ihme kinaamista, mulla on ainakin omasta tahdostaan lapsettomia ystäväpariskuntia (joista yhdestä tulee toisen lapsen kummi), eikä me kinastella tai edes keskustella asiasta. mua ei hetkauta onko ihmisellä kymmenen kakaran lauma vai lapseton elämä.
Enemmän ihmetyttää se että pitää jotenkin "todistella" omaa valintaansa paremmaksi extempore seksillä tai elämässäni ei ole mitään ilman lapsia asenteella. Jokainen tekee valinnan itse (siis ne joilla on annettu valita, tahattomasti lapsettomat ovat sitten asia erikseen).
Ja mitä parisuhteeseen tulee, ei ne lapset sitä pilaa tai kukaan muukaan ulkopuolinen, kyllä ne pilaajat löytyy aina niistä kahdesta jotka sitä suhdetta elävät. täytyy opetella elämään oman arkensa kanssa.
Ja itse pidän kyllä lapsen kanssa lomailua lomana, sehän riippuu mistä pitää. Jos tahtoo kulautella skumppaa illat ravintelissa ja maata koko päivän rantsulla ilman että joutuisi eväänsä liikuttamaan, niin ei siihen muksut välttämättä kuvaan sovi. itse tykkään enemmänkin lähteä vuorille kävelemään, paikallisen asustuksen keskellä pälyilemään, enkä koe lapsen olevan siinä millään tavalla tiellä.