lapsi huonoin jalkapallokoulussa ja itkee siellä, kannattaako jatkaa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja eka harrastus
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

eka harrastus

Vieras
Aloitettiin futiskoulussa likan kanssa, on 4v. Ei ole mikään motorisesti lahjakkain ja ajateltiin että tämä harrastus voisi olla ihan kiva ja tukea motoriikan osalta.

Kuitenkin ikäryhmässään oli selkeästi ns. hitain. Ei oikein ehtinyt mukaan leikkeihin, haahuili omiaan välillä kentällä eikä ohjaajatkaan koko ajan jaksaneet perässä häntä vetää. Ohjaajat kirjaimellisesti vetivät kädestä juostessa tai työnsivät selästä eikä tyttö tästä pitänyt.

tyttö itki kentällä ja sanoi että ettei ikinä enää mene sinne takaisin. meidän vanhempien piti olla koko ajan kentän laidalla tunnin ajan ja eihän se kivalta tuntunut kun oma lapsi jäi jalkoihin ja oli aina väärässä paikassa ja puolella kenttää kun piti, koska ei jaksanut juosta muiden perässä. on hitain juoksija, ei saanut kertaakaan palloa potkaista ja pelkäsi agressiivisempia poikia.

en tiiä, pitäskö nyt lopettaa koko harrastus ja miettiä jotain muuta, esim. tyttö puhunut että tanssi olisi kivempaa vai olla esim. kausi loppuun.

Tiedä vaan mitä tulee ensi kerralla, kukaan ohjaajista ei sanonut meille mitään tunnin jälkeen..
 
Kannattaa aloittaa harrastaminen myöhemmin. Ei tuon ikäinen tarvitse vielä mitään säännöllistä harrastusta. Kokeilkaa vaikka tanssia, jos se tuntuisi tytöstä kivemmalta, mutta älkää painostako.

Meillä tyttö kävi ensin 3 vuotiaana jumpassa, mutta se oli pakkopullaa. 6 vuotiaana aloittai voimistelun uudelleen ja silloin alkoi tykkäämään siitä. Pari ensimmäistä kertaa on aina jännittänyt lapsia. Tanssia kokeiltiin tytöllä myös, mutta ei lämmennyt sille.
 
Suosittelen tuon ikäiselle yksilölajia jossa ei kilpailla... Meillä lapsi käynyt 3 v gymin vinkki-jumpassa (4-7v:nä) ja motoriset taidot on HURJASTI parantuneet (alun perin oli kömpelö). Kyseisessä paikassa ei kilpailla, kaikkia kannustetaan omalla tasollaan! Suosittelen. Varmaan muitakin vastaavia yrityksiä on jos teidän kotiseudulla ei ole. Meilläkin lapsi oli arka/ujo/ei halunnut kokeilla uusia asioita, mutta tuolla luottamus omaan osaamiseen ja kroppaan on kasvanut aivan hirmuisesti! Tanssiakin tyttö kokeili, mutta siinä jo 5-v:t pitää pysyä mukana, ei ohjaaja kiinnittänyt huomiota yksittäiseen lapseen joka jäi seinän viereen istumaan.
 
meillä tosiaan on ehkä hieman kömpelö lapsi motorisesti kun ei pysy ns. ikäistensä perässä juostessa tms.
tosiaan nuo gymin tunnit voisivat olla hyviä, onko niissä vinkki tunneilla aikuinen aina mukana?
Lapsi on myös arka varsinkin kun hän välillä kompastelee tms. niin aina on sitten kynnys uudestaan yrittää.

ja tosiaan tuolla jalkiskoulussa huomasi että ohjaajien huomion sai parhaiten ne osaavimmat ja tunti eteni heidän ehdoillaan. tanssia ollaan myös mietitty mutta voipi olla että siinäkin pitäisi olla ns. 2-3v ryhmässä jos isommat ovat jo etenevämpiä.

pitää tuota gymiä kyllä miettiä, koska neuvolastakaan ei mihinkään fyssarille päästy. on motorisesti ns. ikätasonsa mukainen vaikkakin käytännössä ei ole kun katselee muita lapsia.

pääkaupunkiseudulta ollaan.
 
