Lapsettomat ovat onnellisempia kuin lapselliset. Niin se vain on.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja lapsellinen onneton
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Miksi te haluatte todistella itsellenne että lapset ovat avain onneen? Lapsellisena eläminen on oikeasti ihan kamalaa. Jatkuva huoli stressi ja riittämättömyyden tunne, eläminen jonkun toisen tarpeita ajatellen yms yms. Antaa toki sisältöä mutta vie siitä suuren osan.
 
Tai ilmeisesti "riittäisi", jos tyytyisi yhteen lapseen.
Kyllähän lapset tuovat mukanaan ihan hirveästi vaivaa, ongelmia, rahankulua, vastuusta, huolehtimista jne jne, eli voi hyvinkin olla, että lapsettomana sitä on helpompi olla perusonnellinen. Jotenkin kuitenkin uskoisin, että silloin jää joitain todella syviä onnen hetkiä kokematta, mutta voihan se olla, että niitä joku hankkii sitten jotain muuta kautta.
 
Miksi te haluatte todistella itsellenne että lapset ovat avain onneen? Lapsellisena eläminen on oikeasti ihan kamalaa. Jatkuva huoli stressi ja riittämättömyyden tunne, eläminen jonkun toisen tarpeita ajatellen yms yms. Antaa toki sisältöä mutta vie siitä suuren osan.
No minulla ei ole lapsia, eikä ehkä tässä elämäntilanteessa tulekaan ja silti olen sitä mieltä, että vanhempana lapselliset ovat onnellisempia. Aivan varmasti tulen olemaan vanhuksena yksinäinen, eikä kukaan huolehdi asioistani.
 
Minun mielestäni itsekkäät, vastuuta pelkäävät ihmiset eivät hanki lapsia.
Enkä tarkoita ihmisiä, jotka eivät lapsia saa syystä tai toisesta. Enkä myöskään heitä, joille lapsia valitettavasti siunaantuu eikä lapsista huolehdita.
 
[QUOTE="vieras";22636180]Niinpä. mutta kun tutkittaisiin sitä, ketkä ovat onnellisempia vanhempana, kun pahin kiire on ohi, niin varmasti lapselliset veisivät voiton.[/QUOTE]

Onko tämä joku juoksukilpailu? Palkinto odottaa maalissa ja niin pois päin. Onko kaikkein onnellisin se, joka viettää elämästään 50 tai 60 vuotta onnettomana, sanotaan vaikka esim. mielipidevankina, mutta sitten elämän kalkkiviivoilla pääsee vapauteen? Hän taatusti osaa nauttia vanhuudestaan enemmän kuin me muut.

Minä uskon, että erot onnellisuudessa ovat yksilötasolla paljon suurempia kuin ihmisryhmien välillä, ainakin niin kauan kuin kysymyksessä on lasten hankinnan kaltainen vapaaehtoinen päätös. Jos oma onnellisuus on kohdallaan, ei pitäisi olla suurta väliä sillä, "ketkä vievät voiton".
 
Mun on pakko myöntää, että mä olen kyllä onnellisempi tytön syntymän jälkeen. Entiset "tylsät" sunnuntait ovat maailman ihanimpia tyttären ja miehen kanssa <3

En mä koe, että mulla on stressiä lapsestani eikä riittämättömyyttä. En ole ikinä ymmärtänyt ihmisiä, jotka tekevät lapsia vain lapsen teon takia.
Toki onhan muakin vituttanut väsyneenä välillä, mutta 99% ajasta on aivan mahtavaa.
Olen ehkä outo, mutta NAUTIN siitä kun saan peuhata lumikasassa lapseni kanssa ja käydä uusissa paikoissa ja kuulla tyttäreni suusta "ooooo, vaauuuu"

Ja tämä ei koske muiden lapsia. Minusta EI IKINÄ tulisi tarhantätiä tai muutakaan hoitajaa. Vain oman lapseni kanssa jaksan ja haluan ja nautin näistä asioista.
 
Riippuu ihmisestä,että mikä kellekin sopii.Itse koen olevan harvinaisen onnellinen lapsellisena ihmisenä.Elämä tuntuu kokonaiselta ja vakaalta puhumattakaan siitä rakkaudesta,jota saan itse ja jota saan itse antaa.Rakkaus on mun elämässä se,joka tekee onnelliseksi.
 
Jutussa taidettiinkin mainita että onnellisimpia ovat alle 35-vuotiaat lapsettomat naiset. Mitähän tapahtuisi jos vertailtaisiin 40-vuotiaita lapsettomia naisia ja samanikäisiä "lapsellisia" naisia joiden lapset ovat jo kouluikäisiä.

Kyllä onnellisuuteen vaikuttaa niin moni muukin asia elämässä. Ne joilla ei ole lapsia eivät voi tietää olisivatko onnellisempia vai onnettomampia jos heillä olisi lapsia ja päinvastoin.

