun lapset istui niissä päällä, niin se meni silleen." En ruvennut katsomaan rattaita sen tarkemmin, koska luotin kaverin sanaan ja ajattelin että ne ei tosiaan rikki ole. Sanoin vain, että joo, ei siinä mitään, eiköhän ne laitettua saa jos eivät kerran rikki ole. Kaveri antoi sitten myös kasassa olevat yhdistelmät, joissa oli sadesuoja päällä, ja nostin nekin autoon.

Eipä siinä sitten. Oltiin samana päivänä kauppareissulle menossa, ja aloin kaivamaan niitä sateenvarjorattaita esille. Kävi ilmi, että ne metalliset "lukko-osat" vai mitkä ne on, jotka siinä rattaiden takana on, ovat vääntyneet aivan miten sattuu! Niitä ei saanut millään enää väännettyä (ei pihdeillä eikä millään, sekä mieheni, serkkuni että jopa appiukkoni on kokeillut, eikä onnistu!) sillä tavoin että rattaita yleensäkään pystyisi käyttämään. Ne eivät siis "pidä", vaan valahtavat kasaan jos lapsi niihin istuu, koska ne "lukko-osat" taipuvat sinne istuinosaan päin, eivät siis alaspäin, jonne niiden pitäisi. Ovat tavallaan "poikki" tai miten sen nyt sanoisi. Yksi pyörä pyörii rattaissa ihan miten sattuu, eikä sen todellakaan kuulu niin tehdä. Kokeilin siis työntää niitä kärryjä ilman lasta, ja se yksi pyörä poukkoili niin ettei siitä mitään tullut...

No. Koska sattareista ei sillä hetkellä ollut mihinkään ja koska ne yhdistelmät olivat auton takakontissa, otin ne tietysti sieltä. Ajattelin, että sateensuojaa ei tarvita, ja otin sen pois. Mitä näinkään? Rattaat olivat ensinnäkin niin sotkettu kuin vain olla ja taitaa, mutta ei siinä mitään kun se sotku saatiin pois, mutta lisäksi kankaat olivat homeessa.

Saman iltana tosiaan sateenvarjorattaiden korjausyritysten jälkeen soitin kaverilleni. Sanoin, että sateenvarjorattaathan ovat sittenkin rikki, eikä niitä edes saa korjattua. Mitäs nyt? Kaverin vastaus oli, että no voi vitsi, kun en huomannut että lapset istuu niiden päällä. 10-vuotias lapsi kavereineen oli kuulemma istuskellut niissä... Sanoin sitten, että ymmärrän ettei huomiokyky aina riitä joka paikkaan, mutta että mitäs nyt tehdään ihan oikeasti, kun todellakin tarvittaisiin noita. Kaveri sitten sanoi, että "Ei mulla ole kyllä niitä rahaa maksaakaan." Sanoi miettivänsä asiaa...

Sanoin myös yhdistelmien homeesta ja kysyin, missä niitä olivat oikein säilyttäneet. "No, ne oli tuolla vesisateessa ilman suojia silloin kun tuli sen kolme päivää vettä", vastasi kaveri pokkana. Aloin huutaa kaverille että mitä vittua sunkin päässäsi liikkuu, luulis että tajuat kun on omiakin lapsia, ja luulis vielä senkin että toisten tavaroista pitäisi huolta jollei omistaan niin pidäkään. Kaveri sanoi vain vaisusti että anteeksi, mutta kun en JAKSANUT enää lähteä silloin niitä ulkoa hakemaan kun sitä vettä alkoi tulla... Sanoin, että palaan asiaan vähän myöhemmin.

Tuo home noista yhdistelmistä ei lähde pois (on yritetty vaikka millän konstin).

Mies ei ole oikein osannut ottaa kantaa siihen, mitä tältä kaverilta pitäisi vaatia. Mitä te ajattelette? Mitä te tekisitte?

Musta jumalauta tuntuu että pää räjähtää kun tätä asiaa ajattelee.
 
Aika erikoinen "kaveri". Eikö ollut mitään viitteitä kuinka vastuuton hän on? Onko aina pitänyt omista tavaroistaan hyvää huolta?

Joka tapauksessa selvästi sinua harmittaa (koska noin pitkän sepustuksen jaksoit vääntää :) ) Ilman muuta tuosta on rahallista kompensaatiota saatava, vaikka sitten erissä kuukausittain.
 
