lapset tarhassa,äiti kotona,mitä sitten

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja morkkis
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja MINÄ:
Mä en kaas ymmärrä miksi lapsia tehdään jos ne sitte sysätään muualle hoitoon jotta äiti sais omaa aikaa.

Mä en ymmärrä, miten jotkut ei ymmärrä, että äitejä ja heidän jaksamisiaan on erilaisia. En ymmärrä, miksi jaksetaan taivastella sitä, ettei ymmärretä. Mistäs sen tietää, millaista elämä lapsen kanssa on, ennen kuin niitä lapsia on?

Jo se on kumma, että yksi hoitopäivä ja äidin vapaa silloin tällöin on jollekin niin kamalaa, että on sitä mieltä, ettei olis lapsia pitänyt TEHDÄ ollenkaan! Entäs, jos joku sanoo, että sellaisen, joka ei vaikkapa kestovaippaile, ei olisi pitänyt tehdä lapsia ollenkaan? Kuka on sanomaan, etteikö hänen kantansa olisi yhtään sen oikeutetumpi kuin esim. sinun? Kenen standardien mukaan pitäisi muka olla äiti, että olisi OIKEUTETTU olemaan äiti? Kyllähän se on niin, että jos äidille ei sallita mitään muuta kuin pelkkä täydellisyys, niin olisi pitänyt lapset jättää tekemättä meillä jokaisella.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja MINÄ:
Mä en kaas ymmärrä miksi lapsia tehdään jos ne sitte sysätään muualle hoitoon jotta äiti sais omaa aikaa.

Mä en ymmärrä, miten jotkut ei ymmärrä, että äitejä ja heidän jaksamisiaan on erilaisia. En ymmärrä, miksi jaksetaan taivastella sitä, ettei ymmärretä. Mistäs sen tietää, millaista elämä lapsen kanssa on, ennen kuin niitä lapsia on?

Jo se on kumma, että yksi hoitopäivä ja äidin vapaa silloin tällöin on jollekin niin kamalaa, että on sitä mieltä, ettei olis lapsia pitänyt TEHDÄ ollenkaan! Entäs, jos joku sanoo, että sellaisen, joka ei vaikkapa kestovaippaile, ei olisi pitänyt tehdä lapsia ollenkaan? Kuka on sanomaan, etteikö hänen kantansa olisi yhtään sen oikeutetumpi kuin esim. sinun? Kenen standardien mukaan pitäisi muka olla äiti, että olisi OIKEUTETTU olemaan äiti? Kyllähän se on niin, että jos äidille ei sallita mitään muuta kuin pelkkä täydellisyys, niin olisi pitänyt lapset jättää tekemättä meillä jokaisella.

Aplodit vieraalle!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Miksi:
tehdä lapsia jos ei TIEDÄ MITÄ NIIDEN KANSSA VOI TEHDÄ????? Huolestuttavaa. Mun laps lähtee hoitoon parin viikon päästä kun lähden töihin. Mutta sitten kun olen ite pois töistä niin ei todellakaan mun lapsi silloin pph:lle mene vaikka ite olisin kuolemansairaana. Silloin met nautitaan kotona olosta yhdessä...nukutaan pitkään (toivottavasti) ja ollaan vaan. Ja sitä omaa aikaa on ehtinyt onneks viettään ennen pojan syntymää ihan tarpeeksi....

et selvästikään ole ollut kuolemansairaana.kyllä ne lapset vaan on vietävä hoitoon jos on kuolemansairas.esimerkkinä eräs tuttavani kenellä oli syöpä,eihän jaksanut hoitaa 2 vuotiasta todellakaan.
 
jaksaminen ja viitsiminen on kaksi eri asiaa. Usein piiloudutaan jaksamis-sanan taakse kun tosiasiassa ei viitsitä. jaksamista riittää monilla esim. netissä roikkumiseen mutta lasten kanssa puuhailu onkin sitten se mikä kamelin selän katkaisee.
 
Alkuperäinen kirjoittaja levännyt äiti:
Kuka jaksaa olla lapsen/lapsien kanssa 24h vuorokaudessa,7päivää viikossa,256pv vuodessa siis koko ajan ilman minkäänlaisia hengähdystaukoja?Tää alkaa olla jo ihan sairasta,onko täällä kaikki hirveitä SUPERMUTSEJA.Jossakin vaiheessa se raja tulee vastaan siitä oon ihan varma.