Joku satujumppa tai tanssi voisi olla teidän tapauksessa parempi. Jalkapallo on kuitenkin niin nopeatempoinen laji, että vähänkään rauhallisemmat lapset eivät siitä välitä. Meidän tyttö kokeili 3-vuotiaana jumppaa, mutta parin kerran jälkeen lopetettiin, kun siellä kuulemma juostiin liikaa, eikä meidän rauhallinen tyttö siitä tykännyt. Nyt syksyllä aloitti luontokerhon, jossa tutkivat ja liikkuvat metsässä. On tykännyt tosi paljon, kun pääsee tutkimaan kaikenlaisia ötököitä. :)
 
Ihan joku perus jumppa, liikuntaleikkikoulu tai se tanssi tms on varmasti hyvä. Tuonikäisten jumpat on kuitenkin kaikki melko samanlaista nimestä riippumatta, kuperkeikkaa ja temppurataa yms.hyvää perusliikuntaa siis. Toisaalta jos on pitkät päivät päiväjodiossa niin ei ehkä jaksa mitään harrastusta siihen lisäksi.

Jos haluatte tukea lapsen motoriikan kehitystä niin esim kävely epätasaisella alustalla(metsäretket), uimahallissa peuhaaminen, potkupyörä/potkulauta vois olla lapselle hyödyllisiä.
 
Joku tenavatemmellys tai temppukoulu voi olla parempi tai muu lasten jumppa, missä on enemmän liikunnanomaista leikkiä, eikä kovin vakavaa menoa. Kannattaa käydä kunnan nettisivuilta katsomassa, jos siellä olisi jopa motorisesti heikoille omaa liikuntaryhmää. Jalkapallo on tosi haastava laji motorisesti heikolle, ei sillä juuri kannata aloittaa.

Epätasaisessa maastossa kulkeminen on aina ensimmäinen juttu, mitä ammattilaiset suosittelee motorisesti heikolle eli ne metsäretket. Integroidussa erityisryhmässä kävivät viikottain noilla metsäretkillä ja erkat pääsivät uimaankin noin kerran kuussa.
 
Mulle olis kauhistus joutua jonnekin potkupallokouluun. En voi sietää joukkueurheilua, kilpailuviettiä minulla ei ole pätkän vertaa. Ehkäpä lapsissakin on jo pienestä pitäen luonteenpiirteitä, jotka tavallaan myös itseään toteuttavasti sitten näkyvät harrastushalussa. Esim. perheen kanssa pyöräily, hiihto, luistelu, uinti voivat riittää lapselle ihan hyvin. Sitten vähän vanhempana voisi miettiä lajeja, joissa tärkeintä on oma suoritus (tulee mieleen esim. (jousi)ammunta, itämaiset lajit ym).
 
Aika nuorena teillä alkaa. Täällä jalkapallokoulut alkaa vasta 6-vuotiaille ja nekin on vielä aika pieniä ja on enemmän semmosta säätämistä ja häsläämistä. 4-v voi olla vielä aika pieni harrastamaan muutenkin yksin. Ehkä joku aikuisen kanssa tehtävä juttu kuten jumppa, tai sitten odotatte suosiolla vuoden verran. Meidän likalla ei vuosi sitten onnistunut yksin jääminen jumppaan, mutta nyt vuotta myöhemmin kun on 4,5v menee hienosti.
 
Meillä poika pelasi 6-7 vuotiaana ja ei oikein pärjännyt, ei halunnutkaan enää lähteä treeneihin ja meni vääntämiseksi koko harrastus. Nyt 9 vuotiaana innostui uudella paikkakunnalla itse uudestaan ja on kehittynyt puolessa vuodessa hurjasti ja lähtee treeneihin omasta tahdostaan hyvin innokkaasti ja potkii kaikki vapaa-ajatkin. Kyllä ero on kuin yöllä ja päivällä kun sai kehittyä ja kasvaa muutaman vuoden ja halu lähtee nyt ihan oikeasti hänestä itsestään.
 
Jalkapallo on vaikea laji. Jos lapsi ei tykkää ei kannata jatkaa.

Meidän 5v. käy tempputemmellyksessä Kivenlahdessa. Siellä voi aloittaa alkeiskurssilla ja sitten edetä seuraavana vuonna II-tasolle. Meilläkin on ollut vähän haatetta liikunnallisesti mutta tuossa jumpassa osallistuu todella innokkaasti. Saa vähän apua tietyissä asioissa ja ohjaajat ovat tosi taitavia. Jos ei kaikki mene ihan nappiin niin ei haittaa vaan meno jatkuu.
Suosittelen lämpimästi, kehitystä tapahtuu ihan silmissä.
 

Yhteistyössä