Lapsella (2,5v) ei leikkikavereita :( Naapurin lapset kiusaa :(

[äitisurullinen]

Surettaa tuon oman pojan kohdalla tämä asia. Itse olen melko "erakkotyyppi" ja viihdyn omissa oloissa, mutta huomaan että poika alkais kaivata seuraa. Tässä meidän pihapiirissä on yhteensä neljä lasta omani mukaanlukien. Ovat isompia 10v, 7v (sisaruksia) ja 4v. Tuo 7v ja 4v leikkii aina yhdessä. Alussa poikani pyöri siinä mukana kun oltiin ulkona, mutta ajan oloon alkoivat syrjiä häntä (ymmärrän kyllä että on paljo pienempi) ja aina menevät sitte muualle tai jonku luokse. Nyt tuo 7v varsinkin on alkanut meidän pihalle huudella kun poika siinä, että "tyhmä" ja "homo". Surettaa oman lapsen puolesta :,( Sanoin tuosta kyllä, että lopettaa huutelemasta, mutta tuntuu että pahensi vaan tilannetta. Sillon joskus tulevat leikkimään, jos meillä jotain kiinnostavia leluja pihalla, tai tuntuu paremminki että käyvät kokeilemassa niitä (ja osan rikkomassa) ja häipyvät. On kyllä huomattu, että käivät pihallamme myös kun ei olla kotona (tavarat eri paikoissa) ja joskus ikkunasta nähty.

Jotenki en kokenu tätä asiaa niin masentavaksi, kun kävin töissä ja poika oli hoidossa. Siellä hällä oli leikkiseuraa. Nyt kun oon kotona (ootan toista lasta), niin pojan kontaktit koostuu ehkä kerran viikossa serkkujen näkemiseen Joskus jopa harvemmin, asuvat niin kaukana.

Eilen illalla sain ihan itkun aikaan, kun oltiin syömässä ja ikkuna auki, josta kuulu toisten lasten ääniä. Poika sanoi jotenki surulliseen sävyyn että " siellä toiset lapset leikkii ". Koen ihan kamalaa oloa poikani puolesta. Mistä minä saisin hälle leikkiseuraa?

 

["Rosahdus"]

Ensin hiukan asian vierestä: kiusaamiseen tulee puuttua uudestaan ja tarvittaessa entistä napakammin, vaikka tuntuisikin, että tilanne pahenee. Ellei sinun puheesi naapurin lapsille auta, kannattaa varmasti olla yhteydessä hänen vanhempiinsa.

Sitten leikkikavereitten hankkimiseen. Onko lähistöllä leikkipuistoja? Jollei, niin voisitteko käydä leikkipuistoissa kuitenkin esim. kauppareissujen yhteydessä? Entä toimiiko paikkakunnallasi perhekerhoja tai -kahviloita? Suosittelen käymään niissä, vaikka itseäsi ei niin innostaisikaan, mutta lapsellesi olisi siellä varmasti leikkiseuraa.

Tsemppiä! Tiedän, kuinka lapsen yksinäisyys sattuu äitiin - varmasti enemmän kuin lapseen itseensä.

 

[jarnuska harmaana]

Tällä palstalla pitää aina olla se joku joka sanoo sen paheksutun v-mäisen kommentin ja tänään se olen sitten minä. Miltä planeetalta sä olet kun kuvittelet että 7 vuotiaan pitäisi leikkiä 2.5 vuotiaan kanssa? Onhan se nyt selvää ettei tuon ikäiset lapset enää jaksa joka välissä leikkiä "vauvojen" kanssa, ei se että asutaan naapurissa velvoita mihinkään. Hommaa lapselle oman ikäisiä kavereita, menkää vaikka puistoon tai jonnekkin. Huutelusta pitää tietenkin tehdä loppu, ja jos leluja rikotaan siitä pitää nostaa meteli, mutta kavereiksi lapsia ei voi pakottaa, varsinkaan noilla ikäeroilla. (ja eiköhän ne pihapiirin pienemmät muksut sitten leiki yhdessä kun omasikin vähän kasvaa..)