Tottakai kaveri olis periaatteessa korvausvelvollinen, mutta mistäs noin saamattomasta surkimuksesta sitten korvausrahoja tai rattaita nyhdät...

Mutta, siis, ainakin mulle tuo olisi kyllä todellakin entinen kaveri.
 
Mulle kävi hieman samalla tavalla tässä taannoin, elokuun puolella.

Lainasin sukulaiselleni sateenvarjorattaat ilman pienintäkään epäilystä siitä, ettenkö saisi niitä ehjinä takaisin. Niidenkin päällä oli istuneet lapset (eli ei ainakaan se lapsi, jonka käyttöön nuo tarkoitettiin, vaan ilmeisesti perheen isompi lapsi ystävineen) ja se ylempi rautaosa sieltä takaa oli vääntyntynyt kuvailemallasi tavalla. Alempi lukko-osa oli kunnossa, mutta ei niitä käyttämään pystynyt, eikä kuntoonkaan saanut.

Kysyin silloin hakuhetkellä serkkulikalta, että onko rattaat toimineet ja oliko niistä apua, tämä vastasi että juu hyvin on pelanneet, eikä maininnut sanallakaan tuosta vääntyneestä rautasysteemistä. Miksi sitä nyt kutsutaankaan. Itsekin huomasin tuon vian siinä vaiheessa, kun kaupungilla aloin ottaa lasta autosta ja laittamaan rattaita siihen malliin että olisin lapsen saanut siihen istumaan. Eihän se tietenkään onnistunut, ja kylläpä mua otti pattiin. Serkku on ihan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan, ja minä en tiedä, mitä sanoisin tai tekisin. Olen luonteeltani sellainen, että kiihdyn todella helposti ja päästelen suustani kaikenmaailman sammakoita, enkä nyt kuitenkaan mitään kolmatta maailmansotaakaan haluaisi laittaa pystyyn. Ehkäpä kuitenkin käyn tuolle serkulle velä sanomassa, että mitäs nyt tehdään kun noita rattaita ei kuntoonkaan saa...

Helvetti, ihmiset voisivat kyllä jotain rikkoessaan olla rehellisiä ja suoria ja sanoa, että nyt kuule kävi tällainen juttu, anteeksi, kokeilemme korjata tätä mutta ellemme saa, korjautamme jossain muualla tai korvaamme tämän sinulle muuten. Mutta ei. Halpamaista, sanon minä.
 
No jo nyt on perkele, tottahan toki kaverin olis pitänyt heti sanoa, että on ne rikkonut ja tuhonnut ja ehdottaa maksavansa niistä! Täysi ääliö, kun yritti pimittää asiaa ja vinkuu ettei ole rahaa. Suomennat sille, että ei kai sullakaan ole varaa monia rattaita ostella "ystävien" tuhottavaksi!
 
  • Tykkää
Reactions: Lex
Mulla ei kyllä riittäisi huumorintaju tuollaisessa tilanteessa. Kaveri on ehdottomasti korvausvelvollinen. Eikä siis niin, että ostaa jotkut käytetyt netistä vaan sellaiset vastaavat jotka sulle oikeasti kelpaa.
Itse vastaavassa tilanteessa tarjoutuisin kustantamaan uudet tai hyvin vähänkäytetyt luotettavalta myyjältä... mutta toisaalta, en ikinä jättäisi kaverin (enkä omiakaan) rattaita sateeseen!! Enkä palauttaisi lainattua tavaraa likaisena :X
Voi luoja. Kaikenlaisia kavereita...
 
Alkuperäinen kirjoittaja riiviöiden äiti;27084082:
palauta molemmat lainaajalle ja kerro paljon niiden käypä hinta on (katsot vaikka huutonetistä astaavien kauppahintaa). Lapulle tilinumero ja 2 päivää maksuaikaa.
Ei muutoin, mutta on niin tahallisella toiminnalla rikottu.

No mulle se ainakin olisi ihan sama, onko tahallaan vai vahingossa rikkoutuneet (vaikka itse olisin rikkonut), omaisuus on omistajansa käytöstä pois ja rikkoja korvausvelvollinen.

Ihmeellinen tyyppi kaverina, jos ei sitä itse muka ymmärrä.
 
  • Tykkää
Reactions: Anatolia
Niin no, suomalaiseen mentaliteettiinhan kuuluu pyytää anteeksi kaverilta, kun tuli lainatuksi niin huonot vehkeet, etteivät kestä sadetta tai lasten leikkiä.
 
