N
neuvoja?
Vieras
Saattaa tulla sekava teksti, koska tosiaan ärsyttää ja siksi en välttämättä osaa muotoilla asioita oikeanlailla. Pahoittelut myös siitä, että teksti on suhteellisen pitkä.
Miehelläni on siis edellisestä liitosta pian 5-vuotta täyttävä poika jonka suhteen lapsen äiti evää kaikki oikeudet mieheltäni. Ollaan siis mieheni kanssa oltu kohta vuosi naimisissa ja kolmas lapsikin on meille tulossa ja olisi enemmän kuin kiva jos meidän yhteiset lapset saisivat tutustua sisarukseensa ja mieheni saisi olla yhteydessä lapseensa kun niin kerran haluaa.
Yhteydenpito mieheni ja hänen exänsä välillä oli erittäin vaikeaa jo silloin kun minä ja mieheni alettiin seurustelemaan, mutta minun välitykselläni mies sai tietää lapsensa kuulumiset aina neuvolakuulumisista sairaalakäynteihin, koska mieheni kanssa hänen exänsä ei kuulemma halunnut keskustella. Muutaman kerran saatiin lasta myös meille yökylään alkuaikoina, mutta nämä kerrat olivat ainoastaan silloin kun lapsen äiti sitä kysyi, ei ikinä kun itse kysyimme. Emme saaneet lasta meidän kanssamme edes yhteisille reissuille esim. Korkeasaareen koska huolenaiheena oli ettemme mukamas osaisi toimia lapsen kanssa. Kumminkin kelpasimme vahdeiksi silloin kun lapsen äiti tahtoi viihteelle ja muuta lapsenvahtia ei ollut tarjolla.
Nyt joku vuosi sitten yhteydenpito alkoi takkuamaan entistä enemmän ja saimme kuulla lapsen kuulumisia pääasiassa yhteisiltä tutuiltamme, koska miehen exä ei sulattanut ajatusta naimisiin menostamme tai meidän yhteisistä lapsistamme. Viimeinen niitti exälle oli se, kun olimme sopineet useamman viikon etukäteen yökyläilystä (eli lapsi olisi tullut meille yöksi kun lapsen äiti olisi lähtenyt viihteelle) jonka lapsen äiti itse perui noin viikkoa ennen sovittua yökyläilypäivää. Minkäänlaisia perusteluita ei tullut, ainoastaan ilmoitus ettei lapsi tulisikaan meille yöksi. Kun sitten tämä alunperin sovittu yökyläily päivä koitti selvisi, että lapsen äiti oli ns. läpällä sanonut ettei lapsi tulisikaan meille yöksi ja hän olisikin lasta tuomassa. Koska olimme itse kumminkin jo sopineet menoa kyseiselle illalle ja emme olleet lähelläkään kotia, emme tietenkään voineet lasta meille ottaa. Tästä kimmastuneena lapsen äiti päätti että minä olen hirveä ämmä joka pilaa lapsen ja hänen isänsä välit, koska oli kuulemma minun vikani kun emme olleet ymmärtäneet yökyläilyn perumisen olevan vain vitsi ja ettei lapsen äiti ollutkaan tosissaan.
Jonkun aikaa saimme tämänkin jälkeen kuulla vielä lapsen kuulumisia mm. Facebookin kautta ja näimme kuviakin, kunnes lapsen äiti poisti meidät molemat kavereistaan koska hän ei hyväksy että miehelläni on uusi nainen, joka on ns. lapsen äitipuoli. Lisäksi minulle ei kuulemma kuulu mitkään lapsen asiat ja miehen ex suostuu antaa lapsen tavata isäänsä kun me olemme eronneet tai kun on muuten varmistettu etten kuule mistään lapsen asioita, enkä niihin myöskään puutu millään tapaa.
Ongelmalliseksi asian tekee se, että miehen exällä on yksinhuoltajuus, vaikkakin miehelläni on tapaamisoikeus lapseensa. Tämän miehen ex on kumminkin kiertänyt selittämällä kaikille ettei miestä muka kiinnosta pätkääkään lapsen asiat ja ettei lapsen äiti halua oman lapsensa olevan minun kanssani missään tekemisissä. Kukaan ei kumminkaan ole kysynyt mieheni näkökulmaa asiaan, eli mm. lastenvalvoja ilmeisesti uskoo sokeasti lapsen äidin sanomisiin siitä että mieheni olisi jollain tavalla kieltäytynyt näkemästä lastaan tai muuten osoittanut olevansa täysin kiinnostumaton lapsestaan. Lisäksi lastenvalvoja on vaihtunut jossain vaiheessa ja uuden lastenvalvojan yhteystietoja miehen exä ei luonnollisestikaan meille anna.