 

["maitokahvi"]

Tällä palstalla pitää aina olla se joku joka sanoo sen paheksutun v-mäisen kommentin ja tänään se olen sitten minä. Miltä planeetalta sä olet kun kuvittelet että 7 vuotiaan pitäisi leikkiä 2.5 vuotiaan kanssa? Onhan se nyt selvää ettei tuon ikäiset lapset enää jaksa joka välissä leikkiä "vauvojen" kanssa, ei se että asutaan naapurissa velvoita mihinkään. Hommaa lapselle oman ikäisiä kavereita, menkää vaikka puistoon tai jonnekkin. Huutelusta pitää tietenkin tehdä loppu, ja jos leluja rikotaan siitä pitää nostaa meteli, mutta kavereiksi lapsia ei voi pakottaa, varsinkaan noilla ikäeroilla. (ja eiköhän ne pihapiirin pienemmät muksut sitten leiki yhdessä kun omasikin vähän kasvaa..)

Täytyy kyllä sanoa, että mä oon samaa mieltä. 7-vuotiaan ja 2,5-vuotiaan välillä on niin iso ero, että en kyllä ihan tajua, miten voit edes odottaa 7-vuotiaan leikkivän 2,5-vuotiaan kanssa. Mun mielestä sun pitäis tässä vähän itse aktivoitua, ja lähteä 2.5-vuotiaasi kanssa puistoon tms etsimään hänelle seuraa, vaikka itse kuinka tykkäisit olla omissa oloissasi.

 

["vieras"]

2½ vuotiaan leikit on niin eri tasolla kuin noiden muiden, niin on aivan turha odottaa heidän leikkivän juurikaan yhdessä. Pienemmät on kyllä aina tunkemassa isompien leikkeihin.

Hankit samanikäistä seuraa muualta tai sitten pistät lapsesi virikehoitoon, jos et muuten saa sitä hoidettua. Kesäaikaan seuraa löytyy puistoista, vähän yli kuukauden päästä alkaa avoimet kerhot, liikuntajutut, muskarit yms.

 

["vieras"]

Noh, ensinnäkin 2,5-vuotias harvoin vielä edes osaa leikkiä toisten lasten kanssa, sanan varsinaisessa merkityksessä siis. Toki lapsi voi tykätä, että on muita lapsia ympärillä, mutta ei hän nyt vielä ole paljosta jäänyt paitsi jos ei kavereita ole.

Ne muut lapset naapurustossanne ovat jo niin isoja, että ihan turha edes kuvitella, että oikeasti lapsesi heistä jotain leikkiseuraa saisi. Lähde puistoon, syksymmällä perhekahvilaan tms., jossa voisi olla samanikäistä seuraa lapsellesi. Ja ehkä tuon ikäiselle voisi löytyä jo kerhopaikkakin jostain, esim. MLL, seurakunnat...

Siihen huuteluun ja muuhun kiusaamiseen kannattaa puuttua, selkeästi pitää puhuttelu lapsille ja tarvittaessa jutella heidän vanhempiensa kanssa. Ja teidän pihaanhan ei naapureilla ole mitään asiaa silloin kun itse ette ole paikalla, tai kun ette sinne ketään pyydä. Tähän myös tiukka linja!

 

["minä täällä hei"]

Mä kanssa oon sellanen kotona viihtyvä ja mulla oli kanssa paineita jossain vaiheessa alkaa hankkia lapselleniitä sosiaalisia kontakteja. En ois yhtään halunnu ite mennä minnekään leikkipuistoon, olisin mielummin ollu lapsen kanssa kahdestaan. Mutta musta tuntui, että se 3-vuotias haluaa leikkiä muiden lasten kanssa. Siispä lapsen takia alettiin käydä leikkipuistoissa ja otin kontaktia myös päiväkotikavereiden vanhempiin, joten ne mukavat kaverit päiväkodista säilyivät myös kesällä kun puolin ja toisin soiteltiin ja sovittiin leikeistä.

Mun mielestä sun kannattaa olla tiukkana siitä, ettei muut lapset hauku sun lastasi tai tule luvatta pihaan varsinkaan leluja rikkomaan. En tiedä asutteko rivarissa vai okt:ssa vai missä, mutta jos olette yhteisessä pihassa leikkimässä, sun kannattaa katsoa oman lapsesi perään, ettei mene sotkemaan isompien leikkejä tai toisaalta tule kiusatuksi.