[QUOTE="nuuh";27084133]Kärrää ne homevaunut ja ne satteenvarjorattaat niille ja otat heidän vaunu/ratasvälineen joka autoon ei mahtunut niin itsellesi.[/QUOTE]

Näin mäkin tekisin, ja sen lisäksi vaatisin jotain muuta korvaukseksi toisesta menopelistä jos heillä itsellään ei ole kuin ne yhdet vaunut/rattaat.
 
[QUOTE="nuuh";27084133]Kärrää ne homevaunut ja ne satteenvarjorattaat niille ja otat heidän vaunu/ratasvälineen joka autoon ei mahtunut niin itsellesi.[/QUOTE]

Ei hullumpi idea, jos ne rattaat vaan ovat kunnossa.
 
Tästä opittiin taas se minkä olen oppinut jo vuosia sitten ÄLÄ IKINÄ LAINAA TAI VUOKRAA KELLEKÄÄN MITÄÄN! Anna tai myy tavarat, mutta älä lainaa. Itse en myöskään ikinä lainaa keltään mitään, koska en jäksa kuunnella sitä lässytystä " ei tässä ollut tätä lanka purkaumaa/tahraa tai ei tää ollu tän värinen kun sen lainasin" ja en myöskään jaksa eritellä toisten kamoja omistani, vaan jos esim. joku vaate menee sotkuun/rikki niin haluan nakata sen roskiin miettimättä kenen se on ja pitääkö jollekin jotain korvata...

Mutta itse menisin ap:n tilanteessa kaverin oven taakse laskun kanssa ja ilmoittaisin että jos ei maksa niin otan heidän vaunut tai menen poliisille. ja sen jälkeen kun maksu on saatu niin en olisi sen kanssa enää missään tekemisissä.
 
No toisen vielä jotenkin tajuis (ei siis hyväksyis, mutta pttais faktana), mutta toi homeongelma kuulostaa Porvoon tarinoilta.

Itse en kyllä lainaa juuri koskaan mitään. Mä en muuten valehtele paljoo, mutta näissä tilanteissa ollaan JUST silloin menossa johonkin retkelle tms erityisjuttuun mihin ko. tavaraa tarvitaan itse. Muutenhan paljastaisin nitkun luonteeni... En haluaisi ikiikinä joutua ap:n tilanteeseen.
 
Tästä opittiin taas se minkä olen oppinut jo vuosia sitten ÄLÄ IKINÄ LAINAA TAI VUOKRAA KELLEKÄÄN MITÄÄN! Anna tai myy tavarat, mutta älä lainaa. Itse en myöskään ikinä lainaa keltään mitään, koska en jäksa kuunnella sitä lässytystä " ei tässä ollut tätä lanka purkaumaa/tahraa tai ei tää ollu tän värinen kun sen lainasin" ja en myöskään jaksa eritellä toisten kamoja omistani, vaan jos esim. joku vaate menee sotkuun/rikki niin haluan nakata sen roskiin miettimättä kenen se on ja pitääkö jollekin jotain korvata...

Mutta itse menisin ap:n tilanteessa kaverin oven taakse laskun kanssa ja ilmoittaisin että jos ei maksa niin otan heidän vaunut tai menen poliisille. ja sen jälkeen kun maksu on saatu niin en olisi sen kanssa enää missään tekemisissä.

Samat sanat, eli en kärtä itsekään tavaroita lainaan.
Lainaaminen kannattaa yhtä paljon kuin rikos.

Se vaihto keljun kaverin rattaisiin voisi toimia jonkinlaisena minimaalisena kompensaationa, mutta paha mieli ja menetetty ystävyys - priceless.
 
Meillä ainakin on vastuuvakuutus, jos lapset rikkoo jonkun vieraan tavaroita. Kysyppä kaveriltasi, löytyiskö semmoista?

On kyllä saamaton tyyppi, jos kolme päivää seisottaa vankkureita vesisateessa?

No mutta eihän sateenkaarirattaat maksa edes sen omavastuun verran? Ellei ole jotkut superkalliit, mutta tuskin niistä silti käytettynäkään saa omavastuun verran??
 
Jaa mitä tekisin? No ilmoittaisin että pitää korvata sekä sattarit että yhdistelmät. Etenkin kun kyse on lainaajan huolimattomuudesta ja piittaamattomuudesta. En todellakaan tyytyisi vastaukseen että ei oo rahaa...
 

Yhteistyössä