R
Röffeli
Vieras
Monissa kouluissa on suuria ongelmia saada tulijavanhempia mukaan koulun toimintaan. Lapset voivat helposti juksata vanhempiaan, jotka usein osaavat ruotsia jälkikasvuaan heikommin. Linköpingissä on tästä syystä kehitetty erityiskoulutusta vanhemmille.
Skäggetorpsskolanissa Linköpingissä puhutaa 35 eri kieltä ja yli 90% oppilaista on muita kuin pottunokkia. Tästä syystä erikoisjärjestelyt tulkkiarmeijoineen ovat tarpeellisia, kun vanhempaintapaamisia järjestetään koululla. Tarkoitus on jakaa informaatiota vanhemmille heidän omalla äidinkielellä sen asemesta, että he saisivat toisen käden tietoa lastensa kautta.
Koulutus on jaettu eri osa-alueisiin. Tänä ilta aiheena on oppilaiden terveys ja vanhemmat pääsevät selaamaan muun muassa lasten biologian oppikirjoja. Sukupuolikasvatus on yksi takuuvarma aihe, mikä yleensä herättää keskustelua.
Se on hyvin herkkä aihe meidän vanhemmillemme. Heidän keskuudessaan liikkuu huhuja, että me näytämme oppitunneilla pornofilmejä, kertoo vanhempien koulutusta suunnittelemassa ollut opettaja Elisabeth Wirén Dahlgren.
Kuudesluokkalaisen tyttären isä Ismail Huseinovic on mielissään siitä, että koulussa opetetaan sukupuoliasioita.
Me emme niin kauheasti keskustele lasten kanssa seksistä. Häpeämme sitä ehkä vähän, hän sanoo.
Edellisellä kerralla koulutusillassa oli paikalla sekä sossun väki että poliisi kertomassa omasta työstään ja samalla oiottiin muutamia vanhempien parissa vallitsevia tavallisimpia väärinkäsityksiä.
Lapset sanovat: Jos en saa olla ulkona yöhön asti, kerro poliisille, minkä jälkeen en voi enää asua kotona luonanne, vaan saan uudet vanhemmat, kertoo Elisabeth Wirén Dahlgren ja jatkaa:
Lapset kaappaavat vallan kotona. Me haluamme vahvistaa heidän rooliaan vanhempina.
Viiden lapsen äidille Ayaan Ahmed Mohammedille koulun tarjoama koulutus on ollut hyvin tärkeää, koska hän ei ole ollut oikein varma siitä, miten ruotsalainen yhteiskunta toimii.
Lapset ovat sanoneet minulle, että jos en osta jotain kallista heille, he pirauttavat sossuun. He kertovat minulle, että heillä on oikeus kalliisiin tavaroihin, koska sossussa on päätetty niin. Täällä olemme saaneet oppia, että me olemme vanhempia, eivätkä lapset saa päättää, hän sanoo.
Linköpingissä ollaan muuta maata edellä, sillä siellä on jo vuosia tehty työtä vanhempien osallistumisen lisäämiseksi. Näin ei asian laita ole muualla.
Monissa kouluissa yhteydenpito tulijavanhempien kanssa ei onnistu, kertoo Nabila Alfakir.
Hän on opettaja ja kirjailija, joka on viimeiset 25 vuotta tehnyt työtä vanhempien ja koulun välisten suhteiden voimistamiseksi muun muassa toimialla opettajien neuvojana.
Kaikki anovat apua. Joka kerta kun menen kouluun, opettajat kertovat minulle, että he eivät pysty kommunikoimaan vanhempien kanssa, eivätkä nämä tule vanhempaintapaamisiin. Opettajilla on niin paljon tekemistä, että he ovat epätoivoisia.
Nabila Alfakiria huolestuttaa, että vanhempien kanssa kommunikointiin satsataan niin vähän.
Tämä asian priorisoiminen kouluissa on poliittinen kysymys. Ennaltaehkäisevä työ on välttämätöntä, mutta sitä ei tiedosteta, ennen kun ongelmia alkaa esiintymään. Ja silloin se on jo liian myöhäistä.