Missäs se lapsi on ne 109 päivää..? ;)
 
Voimme olla hyviä äitejä, tarvitseeko siitäkin kilpailla kuka on eniten lastensa kanssa. Toiset vaan tarvitsee omaa aikaa, ihan luonteensa takia. Jos haluan olla joskus yksin, tarkoittaako että sellaisen ei kannata hankkia lapsia.
Siksi nykyään on vaikeaa kun kaikesta kilpaillaan. Aina joku katsoo kieroon. Aina pitä ajatella lapsen parasta, mutta myös omaa. Ei meidän tarvitse vain lapsille elää. MInä haluan kirjoittaa, ja olla hiljaa joskus.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
jaksaminen ja viitsiminen on kaksi eri asiaa. Usein piiloudutaan jaksamis-sanan taakse kun tosiasiassa ei viitsitä. jaksamista riittää monilla esim. netissä roikkumiseen mutta lasten kanssa puuhailu onkin sitten se mikä kamelin selän katkaisee.

Mistä tiedät niin varmasti? Kokemuksestasi? ;)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja MINÄ:
Mä en kaas ymmärrä miksi lapsia tehdään jos ne sitte sysätään muualle hoitoon jotta äiti sais omaa aikaa.
Mä oon ollut 6 vuotta kotona ja ny on töihin meno edes. Ja mulla on siitä kauhee morkkis, että joudun viemään lapset hoitoon muutamaksi päiväksi viikossa.


Pakko kysyä, että vietkö lapsiasi sitten mummoille ym. hoitoon? Mulla kun toi tarha on ainut paikka mihin lapset saan hoitoon, lapset on 5 ja 3 vuotiaat ja tosiaankin eivät ole olleet kahta tuntia kauempaa hoidossa muualla kuin tarhassa. Kun sitten on sellaisia kun lapset on mummoilla ja papoilla joka viikko monta päivää "hoidossa" niin moralisoidaan meitä ketkä pitää lapsia tarhassa/pph:lla esimerkiksi sen yhden vapaapäivän ajan.

En vie ei oo ollut tarvetta.
Tai no on toi vanhin ollut kerran viikon mummolas ku keskimmäisen kaas oltiin leikkaukses ja siellä meni se viikko. Mut täytyy myöntää että mulla on ukko jonka kaas hoidetaan lapset yhes.

 
Alkuperäinen kirjoittaja kuunnelkaas:
Voimme olla hyviä äitejä, tarvitseeko siitäkin kilpailla kuka on eniten lastensa kanssa. Toiset vaan tarvitsee omaa aikaa, ihan luonteensa takia. Jos haluan olla joskus yksin, tarkoittaako että sellaisen ei kannata hankkia lapsia.
Siksi nykyään on vaikeaa kun kaikesta kilpaillaan. Aina joku katsoo kieroon. Aina pitä ajatella lapsen parasta, mutta myös omaa. Ei meidän tarvitse vain lapsille elää. MInä haluan kirjoittaa, ja olla hiljaa joskus.

Mie oon sun kans samaa mieltä, mut kehotan avaamaan sateenvarjon, kohta meinaan tulee kakkaa niskaan ja lujaa :D.
 
Alkuperäinen kirjoittaja SolAngel:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja MINÄ:
Mä en kaas ymmärrä miksi lapsia tehdään jos ne sitte sysätään muualle hoitoon jotta äiti sais omaa aikaa.

Mä en ymmärrä, miten jotkut ei ymmärrä, että äitejä ja heidän jaksamisiaan on erilaisia. En ymmärrä, miksi jaksetaan taivastella sitä, ettei ymmärretä. Mistäs sen tietää, millaista elämä lapsen kanssa on, ennen kuin niitä lapsia on?

Jo se on kumma, että yksi hoitopäivä ja äidin vapaa silloin tällöin on jollekin niin kamalaa, että on sitä mieltä, ettei olis lapsia pitänyt TEHDÄ ollenkaan! Entäs, jos joku sanoo, että sellaisen, joka ei vaikkapa kestovaippaile, ei olisi pitänyt tehdä lapsia ollenkaan? Kuka on sanomaan, etteikö hänen kantansa olisi yhtään sen oikeutetumpi kuin esim. sinun? Kenen standardien mukaan pitäisi muka olla äiti, että olisi OIKEUTETTU olemaan äiti? Kyllähän se on niin, että jos äidille ei sallita mitään muuta kuin pelkkä täydellisyys, niin olisi pitänyt lapset jättää tekemättä meillä jokaisella.

