Laskevatko ihmiset nykyään että onko varaa elättää lapsi ja kuinka moneen lapseen on varaa?Kysymys suurperheistä, joilla

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja hjelp
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
että jotkut näkevät tuollaiset kitkuttelun ja lapselta kaiken rahaa vaativan kieltämisen, että "oppii ajoissa tavoille". epäreilua lapsia kohtaan. eikö vanhempien velvollisuus ole yrittää tarjota lapselleen parasta ja itsekin pyrkiä aina parempaan? no, tässä ne erot nähdään (ja varsinkin myöhemmässä vaiheessa isomman lapsen kanssa)...
 
Jotkut ei ole niin rahan perään ja totuushan on, että Suomessa ei yksikään lapsi nälkään pääse kuolemaan tai kylmyyttään paleltumaan jos ei vaatteita olisi. Täällä siis periaatteessa kenellä tahansa on varaa tehdä miten monta lasta vain. Kysymys on elintasosta ja siitä, että sitten jos esim. me tehtäisiin vielä useampi lapsi lisää, niin erotuttaisiin kyllä ympäristöstä matkustelemattomuudella, huonommilla vaatteilla, halppisruoalla, ilmaisilla harrastuksilla jne. Nykyään kun keskivertolapsella on aika makeat oltavat täällä Suomessa. Me ei haluta elää niin paljoa keskiverron alapuolella rahallisesti ja siksi meillekin 2 lasta sopivasti.
 
on 4lasta ja pidän pärjäämisen mittarina sitä että pärjätään meidän tuloilla,ei saada mitään muuta tukia kuin lapsilisät.Lapsille säästetään koko ajan rahaa omille tileille mistä maksellaan autokoulut yms kun on niiden aika.Ruokaa on ja jokaisella harrastus ja vaatetta päällä.Isommilla omat huoneet ja pienillä yhteinen.Itse opiskelen tällä hetkellä,mutta harkitsen jääväni kotiin ilman tuloja..helpottaa kovasti arjen kuskailuja yms.pärjätään miehen tuloilla ja ehkä joskus se viideskin saadaan=)
 
että jotkut näkevät tuollaiset kitkuttelun ja lapselta kaiken rahaa vaativan kieltämisen, että "oppii ajoissa tavoille". epäreilua lapsia kohtaan. eikö vanhempien velvollisuus ole yrittää tarjota lapselleen parasta ja itsekin pyrkiä aina parempaan? no, tässä ne erot nähdään (ja varsinkin myöhemmässä vaiheessa isomman lapsen kanssa)...

Onhan niitä köyhiä perheitä vaikka eivät ole edes suurperheitä. Ja mun mielestä on vaan kasvattava, että lapsi ei saa kaikkea mitä haluaa. Itse elin lapsuuden lama-aikana ja hyvä oli, että opin arvostamaan muita asioita elämässä, kun rahaa. Toki meillä pyritään aina parempaan, mutta se ei tarkota sitä, että lapsilta ei vois kieltää jotain kalliita juttuja. Ja siis nämä jutut, mitä on jouduttu rahan takia kieltämään, ovat ulkomaille sukulaisten luo meno monta kertaa vuodessa ja joku älytön sähköauto, jolla ei tässä meidän hiekkatiellä edes pystyis ajamaan. Ja kaikkia leluja ei muutenkaan osteta, joita lapset pyytää vaikka rahaa olis.

Ja kyllä se motivoi nuorena menemään töihin, kun huomasi, että siten sitä elämänlaatuaan saa parannettua, kun tekee töitä. En halua, että omista lapsista kasvaa työtä vieroksuvia laiskiaisia, kun mitään ei tarvitsetehdä itse. Äiti ja isi kyllä kustantaa kaiken.
 
[QUOTE="Töpsykkä";27863202]Onneksi mä en joudu elämään näin... Varautuen aina pahimpan. Kurja sitten katua 20 vuoden kuluttua, kun ei tehnyt enempää lapsia ja se ainokainen saikin opiskella ilmaseksi tai ei halunnutkaan yliopistoon vaan ihan tavalliseksi duunariksi.