Nyt olemme lisäksi kuulleet yhteisiltä tutuilta, että miehen exästä on tehty useampikin lastensuojelu ilmoitus koskien lapsen äidin tapaa kohdella lastaan (mm. retuuttamista bussissa, asfaltille tönimistä ulkona, lapsen ihmeellisiä juttuja koskien sillä lapsi mm. kertoo äitinsä lyövän häntä ym.) ja näistäkin lapsen äiti pääsi keplottelemaan itsensä pois kertomalla että lapsi kompastelee itse ja että on normaalia vajaa 5-vuotiaalta että mm. mustelmia tulee. Nyt heillä käy satunnaisesti perhetyöntekijä, mutta kuuleman mukaan sama meno jatkuu siitä huolimatta kun ulkopuoliset eivät näe. Lisäksi asunto on ihan järkyttävässä kunnossa (nähty valokuvia yhteisen tutun toimesta), asunnossa oli mm. ennen ensimäistä perhetyöntekijän käyntiä valehtelematta 16 pussia roskia parvekkeella + muutama jätesäkki (joiden alta paljastui hiiren pesä + elävä hiiri kun ne vihdoin siivottiin ennen perhetyöntekijän käyntiä), sohvan patjojen välissä mätääntyvää ruokaa, kaikki astiat lähes poikkeuksetta homeessa ja käytössä kertakäyttöastioita koska lapsen äiti ei kuulemma jaksa tiskata ym. Yhteinen tuttumme ei kumminkaan jostain syystä kuulemma uskalla tehdä tästä ilmoitusta koska pelkää miten lapsen äiti reagoisi jos saisi kuulla tai tajuaisi ilmoituksen tekijän. Itsekään emme voi miehemme kanssa ilmoitusta tehdä, koska meillä ei ole todisteita ja asunto kuulemma siivotaan aina ennen perhetyöntekijän käyntiä.
Nyt kaipaisinkin neuvoja siitä, miten kannattaisi toimia jos mieheni yrittäisi saada esikoisensa meille asumaan ja mahdollisesti yksinhuoltajuuden itselleen? Olemme nimittäin ymmärtäneet kaikkien puheista, että yksinhuoltajuus on äärimmäisen hankala muuttaa toisen vanhemman yksinhuoltajuudeksi. Muutenkin kaipaisin neuvoja siitä, miten mahdollisesti helpottaa sitä, että lapsi ja isä saisivat pitää yhteyttä ihan niin kuin kuuluisikin?
Miehelläni on siis edellisestä liitosta pian 5-vuotta täyttävä poika jonka suhteen lapsen äiti evää kaikki oikeudet mieheltäni. Ollaan siis mieheni kanssa oltu kohta vuosi naimisissa ja kolmas lapsikin on meille tulossa ja olisi enemmän kuin kiva jos meidän yhteiset lapset saisivat tutustua sisarukseensa ja mieheni saisi olla yhteydessä lapseensa kun niin kerran haluaa.
Yhteydenpito mieheni ja hänen exänsä välillä oli erittäin vaikeaa jo silloin kun minä ja mieheni alettiin seurustelemaan, mutta minun välitykselläni mies sai tietää lapsensa kuulumiset aina neuvolakuulumisista sairaalakäynteihin, koska mieheni kanssa hänen exänsä ei kuulemma halunnut keskustella. Muutaman kerran saatiin lasta myös meille yökylään alkuaikoina, mutta nämä kerrat olivat ainoastaan silloin kun lapsen äiti sitä kysyi, ei ikinä kun itse kysyimme. Emme saaneet lasta meidän kanssamme edes yhteisille reissuille esim. Korkeasaareen koska huolenaiheena oli ettemme mukamas osaisi toimia lapsen kanssa. Kumminkin kelpasimme vahdeiksi silloin kun lapsen äiti tahtoi viihteelle ja muuta lapsenvahtia ei ollut tarjolla.
Nyt joku vuosi sitten yhteydenpito alkoi takkuamaan entistä enemmän ja saimme kuulla lapsen kuulumisia pääasiassa yhteisiltä tutuiltamme, koska miehen exä ei sulattanut ajatusta naimisiin menostamme tai meidän yhteisistä lapsistamme. Viimeinen niitti exälle oli se, kun olimme sopineet useamman viikon etukäteen yökyläilystä (eli lapsi olisi tullut meille yöksi kun lapsen äiti olisi lähtenyt viihteelle) jonka lapsen äiti itse perui noin viikkoa ennen sovittua yökyläilypäivää. Minkäänlaisia perusteluita ei tullut, ainoastaan ilmoitus ettei lapsi tulisikaan meille yöksi. Kun sitten tämä alunperin sovittu yökyläily päivä koitti selvisi, että lapsen äiti oli ns. läpällä sanonut ettei lapsi tulisikaan meille yöksi ja hän olisikin lasta tuomassa. Koska olimme itse kumminkin jo sopineet menoa kyseiselle illalle ja emme olleet lähelläkään kotia, emme tietenkään voineet lasta meille ottaa. Tästä kimmastuneena lapsen äiti päätti että minä olen hirveä ämmä joka pilaa lapsen ja hänen isänsä välit, koska oli kuulemma minun vikani kun emme olleet ymmärtäneet yökyläilyn perumisen olevan vain vitsi ja ettei lapsen äiti ollutkaan tosissaan.