Aplodit vieraalle!

 
Alkuperäinen kirjoittaja kuunnelkaas:
Voimme olla hyviä äitejä, tarvitseeko siitäkin kilpailla kuka on eniten lastensa kanssa. Toiset vaan tarvitsee omaa aikaa, ihan luonteensa takia. Jos haluan olla joskus yksin, tarkoittaako että sellaisen ei kannata hankkia lapsia.
Siksi nykyään on vaikeaa kun kaikesta kilpaillaan. Aina joku katsoo kieroon. Aina pitä ajatella lapsen parasta, mutta myös omaa. Ei meidän tarvitse vain lapsille elää. MInä haluan kirjoittaa, ja olla hiljaa joskus.

Epävarmat äidit syyllistävät muita asioista, joissa kokevat tekevänsä paremmin kuin nämä muut pönkittääkseen uskoaan siihen, että ovat ihan hyviä äitejä. Koitetaan ymmärtää näitä epävarmoja ressukoita :hug:
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja MINÄ:
Mä en kaas ymmärrä miksi lapsia tehdään jos ne sitte sysätään muualle hoitoon jotta äiti sais omaa aikaa.

Mä en ymmärrä, miten jotkut ei ymmärrä, että äitejä ja heidän jaksamisiaan on erilaisia. En ymmärrä, miksi jaksetaan taivastella sitä, ettei ymmärretä. Mistäs sen tietää, millaista elämä lapsen kanssa on, ennen kuin niitä lapsia on?

Jo se on kumma, että yksi hoitopäivä ja äidin vapaa silloin tällöin on jollekin niin kamalaa, että on sitä mieltä, ettei olis lapsia pitänyt TEHDÄ ollenkaan! Entäs, jos joku sanoo, että sellaisen, joka ei vaikkapa kestovaippaile, ei olisi pitänyt tehdä lapsia ollenkaan? Kuka on sanomaan, etteikö hänen kantansa olisi yhtään sen oikeutetumpi kuin esim. sinun? Kenen standardien mukaan pitäisi muka olla äiti, että olisi OIKEUTETTU olemaan äiti? Kyllähän se on niin, että jos äidille ei sallita mitään muuta kuin pelkkä täydellisyys, niin olisi pitänyt lapset jättää tekemättä meillä jokaisella.


Juuri näin. Me ollaan äiteinä yhtä erilaisia kun ollaan ihmisinäkin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja SolAngel:
Alkuperäinen kirjoittaja Miksi:
tehdä lapsia jos ei TIEDÄ MITÄ NIIDEN KANSSA VOI TEHDÄ????? Huolestuttavaa. Mun laps lähtee hoitoon parin viikon päästä kun lähden töihin. Mutta sitten kun olen ite pois töistä niin ei todellakaan mun lapsi silloin pph:lle mene vaikka ite olisin kuolemansairaana. Silloin met nautitaan kotona olosta yhdessä...nukutaan pitkään (toivottavasti) ja ollaan vaan. Ja sitä omaa aikaa on ehtinyt onneks viettään ennen pojan syntymää ihan tarpeeksi....


Tässä taas puhutaan kokemuksen syvällä rintaäänellä?

No tavallaan joo. Iän puolesta olen aikasta paljon vanhempi kuin sinä. Kokemusta ei ole omasta lapsesta kuin nippa nappa 10 kk:n verran. Työelämästä noin 17 vuotta ja opiskelut päälle. Yleensä lasten hoidosta jonkin verran (siskolla lapsia 3, oon ollut au pairina n. vuoden, nuorempia serkkuja noin 20, joita osaa hoitanut) eli nähnyt on monenlaista perhe-elämää. Joista on hyvä ottaa opiksi ja imeä ne parhaimmat niksit ja keinot.

 
Alkuperäinen kirjoittaja loru:
Alkuperäinen kirjoittaja kysymysmerkki:
Alkuperäinen kirjoittaja loru:
Tottakai jokaisella äidillä on oikeus omaan aikaan ilman lapsiakin. Jollain siihen on käytettävisä mummoja ja tätejä, mutta jos niitä ei ole on päiväkoti ihan hyvä ratkaisu. Täälläpäs on paljon äitejä jotka ei tarvitse minkään näköistä hengähdystaukoa, hypitään vaan lapsi lanteilla kaiket päivät.