Barnen styr när föräldrar inte kan språket - Nyheter | SVT.se
Rikkaus ja voimavara.
Skäggetorpsskolanissa Linköpingissä puhutaa 35 eri kieltä ja yli 90% oppilaista on muita kuin pottunokkia. Tästä syystä erikoisjärjestelyt tulkkiarmeijoineen ovat tarpeellisia, kun vanhempaintapaamisia järjestetään koululla. Tarkoitus on jakaa informaatiota vanhemmille heidän omalla äidinkielellä sen asemesta, että he saisivat toisen käden tietoa lastensa kautta.
Koulutus on jaettu eri osa-alueisiin. Tänä ilta aiheena on oppilaiden terveys ja vanhemmat pääsevät selaamaan muun muassa lasten biologian oppikirjoja. Sukupuolikasvatus on yksi takuuvarma aihe, mikä yleensä herättää keskustelua.
Se on hyvin herkkä aihe meidän vanhemmillemme. Heidän keskuudessaan liikkuu huhuja, että me näytämme oppitunneilla pornofilmejä, kertoo vanhempien koulutusta suunnittelemassa ollut opettaja Elisabeth Wirén Dahlgren.
Kuudesluokkalaisen tyttären isä Ismail Huseinovic on mielissään siitä, että koulussa opetetaan sukupuoliasioita.
Me emme niin kauheasti keskustele lasten kanssa seksistä. Häpeämme sitä ehkä vähän, hän sanoo.
Edellisellä kerralla koulutusillassa oli paikalla sekä sossun väki että poliisi kertomassa omasta työstään ja samalla oiottiin muutamia vanhempien parissa vallitsevia tavallisimpia väärinkäsityksiä.
Lapset sanovat: Jos en saa olla ulkona yöhön asti, kerro poliisille, minkä jälkeen en voi enää asua kotona luonanne, vaan saan uudet vanhemmat, kertoo Elisabeth Wirén Dahlgren ja jatkaa:
Lapset kaappaavat vallan kotona. Me haluamme vahvistaa heidän rooliaan vanhempina.
Viiden lapsen äidille Ayaan Ahmed Mohammedille koulun tarjoama koulutus on ollut hyvin tärkeää, koska hän ei ole ollut oikein varma siitä, miten ruotsalainen yhteiskunta toimii.
Lapset ovat sanoneet minulle, että jos en osta jotain kallista heille, he pirauttavat sossuun. He kertovat minulle, että heillä on oikeus kalliisiin tavaroihin, koska sossussa on päätetty niin. Täällä olemme saaneet oppia, että me olemme vanhempia, eivätkä lapset saa päättää, hän sanoo.
Linköpingissä ollaan muuta maata edellä, sillä siellä on jo vuosia tehty työtä vanhempien osallistumisen lisäämiseksi. Näin ei asian laita ole muualla.
Monissa kouluissa yhteydenpito tulijavanhempien kanssa ei onnistu, kertoo Nabila Alfakir.
Hän on opettaja ja kirjailija, joka on viimeiset 25 vuotta tehnyt työtä vanhempien ja koulun välisten suhteiden voimistamiseksi muun muassa toimialla opettajien neuvojana.
Kaikki anovat apua. Joka kerta kun menen kouluun, opettajat kertovat minulle, että he eivät pysty kommunikoimaan vanhempien kanssa, eivätkä nämä tule vanhempaintapaamisiin. Opettajilla on niin paljon tekemistä, että he ovat epätoivoisia.
Nabila Alfakiria huolestuttaa, että vanhempien kanssa kommunikointiin satsataan niin vähän.
Tämä asian priorisoiminen kouluissa on poliittinen kysymys. Ennaltaehkäisevä työ on välttämätöntä, mutta sitä ei tiedosteta, ennen kun ongelmia alkaa esiintymään. Ja silloin se on jo liian myöhäistä.
Barnen styr när föräldrar inte kan språket - Nyheter | SVT.se
Rikkaus ja voimavara.