Kaikenkaikkiaan järjetön tutkimus - ei kai se mikään kilpailu ole? Kuka on onnellisin? Millä onnellisuutta mitataan? Kuka määrittää mitä onni on?

En usko että olisin onnellisempi, jos minulla ei olisi lapsia. Tuskin onnetonkaan, mutta hei - olen aina halunnut lapsia ja niitä sitten saanut, eli olen onnellinen nyt. Mutta ei se ole yksinomaa lasten ansiota - eli olen tyytyväinen elämääni muutoinkin. Todennäköisesti olisin onnellinen ilmankin lapsia, mutta tuskin onnelisempi kuin nyt.
 
[QUOTE="tinttamari";22636321]Minun mielestäni itsekkäät, vastuuta pelkäävät ihmiset eivät hanki lapsia.
Enkä tarkoita ihmisiä, jotka eivät lapsia saa syystä tai toisesta. Enkä myöskään heitä, joille lapsia valitettavasti siunaantuu eikä lapsista huolehdita.[/QUOTE]

Minusta todellista epäitsekkyyttä ja vastuunkantoa Suomessa edustaa vapaaehtoinen, hyvin tarkasti mietitty lapsettomuus. Ei ole helppoa olla nelikymppinen parisuhteessa elävä lapseton ihminen.
 
[QUOTE="pirttihirmu";22636356]

Kaikenkaikkiaan järjetön tutkimus - ei kai se mikään kilpailu ole? Kuka on onnellisin? Millä onnellisuutta mitataan? Kuka määrittää mitä onni on? [/QUOTE]

Tutkimus on järjetön, jos siihen suhtautuu järjettömästi, esim. ottaa sen henkilökohtaisena loukkauksena. Niin kuin sanottu, kyseessä ei todellakaan ole mikään kilpailu, vaikka jotkut kommentoijat sitä siihen suuntaan ovat vetämässäkin. Jos ihminen on itse onnellinen omiin valintoihinsa, ei hänellä ole mitään syytä kiivastua tällaisesta tutkimustuloksesta.

Onnellisuutta mitataan tällaisissa tutkimuksissa sillä ainoalla mahdollisella tavalla: ihmisen omalla kokemuksella. Niinpä mitä mieltä tutkimustuloksesta onkaan, on turha ainakaan väittää sen olevan väärä. Minun mielestäni on ihan mielenkiintoista pohtia, miksi eri elämäntilanteissa olevat ihmiset kokevat tilastollisesti olevansa onnellisempia tai onnettomampia kuin toiset.

Kannattaa myös muistaa, ettei tällainen tutkimus kerro syy-seuraussuhteita. Eli kukaan ei todellakaan väitä, että lapset tekisivät yksittäisestä ihmisestä onnettoman. Sen sijaan saattaa ehkä olla, että tilastollisella tasolla ne, jotka kokevat olevansa erittäin onnellisia ilman lapsia, ehkä lykkäävät lasten hankintaa pitemmälle kuin ne, jotka kokevat olevansa vähemmän onnellisia.
 
Mä ihmettelen tota itsekkyys/epäitsekkyys-asettelua.Jos ihminen omasta halustaan on lapseton,koska sellainen elämä tekee hänet onnelliseksi,niin eikös hän ole silloin itsekäs oman onnen tavoittelija?Ja jos taas ihminen hankkii lapsia,koska sellainen elämä tekee hänet onnelliseksi,niin eikös hän silloin ole itsekäs oman onnen tavoittelija?
 
[QUOTE="tinttamari";22636321]Minun mielestäni itsekkäät, vastuuta pelkäävät ihmiset eivät hanki lapsia.
Enkä tarkoita ihmisiä, jotka eivät lapsia saa syystä tai toisesta. Enkä myöskään heitä, joille lapsia valitettavasti siunaantuu eikä lapsista huolehdita.[/QUOTE]

Lasten hankkiminen on ihan samalla tavalla itsekästä, itsekkäästi omaksi iloksihan ne lapset hankitaan, "siksi kun minä haluan"... halutaan tuntea itsensä tarpeelliseksi ja sisältöä omaan elämään jne. Kuka niitä muka velvollisuudesta tekee?
 
[QUOTE="vieras";22636180]Niinpä. mutta kun tutkittaisiin sitä, ketkä ovat onnellisempia vanhempana, kun pahin kiire on ohi, niin varmasti lapselliset veisivät voiton.[/QUOTE]
Tämä kommenttini ei mitenkään viitannut kilpailuun elämässä, vaan tutkimukselliseen "kilpailuvoittoon".
 