Mihin ne lasten isät katosivat?

Ajattelin lähinnä päivisin kun isät ovat töissä =) Sittenhän se on erihomma illalla tai kun isä on kotona.

Niin no, musta se on ihan normaalia, että silloin kun isä on töissä (päivisin, iltaisin ja miten milloinkin) olen lasten kanssa keskenään (tai lapsilla on kavereita tai ollaan kyläilemässä tai kerhoissa) ja sitten kun isä tulee on joskus omaa aikaakin. Ei meillä ainakaan mitään mummoja tai tätejä täällä ole saatavilla arkena avuksi. Luulen, että useimmille tää on ihan arkielämää, ei mitään superia tai erikoista.
 
Nythän voisi aloittaa keskustelun miksi laittaa alle yksi-vuotias hoitoon? Tämä on ihan järjentöntä, me äidit voitais kattoo peiliin,,totta on sanonta kissatappelu! siis kauhiaa menoa
 
Meillä lapset asioimis hoidossa n.3-5 kertaa kuukaudessa. Itse olen tällöin kotona ja joko siivoskelen tai lepäilen. Vauva tietenkin on kotona. Ja nyt kesällä eivät ole ollenkaan kun isoin on koulusta lomalla. Hoidossa ovat tutulla perhepäivä hoitajalla.
Kovasti tykkäävät silloin mennnä kun viedään. Muutenhan ovat kotona. Mutta n. kerta viikossa hoidossa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ymmyrkäisenä:
Alkuperäinen kirjoittaja loru:
Alkuperäinen kirjoittaja kysymysmerkki:
Alkuperäinen kirjoittaja loru:
Tottakai jokaisella äidillä on oikeus omaan aikaan ilman lapsiakin. Jollain siihen on käytettävisä mummoja ja tätejä, mutta jos niitä ei ole on päiväkoti ihan hyvä ratkaisu. Täälläpäs on paljon äitejä jotka ei tarvitse minkään näköistä hengähdystaukoa, hypitään vaan lapsi lanteilla kaiket päivät.

Mihin ne lasten isät katosivat?

Ajattelin lähinnä päivisin kun isät ovat töissä =) Sittenhän se on erihomma illalla tai kun isä on kotona.

Niin no, musta se on ihan normaalia, että silloin kun isä on töissä (päivisin, iltaisin ja miten milloinkin) olen lasten kanssa keskenään (tai lapsilla on kavereita tai ollaan kyläilemässä tai kerhoissa) ja sitten kun isä tulee on joskus omaa aikaakin. Ei meillä ainakaan mitään mummoja tai tätejä täällä ole saatavilla arkena avuksi. Luulen, että useimmille tää on ihan arkielämää, ei mitään superia tai erikoista.

Yhäkin tarkoitan tässä sitä samaa aikaa kun ap aloituksessaan, eli päivää. Siitähän tämä keskustelu lähti. On olemassa myös niitä joilla niitä isejä ei siinä iltaisin ole auttamassa ja sekin tulee ottaa huomioon kun tälläisestä keskustellaan. Teillä ei ole mummoja ja joillain ei ole isejä, näin se elämä menee ja siitä on superit todellakin kaukana.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Mahza:
Mä oon päättäny olla tuntematta huonoa omatuntoa, vaikka vienkin syksyllä lapset päiväkotiin, ja jään vauvan kanssa kotiin. Uskokaa tai älkää, se on meille kaikille hyväks.
Mä luulin aina, et mut on luotu kotiäidiks, mutta ei se niin menny... Mä en vaan osaa antaa lapsille niin paljoa virikkeitä, että ne jaksais olla nätisti, ja kun niillä on tylsää ne alkaa riehumaan. Päiväkodissa niillä on tarpeeks tekemistä, kavereita ja ne pääsee ulos tarpeeks. Vauvakin varmasti nauttii, kun ehdin enemmän antamaan hänelle aikaa.
Kyllä mä uskon, että kun mun pää ei oo hajoomispisteessä, koko perhe voi paremmin.