Ainahan voi varautua vaikka mihin, mutta mä en halua elää elämääni varautuen koko ajan johonkin ja pitää hampaat irvessä kiinni jostain tietystä elintasosta maailman muuttuessa. Mutta niin kuin sanoin, meitä on erilaisia ja ei tossakaan vaihtoehdossa mitään huonoa ole.[/QUOTE]

Kyllä duunariksikin opiskellaan. Ei peruskoulupohjalta töihin pääse enää nykymaailmassa.

Taloudellisesti turvattu lapsuus ja nuoruus on joka tapauksessa arvokas sekä ammatti- että korkeakoulututkintoon suuntaavalle jälkeläiselle.

Emme pidä hampaat irvessä kiinni mistään, olemme vain vastuuntuntoisia ja edes yritämme ajatella asioita nenäämme pidemmälle. Ja koska olemme tyytyväisiä omiin valintoihimme, ei tarvitse hampaat irvessä arvostella muita;)
 
Minä en oikein tajua miten olisi jokin automaatio, että suurperheessä kitkutellaan.
Mitä ylipäätään on "kitkuttelu"?
Kun vanhimmat lapset olivat pieniä, ompelin käytännössä kaikki vaatteet itse. Oliko se kitkuttelua vai onko se harrastus, jonka myötä lapset saivat poikkeuksellisen hyvin juuri itselleen sopivat garderoobit?
Yhdessä vaiheessa tuotimme suuren osan ruoastamme omalla tilalla. Kitkuttelua vai elämäntapaluksusta ja lapsille poikkeuksellisen hyvää ruokaa?
Muita vastaavia esimerkkejä on vaikka millä mitalla.

Kielikurssinsa, ratsastustuntinsa, balettinsa, mäkihyppyleirinsä, videokameransa editointitiloineen, rumpusettinsä treenikämppineen, matkailunsa, hyvät tietokoneet hyvillä yhteyksillä jne ovat saaneet, mutta en ole koskaan kokenut mielekkäänä säästää heille jotain "aikuisiällä käteen saatavaa pääomaa".

Varmasti sekin olisi onnistunut, jos siihen olisi satsannut, mutta miksi ihmeessä jo lähtökohtaisesti kuvitella, että kasvatuksensa tulos on aikanaan aikuinen, joka ei pärjää omillaan?

:)
 
Miehen tulot 3300 eur/kk, perheessä lisäksi äiti ja kahdeksan lasta (iät 0-15 v). Lapsilisiä tulee runsaasti, mutta kaikki raha menee ruokaan, kotiin, vaatteisiin. Kaikesta säästetään. Ruoka ostetaan suoraan tuottajilta (perunat, porkkanat, liha), leivät leipomosta (päiväystavaraa edullisella kilohinnalla) tai leivotaan itse. Aamulla ja illalla syödään oikeastaan AINA puuroa. Marjat ja sienet poimitaan metsästä. Kalastetaan. Vaatteet kierrätetään, uusia ostetaan kirpparilta ja alennuksista. Hyväksi jääneistä kankaista muokataan välillä uusia vaatteita. Suksia ja luistimia ei ole kaikille, mutta sellaisia kokoja, että kaikille sopii jotkut (paitsi ei aivan pienille) eli kyllä sitä vähemmälläkin pärjää.
Elämä ei ole rahssa pyörimistä, välillä on suuriakin taloudellisia ongelmia, mutta aina sitä toimeen tulee kuitenkin. Ilman viihde-elektroniikkaakin pystyy elämään .
 
  • Tykkää
Reactions: Mummeliisa
Tuo "mieleiset vaatteet" riippuu lapsesta. Mä en ole koskaan pyytänyt äidiltä Leviksiä, vaikka kaikilla muilla tuntui sellaiset olevan. Mulle kelpasi ihan jotkut perusfarkut. Toki tilanteet voivat muuttua, mutta ainakaan toistaiseksi ei tuo meidän esiteinimme ole esittänyt vaatteidensa suhteen kovinkaan ihmeellisiä toivomuksia. Ja on kyllä hyvin vaikea kuvitella, että tilanne hänen kohdallaan koskaan muuttuisikaan. Mutta aika näyttää.