[QUOTE="vieras";22636490]Lasten hankkiminen on ihan samalla tavalla itsekästä, itsekkäästi omaksi iloksihan ne lapset hankitaan, "siksi kun minä haluan"... halutaan tuntea itsensä tarpeelliseksi ja sisältöä omaan elämään jne. Kuka niitä muka velvollisuudesta tekee?[/QUOTE]

Voishan sen ajatella niinkin että antaa lapselle mahdollisuuden tulla jos hän itse haluaa. Yhdistyy vanhempien halu saada perhe, ja lapsen halu tulla maailmaan. Äidit ja isät ei kyllä kamalan itsekkäitä voi olla, jos haluavat lapsensa kunnolla hoitaa ja kasvattaa. On valmis kantamaan vastuun lapsesta ja luopumaan lapsen takia joistaki omista asioista.
 
Voishan sen ajatella niinkin että antaa lapselle mahdollisuuden tulla jos hän itse haluaa. Yhdistyy vanhempien halu saada perhe, ja lapsen halu tulla maailmaan. Äidit ja isät ei kyllä kamalan itsekkäitä voi olla, jos haluavat lapsensa kunnolla hoitaa ja kasvattaa. On valmis kantamaan vastuun lapsesta ja luopumaan lapsen takia joistaki omista asioista.

Kaunis ajatus lapsen halusta tulla maailmaan.Ihan kuin jokainen lapsi jossain tuolla olisi jo valmiina ja miettii siellä vain,että tahdonkos minä mennä tuonne elelmään vaiko en. :D
 
. Sen sijaan saattaa ehkä olla, että tilastollisella tasolla ne, jotka kokevat olevansa erittäin onnellisia ilman lapsia, ehkä lykkäävät lasten hankintaa pitemmälle kuin ne, jotka kokevat olevansa vähemmän onnellisia.

ja sitten kun on lykätty tarpeeksi kauan itketään kun ei niitä lapsia ala kuulumaan. Elämä on täynnä valintoja. Joskus joutuu luopumaan jostakin saadakseen jotain tilalle.

Ei sinänsä asiaan liity, mutta oma äitini teki minut vasta nelikymppisenä ja voin kertoa että olen monen monta monituista kertaa toivonut että olisi ollut nuorempi.

Kas kun kaikki eivät olekkaan terveitä viisikymppisinä, saatika siitä eteenpäin, vaikka vielä nelikymppisenä kaikki onkin ollut ookoo. Onkin todella hienoa joutua hoitamaan omaa äitiään pari- kolmekymppisenä.

Mutta jos on tarpeeksi itsekäs ihminen kyseessä niin voikin ajatella että nautitaan nuoruudesta ja vapaudesta mahdollisimman pitkään. Sittenpähän se lapsi hoitaa hommat kun on sen aika, jos siis vanhoilla päivillään onnistuu raskaaksi tulemaan.
 
[QUOTE="vieras";22636350]Riippuu ihmisestä,että mikä kellekin sopii.Itse koen olevan harvinaisen onnellinen lapsellisena ihmisenä.Elämä tuntuu kokonaiselta ja vakaalta puhumattakaan siitä rakkaudesta,jota saan itse ja jota saan itse antaa.Rakkaus on mun elämässä se,joka tekee onnelliseksi.[/QUOTE]

Ihan täsmälleen näin! :)
 
[QUOTE="vieras";22636490]Lasten hankkiminen on ihan samalla tavalla itsekästä, itsekkäästi omaksi iloksihan ne lapset hankitaan, "siksi kun minä haluan"... halutaan tuntea itsensä tarpeelliseksi ja sisältöä omaan elämään jne. Kuka niitä muka velvollisuudesta tekee?[/QUOTE]

Totta, ei lapsen tekemiseen ole olemassa mitään puhtaasti järkevää syytä nyky-yhteiskunnassa (paitsi että hyvinvointiyhteiskunnan rappioituminen saattaa aiheuttaa sen että lapset joutuvat yhä useammin hoitamaan vanhempansa itse).

Lasten tekeminen on meihin syvälle rakennettu vietti.

Kaikki tekemämme valinnat elämässä ovat jollain tavalla itsekkäitä. Itse itseään vartenhan täällä loppujen lopuksi kuitenkin eletään. Yksin synnytään ja yksin kuollaan jne.
 
[QUOTE="vieras";22636180]Niinpä. mutta kun tutkittaisiin sitä, ketkä ovat onnellisempia vanhempana, kun pahin kiire on ohi, niin varmasti lapselliset veisivät voiton.[/QUOTE]

En ihan ymmärrä tätä ajatus maailmaa, tulee mieleen, että ensimmäiset 10-20 vuotta on silkkaa tuskaa ja kiirettä kokoajan, odotellaan vain että lapset kasvaa isoiksi, niin voidaan olla onnellisia...
 
[QUOTE="vieras";22636568]Kaunis ajatus lapsen halusta tulla maailmaan.Ihan kuin jokainen lapsi jossain tuolla olisi jo valmiina ja miettii siellä vain,että tahdonkos minä mennä tuonne elelmään vaiko en. :D[/QUOTE]

Niinhän ne onkin kaikki jo olemassa. Ja tahtovat tänne tulla. :)
 

Yhteistyössä