Jokainen tekee ratkaisunsa itse, mutta haluaisin muutaman sanan tähän kommentoida. Meidän lapset on olleet päivähoidossa, kun olen ollut töissä ja kotona, kun olen ollut äitiyslomalla/hoitovapaalla. Ei kaikki ole täydellistä missään, ei kotona, eikä päiväkodissa. Lapsia on usein päiväkodissa yhtä hoitajaa kohti tosi monta ja aikuinen joutuu hajottamaan huomionsa huomattavasti isommalle lapsiryhmälle kuin tavallinen äiti kotona. Lapsi ei siis saa erityishuomiota tarhassa, valitettavasti, ellei jotenkin hae sitä huomiota (jokainen voi kohdallaan miettiä mitä se voi tarkoittaa).
Ristiriitatilanteita ja tappeluita tulee tarhassakin, voi joutua olemaan yksin (ei huolita leikkeihin) tai on ajoittain tylsää. Ihan niinkuin kotonakin on ristiriitoja.
Lapselle hoitopäivä on ajoittaisesta hauskuudestaankin huolimatta yhtä raskas kuin työpäivä aikuiselle. On sopeuduttava eri sääntöihin kuin kotona ja tultava toimeen erilaisten ihmisten kanssa (sosiaalistumistahan tämä on, mutta rankkaakin).
En kirjoita tätä siksi, että arvostelisin niitä, jotka ovat tehneet toisenlaisen ratkaisun vaan siksi, että perusteluina hoitoonviemiselle on "lapsilla on tarhassa kivaa" "virikkeitä" "seuraa" "hauskaa". On varmasti näitäkin, mutta paljon muutakin.


Oot kyllä oikeessa, mutta huomasitko tuon vikan lauseen mun kirjotuksessa? Yks syistä lasten päiväkotiin menolle on mun jaksaminen. Meillä mies vuorotöissä, ja aika paljon saan jaksaa lasten kanssa ilman apuja. Mä tosiaan luulin, että musta olis kotiäidiks, mutta väärässä olin. Se on vaan vaikea etukäteen tietää...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mahza:
Meillä mies vuorotöissä, ja aika paljon saan jaksaa lasten kanssa ilman apuja. Mä tosiaan luulin, että musta olis kotiäidiks, mutta väärässä olin. Se on vaan vaikea etukäteen tietää...

Samoin minulla :hug:

Vaan johan täällä joku oli sitä mieltä taannoin, ettei perheellisten pidä tehdä vuoro- tai matkatyötä :laugh: kai joku kohta sanoo meille, ettei meidän vuorotyöläisten vaimojen pidä hankkia lapsia ollenkaan :laugh:

Ei vaan, eihän sellainen, jonka mies on illat ja viikonloput kotona, osaa ollenkaan ajatella, että asiat ovat joissain perheissä ihan toisin.
 
Itse olen yh-äiti ja hoitoverkostoa ei ole (omat vanhempani sairaita ja sisarukset ovat vielä liian nuoria hoitaakseen lastani, ystäville en todellakaan sysää omaa lastani omiensa lisäksi), mutta silti en pidä lasta yhtään enempää tarhassa kuin on ihan pakko. Tarhasta sain palautetta ettei minun tarvitsisi joka ikinen päivä suorastaan juosta hakemaan lastani vaan voisin pitää hetken taukoa ja antaa lapsen olla hoidossa hiukan pidempään. Itse en koe tuota kuitenkaan hyväksi. Olen hakenut meille tukiperhettä jossa lapsi olisi kuin lomalla, jossa saisi sitä huomiota itselleen eikä tarvitsisi juosta kellon mukaan kuten tarhassa. Tukiperheessä hän saisi itselleen aikuisen läsnäolon täysin eikä sitä tarvitsisi jakaa monen muun lapsen kanssa kuten tarhassa. Tukiperheessä olevan lapsi on toivottu ja perheen voimavarat on tarkistettu, jotta lapsella on siellä hyvä olla omana itsenään, tarhassa lapsi on vain yksi monista joita hoidetaan, jotta hoitaja saa rahaa (osa tekee työtä pakosta). Tuota perhettä odotellessa taaperramme eteenpäin yhdessä, ei niin että lapsi on "töissä" ja odottaa milloin äiti tulee hakemaan, kun äiti sillä välin makaa vain sohvalla tai on parturin hoidettavana. Tämä sopii meille, ehkä jollekin muullekin ja osa tekee sitten eri tavalla. Tärkeintä kuitenkin lienee se, että lapset voivat hyvin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mahza:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Mahza:
Mä oon päättäny olla tuntematta huonoa omatuntoa, vaikka vienkin syksyllä lapset päiväkotiin, ja jään vauvan kanssa kotiin. Uskokaa tai älkää, se on meille kaikille hyväks.
Mä luulin aina, et mut on luotu kotiäidiks, mutta ei se niin menny... Mä en vaan osaa antaa lapsille niin paljoa virikkeitä, että ne jaksais olla nätisti, ja kun niillä on tylsää ne alkaa riehumaan. Päiväkodissa niillä on tarpeeks tekemistä, kavereita ja ne pääsee ulos tarpeeks. Vauvakin varmasti nauttii, kun ehdin enemmän antamaan hänelle aikaa.
Kyllä mä uskon, että kun mun pää ei oo hajoomispisteessä, koko perhe voi paremmin.