Jonkun aikaa saimme tämänkin jälkeen kuulla vielä lapsen kuulumisia mm. Facebookin kautta ja näimme kuviakin, kunnes lapsen äiti poisti meidät molemat kavereistaan koska hän ei hyväksy että miehelläni on uusi nainen, joka on ns. lapsen äitipuoli. Lisäksi minulle ei kuulemma kuulu mitkään lapsen asiat ja miehen ex suostuu antaa lapsen tavata isäänsä kun me olemme eronneet tai kun on muuten varmistettu etten kuule mistään lapsen asioita, enkä niihin myöskään puutu millään tapaa.
Ongelmalliseksi asian tekee se, että miehen exällä on yksinhuoltajuus, vaikkakin miehelläni on tapaamisoikeus lapseensa. Tämän miehen ex on kumminkin kiertänyt selittämällä kaikille ettei miestä muka kiinnosta pätkääkään lapsen asiat ja ettei lapsen äiti halua oman lapsensa olevan minun kanssani missään tekemisissä. Kukaan ei kumminkaan ole kysynyt mieheni näkökulmaa asiaan, eli mm. lastenvalvoja ilmeisesti uskoo sokeasti lapsen äidin sanomisiin siitä että mieheni olisi jollain tavalla kieltäytynyt näkemästä lastaan tai muuten osoittanut olevansa täysin kiinnostumaton lapsestaan. Lisäksi lastenvalvoja on vaihtunut jossain vaiheessa ja uuden lastenvalvojan yhteystietoja miehen exä ei luonnollisestikaan meille anna.
Nyt olemme lisäksi kuulleet yhteisiltä tutuilta, että miehen exästä on tehty useampikin lastensuojelu ilmoitus koskien lapsen äidin tapaa kohdella lastaan (mm. retuuttamista bussissa, asfaltille tönimistä ulkona, lapsen ihmeellisiä juttuja koskien sillä lapsi mm. kertoo äitinsä lyövän häntä ym.) ja näistäkin lapsen äiti pääsi keplottelemaan itsensä pois kertomalla että lapsi kompastelee itse ja että on normaalia vajaa 5-vuotiaalta että mm. mustelmia tulee. Nyt heillä käy satunnaisesti perhetyöntekijä, mutta kuuleman mukaan sama meno jatkuu siitä huolimatta kun ulkopuoliset eivät näe. Lisäksi asunto on ihan järkyttävässä kunnossa (nähty valokuvia yhteisen tutun toimesta), asunnossa oli mm. ennen ensimäistä perhetyöntekijän käyntiä valehtelematta 16 pussia roskia parvekkeella + muutama jätesäkki (joiden alta paljastui hiiren pesä + elävä hiiri kun ne vihdoin siivottiin ennen perhetyöntekijän käyntiä), sohvan patjojen välissä mätääntyvää ruokaa, kaikki astiat lähes poikkeuksetta homeessa ja käytössä kertakäyttöastioita koska lapsen äiti ei kuulemma jaksa tiskata ym. Yhteinen tuttumme ei kumminkaan jostain syystä kuulemma uskalla tehdä tästä ilmoitusta koska pelkää miten lapsen äiti reagoisi jos saisi kuulla tai tajuaisi ilmoituksen tekijän. Itsekään emme voi miehemme kanssa ilmoitusta tehdä, koska meillä ei ole todisteita ja asunto kuulemma siivotaan aina ennen perhetyöntekijän käyntiä.
Nyt kaipaisinkin neuvoja siitä, miten kannattaisi toimia jos mieheni yrittäisi saada esikoisensa meille asumaan ja mahdollisesti yksinhuoltajuuden itselleen? Olemme nimittäin ymmärtäneet kaikkien puheista, että yksinhuoltajuus on äärimmäisen hankala muuttaa toisen vanhemman yksinhuoltajuudeksi. Muutenkin kaipaisin neuvoja siitä, miten mahdollisesti helpottaa sitä, että lapsi ja isä saisivat pitää yhteyttä ihan niin kuin kuuluisikin?