Ja mitä siihen kuviskouluun tulee (jossa toisessa viestissä puhuit) niin kaikkialla kuviskoulu ei maksa yli 300€/kausi. Meilläpäin se maksaa 50€. Ja uintia itsekin harrastaneena pärjäsin kyllä niin, että mulla oli kolmet uikkarit. Sen ylimenevät ovat kyllä pelkkää hifistelyä.

Ensinnäkin siitä uinnista, monenko startin kisoja olet uinut? Neljän startin kisoissa (kaikki samana päivänä), jossa myös neljät alkuveryttelyt on 5:t uikkarit jopa liian vähän. Märissä uikkareissa sairastuu helposti hallissa, on saatava kuivaa päälle, joten se ei ole hifistelyä! Uikkareita on myös tosi hankala siellä uimahalliolosuhteissa kuivatella.

Kuviskoulu maksaa täälläpäin 180 euroa kausi, ja se maksaa sen.

Ja niistä teinin vaatteista, käyppä katsomassa minkä näköisiä kenkiä myydään koossa 45 tai sitä suuremmassa koossa? Valikoima suppenee, eikä aikuisten kävelykengät ole teinin mieleen. Tee sitten sama testi niiden nuorten vaatteiden kanssa. Jos poika on 20 senttiä pidempi kuin kaverinsa, mutta haluaisi pukeutua samantyylisesti, niin ongelmissa ollaan. Siitä niiden mieleisten vaatteiden löytämisen pulma on tullut, ei niinkään siitä, että pojalla pitäisi olla kalleinta mitä kaupasta löytyy.
 
[QUOTE="yoha";27864822]Luultavasti eivät häpeilisi, jos ei pilkattaisi.[/QUOTE]

Meillä on yksi paikkakunnan suurimmista perheistä.
Vain 8/9 biolasta, mutta lainalapset mukaanlukien mennään väliin oikeasti isollakin sakilla.

Esikoinen on nyt melkein 30 v ja sanoo että IKINÄ ei ole perhekoosta kiusattu (muista jutuista kuten ratsastusharrastuksesta yms toki joskus). Sama nuoremmilla sisaruksillaan.
En osaa kuvitella, että kukaan noista sisaruksiaan jotenkin häpeäisi...

:)
 
En tiedä laskevatko, mutta ne ainakaan eivät laske kenen olisi syytä. Jokainen saa toki tehdä niin monta lasta kuin haluaa, mutta jokainen pitäisi pystyä elättämäänkin.

Eikä se että on varaa elää mukavasti tarkoita sitä että lapset saisivat kaiken haluamansa. Tai etteivät oppisi säästämään, päinvastoin. Monesti kitkuttelu on seurausta siitä ettei osata käyttää rahaa vaan ostetaan kallista, turhaa, ei kierrätetä jne. Just tyyliin on noloa ostaa keltaista vessapaperia kun se on halpaa. Tai kysellään kehtaako ostaa alesta joulukoristeita seuraavaa vuotta varten.
 
Mekin kyllä laskeskeltiin ja mietittiin toisen kohdalla. Tultiin siihen päätökseen että 2 lasta on hyvä siinä mielessä että jää rahaa sitten säästöönkin tulevaisuutta (matkoja, harrastuksia yms.) varten. Kävikin sitten niin että toinen tuli tuplana eli kaksoset. Meni hetkeksi kyllä laskut sekaisin, mutta ihan hyvin ollaan silti pärjätty. Hätävara on aina tilillä "kaikenlaista" varten, mutta säästöön ei nyt toistaiseksi paljoa kerry.

Eli ihan aina ei elämää voi laskea ja ennakoida.
 
  • Tykkää
Reactions: Mummeliisa

Yhteistyössä