Jokainen tekee ratkaisunsa itse, mutta haluaisin muutaman sanan tähän kommentoida. Meidän lapset on olleet päivähoidossa, kun olen ollut töissä ja kotona, kun olen ollut äitiyslomalla/hoitovapaalla. Ei kaikki ole täydellistä missään, ei kotona, eikä päiväkodissa. Lapsia on usein päiväkodissa yhtä hoitajaa kohti tosi monta ja aikuinen joutuu hajottamaan huomionsa huomattavasti isommalle lapsiryhmälle kuin tavallinen äiti kotona. Lapsi ei siis saa erityishuomiota tarhassa, valitettavasti, ellei jotenkin hae sitä huomiota (jokainen voi kohdallaan miettiä mitä se voi tarkoittaa).
Ristiriitatilanteita ja tappeluita tulee tarhassakin, voi joutua olemaan yksin (ei huolita leikkeihin) tai on ajoittain tylsää. Ihan niinkuin kotonakin on ristiriitoja.
Lapselle hoitopäivä on ajoittaisesta hauskuudestaankin huolimatta yhtä raskas kuin työpäivä aikuiselle. On sopeuduttava eri sääntöihin kuin kotona ja tultava toimeen erilaisten ihmisten kanssa (sosiaalistumistahan tämä on, mutta rankkaakin).
En kirjoita tätä siksi, että arvostelisin niitä, jotka ovat tehneet toisenlaisen ratkaisun vaan siksi, että perusteluina hoitoonviemiselle on "lapsilla on tarhassa kivaa" "virikkeitä" "seuraa" "hauskaa". On varmasti näitäkin, mutta paljon muutakin.


Oot kyllä oikeessa, mutta huomasitko tuon vikan lauseen mun kirjotuksessa? Yks syistä lasten päiväkotiin menolle on mun jaksaminen. Meillä mies vuorotöissä, ja aika paljon saan jaksaa lasten kanssa ilman apuja. Mä tosiaan luulin, että musta olis kotiäidiks, mutta väärässä olin. Se on vaan vaikea etukäteen tietää...
Joo ja äidin tai vanhempien jaksamisen vuoksi minäkin sitä päiväkotia pidän joissakin tapauksissa ihan hyvänä asiana, ja opiskelun ja työajan hoitomuotona. En vain pidä siitä että päiväkotia pidetään lapselle jotenkin ylivertaisena asiana verrattuna kotihoitoon... Eli puutuin vain siihen asiaan.

 
Miksi yhteiskunnan varoin pitäisi tukea sitä, että sinä olet kotona ja lapsesi hoidossa? Se ei ole halpaa lystiä, vaikka maksatkin siitä jotain itse. Miksi työssäkäyvien vanhempien lapsille tarjoittetu hoito pitäsi täyttää lapsilla, joiden vanhempi on kotona. Jos koet tarvitsevasi vapaata lapsistasi, tulisi se kustantaa omin varoin ja käyttää muita kuin kunna tarjoamia päivähoitopalveluja. Eli siis, miksi kunta velvollinen maksamaan sinun "lepopäiviäsi"????Kyllä voit puolestani olla kotona ilman lapsia joka päivä tai mennä asioille ilman lapsia, mutta kustanna itse se, miten vapasi järjestät!
 
Maksan aika paljon lasten päivähoidosta, olen työssäkäyvä ihminen. Olen myös hoitanut monta vuotta lapsia kotona,,,mutta....joskus kun on vapaapäivä...ja taas alkaa alusta........
 

Yhteistyössä