EIkä se kiusaaminen aina ikää katso. Mun 5-vuotiastani tulee pari 6-vuotiasta välillä hakemaan ulos, leikkivät kaksi minuuttia ja jättävät yksin. Mutta tässä teidän tapauksessa ikäero on aika suuri ja sen vuoksi yhteiset leikit ei välttämättä onnistu.

 

["Vesipeto Surku"]

Peesaan ylläolevia.. Tuntuuhan se äidistä pahalta (ja sulla siihen vaikuttaa myös raskaushormonit ..) jos oma lapsi jää leikeistä ulkopuolelle. Mutta kyllä ne leikit on niin erilaisia 7- ja 2,5- vuotiailla että ei voi odottaa 7- vuotiaan jaksavan jatkuvasti opastaa ja neuvoa noin paljon pienempää. Jopa 4- vuotiaan leikit on ihan eri maailmasta kuin 2,5- vuotiaan.. Ei lapsia valitettavasti voi pakottaa leikkimään keskenään. Mutta tuo huutelu tosiaan pitää saada loppumaan, se ei tietenkään ole hyväksyttävää minkäänikäiseltä.

Mun sydän on täällä myös sykkyrällä kun oma poikani (täyttää parin viikon sisään 5 vuotta) jää aika ajoin isompien leikeistä ulkopuolelle. Ja tuntuu että isommat (tyttöjä..) harrastavat myös jonkun sortin henkistä kiusaamista, varsinkin sillon kun niitä on isompi lauma. Jos tytöistä pienimmät (7-vuotiaita) ovat yksinään pihalla niin poikani kelpaa hyvin leikkiseuraksi ja häntä haetaan uloskin mutta sitten jos lauman ns. johtaja (toisen tytön isosisko 11-vee) tulee pihalle niin samantien muuttuu leikit sellaisiksi että poikani ei niihin voi osallistua. Ja tää 11- vuotias kyllä suoraan on sanonutkin että ei me leikitä sun kanssa. Hassua on sen sijaan se että mun 2,5- vuotiaan tyttäreni kanssa ne jaksaa kyllä "leikkiä". Sama tilanne meilläkin on välillä että mun vanhempi istuu haikeana keittiön ikkunan ääressä ja katselee kun isommat leikkii pihalla, tietäen että vaikka se itse menis ulos niin sivusta seuraajaksi jäisi.

Ei mun pikkuinen esikoinen tajua miksei se kelpaa leikkeihin enää sitten kun tyttöjä on isompi lauma, sinnikkäästi kyllä yrittää aina. Mutta lasten (ja sanoisin että varsinkin tyttöjen) maailma on välillä aika julmakin. Ja vaikka oma sydän vuotaa verta kun toista syrjitään niin ei sille oikeen mitään muuta mahda kun hankkia sille omalle muksulle oman ikäisiä kavereita. Oman ikäisten kanssa ne leikit muutenkin menee paremmin yhteen kun ajatusmaailma on sama.

Jos ei sun raskaus rajoita liikkumista niin just kaikki kerhot ja puistot on hyviä, siellä on ainakin meillä päin just tuollaisia 2-3- vuotiaita aina aamupäivisin paljonkin. Ja toisaalta, noin pienelle riittää aika kivasti kyllä äidinkin seura.

 

["vieras"]

Leikkikaveriksi naapurin lapsista ei ole sinun lapsillesi. Kurinpalautuksen kuitenkin tarvitsevat. Huutelut, toisten pihoille tullaan ilman lupaa, käsitellään toisen leluja kovakouraisesti kertovat, että käytössäännöt ja asenne eivät ole kunnossa. Tollaisia röyhkeitä pentuja en edes haluaisi oman lapseni leikkiseuraksi. Perhekahvilat ja puistot voisivat tarjota sopivampaa leikkiseuraa.

 

["vieras"]

Ei 2.5-vuotias ole 7 vuotiaan leikkikaveri ikäero on liian suuri.